Uusimmassa EPALE Podcastissa Christin Cieslak haastattelee Licínio Limaa portugalilaisesta Minhon yliopistosta, Angeliki Giannakopouta Euroopan aikuiskoulutusyhdistys EAEA:sta ja David Samuelsonia ruotsalaisesta Studieförbundenista yhteiskunnallisessa toiminnassa tarvittavista taidoista: mistä taidoista on kyse, miten niiden oppimista edistetään, ja mitä haasteita kyseisten taitojen parantamiseen ja tukemiseen liittyy. 

Kuinka yhteiskunnallisessa toiminnassa tarvittavat taidot määritellään?

Yhteiskunnallisten taitojen monisyisen käsitteen selventämiseksi David Samuelson esittelee ruotsalaisen termin Folkbildning. Hän kuvaa sen koulutukseksi, jonka myötä oppija pystyy ymmärtämään yhteiskuntaa, seuraamaan sen tapahtumia ja keskusteluja osallistuen ja yhteistoimintaa edistäen, ollen aktiivinen osa yhteiskunnan demokraattista arkea.

Angeliki Giannakopou lisää, että myös emotionaaliset ja sosiaaliset prosessit täytyy huomioida, kun puhutaan demokratiasta. Hän alleviivaa, että kansalaisten osallisuus keskeisiin yhteiskunnallisiin ja demokraattisiin prosesseihin on perustavanlaatuinen edellytys sille, että ”kansanvalta” säilyy, ja että kansalaisten tulee tietää, kuinka he voivat käyttää omaa ääntään ja pitää sitä pitkäaikaisesti yllä yhteiskunnallisessa toiminnassa tarvittavien taitojen parantamiseksi. 

Licínio Liman näkemyksen mukaan demokratia ja koulutus liittyvät tiiviisti toisiinsa. Hän mieltää, että ilman dialogia ja aktiivista kansalaisuutta, jolla tarkoitetaan liikkeellepanoa ja demokraattista aktivismia, ei saavuteta demokratiaa. Demokratian sisäistäminen demokraattisen kansalaistoiminnan toteuttamisen kautta ja päätöksenteon demokraattiset muodot ovat hänelle keskeisimpiä päämääriä.

Kohti tulevaisuutta: demokraattinen tulevaisuus aikuisoppimisen valossa

Näiden käsitteiden avaamisen jälkeen Christin pohtii haastateltavien kanssa mitkä taidot ovat oleellisia tulevaisuudessa aikuiskoulutuksen ja elinikäisen oppimisen parissa.

Angeliki toteaa, että aikamme laajalti mediavaikutteinen ympäristö sisältää monia mahdollisuuksia, mutta myös haasteita. David tuo esiin esimerkkinä sosiaalisen median positiivisista puolista samaa mieltä olevien ihmisten tavoittamisen ylirajaisesti. Varjopuolia taas ovat muun muassa sosiaalisen median tarjoama alusta muukalaisvihalle ja salaliittoteorioille.

Angeliki lisääkin, että medialukutaito on yhteiskunnallisessa toiminnassa tarvittavien taitojen kärjessä tänään, sillä tulevaisuudessa sosiaalinen media ja tekoäly vaikuttavat todennäköisesti yhä vahvemmin demokratiaan.

Licínio listaa taitojen kärkeen lisäksi sosiaaliset taidot ja muutoskyvyn painottaen, että yksilöiden kyky omaksua uusia taitoja ja heidän avoimuutensa uudenlaisen tasapainon etsimiseen ovat elintärkeitä.

“Joskus meidän on purettava oppimiamme asioita (…) vapauttaaksemme lisää tilaa uusille opittaville asioille”.

Yhteiskunnallisessa toiminnassa tarvittavien taitojen tukeminen: esimerkkejä hyvistä käytännöistä

Keskustelun käytäntöön saattamiseksi Christin pyytää haastateltavia esittelemään kustakin maasta esimerkkejä hyvistä käytännöistä, joissa yhteiskunnallisessa toiminnassa tarvittavia taitoja on tuettu onnistuneesti.

Portugalissa Licínio toteaa aikuisoppimisen ja koulutuksen olevan vahvasti yhteydessä suosittuun koulutusyhteisöliikehdintään (education movement community), joka auttaa ylläpitämään kosketuspintaa ihmisiin tutkintojen viitekehysten ylimuodollistumisen estämiseksi.

Angeliki mainitsee Kreikan olevan yksi harvoista Euroopan maista, joissa on yhä vahva yhteisöllinen perusta poliittiselle aktiivisuudelle ja demokratiavaateelle.

“Näemme ihmisten jalkautuvan kaduille oppien ääneen toisiltaan”.

Demokraattisten taitojen tukemisen hyvien käytäntöjen esimerkiksi David nostaa osaltaan ruotsalaisen Folkbildning-liikkeen, jossa tavoitteena on muun muassa pakolaisten osallistaminen ruotsalaiseen yhteiskuntaan. Folkbildning ei sisällä vain kielikurssitarjontaa, vaan auttaa pakolaisia harjoittamaan myös demokraattisia oikeuksiaan.

Yhteiskunnallisen toiminnan edistämisen esteiden ylittäminen

Seuraavaksi keskustelu siirtyy potentiaalisiin esteisiin, jotka on ylitettävä yhteiskunnallisessa toiminnassa tarvittavien taitojen parantamiseksi.

Licínio nimeää esteeksi muun muassa yhteisvastuun puutteen ja sen, että vastuu ratkaisujen löytämisestä yhteiskunnan rakenteellisiin haasteisiin sijoitetaan usein yksilön harteille, eikä kollektiiviseksi tehtäväksi. Hän painottaa solidaarisuuden edistämisen ja kilpailuelementin mukaantulon estämisen merkitystä aikuiskoulutuksen ja aikuisoppimistoiminnan parissa.

David mainitsee haasteena lisäksi kansalaisyhteiskunnan eriytymisen, ja kotimaansa Ruotsin osalta erityisesti sen, että maahanmuuttajaluvun kasvaessa on havaittavissa kasvavaa muukalaisvihaa.

Angeliki on samaa mieltä huolestuttavien kehityskulkujen kanssa erityisesti yhteisöjen eriytymisen osalta. Hän lisää, että kuvatunlaista kehitystä tulisi välttää erityisesti oppimisyhteisöissä, jotka pohjautuvat tiedon omaksumisen etuoikeuteen. Yhteiskunnallisesta eriarvoisuudesta eroon pääseminen ollessa yhä työn alla Angeliki painottaa aiemmin mainitun medialukutaidon merkitystä sekä yksipuolisen ja vääristyneen medialukutaidon vaaroja, joka tekee ennakkoluulojen voittamisesta vaikeaa, jotta demokraattisemman arjen saavuttaminen olisi mahdollista kaikille.

EU edistää yhteiskunnallisten taitojen parantamista

Keskustelun lopuksi Licínio korostaa, että Euroopan unionin demokratisaatio tulisi myös luokitella keskeneräiseksi prosessiksi. Alati muuttuvassa EU:n ja sen jäsenmaiden sisäisessä ympäristössä on aina tarvetta määritellä uudelleen yhteiskunnallisessa toiminnassa tarvittavia taitoja ja tukea alhaalta ylöspäin etenevää muutosta.

“Meidän tulee painottaa aikuisoppimisen merkitystä demokraattisen voimaantumisen prosessina, ruohonjuuritason liikehdinnästä ja instituutioistamme käsin, ei pelkästään muodollisena ja byrokraattisena laitteistona”.

Demokratisaatioprosessin tukemisen lisäksi David nostaa esiin EU:n kansainvälistämisen tarpeen, ja mainitsee tähän liittyen Bolognan prosessin hyvänä esimerkkinä, joka mahdollistaa yksilöiden hankkivan koulutuksensa ulkomailla, ja tasoittaa tietä kansainvälisille julkaisuille.

Viimeisenä huomiona EU:n tehtävästä edistää demokraattisten taitojen parantamista, Angeliki peräänkuuluttaa EU:ssa vallitsevien ristiriitojen voittamista etuoikeuksien, yksilöiden näkemysten ja vaatimusten sekä niiden kuulumisen ja oikeellisuuden näkökulmasta.

Lue podcastin koko transkriptio täältä (englanniksi)

Kuva: Unsplash, Daniel Lloyd Blunk-Fernández