Aktiivinen kansalaisuus kuuluu kaikille!
Demokraattinen yhteiskunta tarvitsee kaikenikäisiä kansalaisia, joilla on erilaisia tietoja, taitoja ja resursseja toimia. Arkinen toimeliaisuus on vähintään yhtä olennaista kuin esimerkiksi vaalien kautta toteutuva osallistuminen. Mielestämme tärkeintä on, että ihminen toimintatavastaan huolimatta toimii, osallistuu ja haluaa vaikuttaa. Aktiivinen kansalaisuus mahdollistuu yhteiskunnassa, joka arvostaa kansalaistensa aktiivisuutta ja on valmis tukemaan sitä. Demokratia elää ja voi hyvin yhteiskunnassa, jossa kaikenikäisten ääni kuuluu ja näkyy.
Jos aktiivisuutta arvioidaan osallistumisen suppean muodolliseen ja institutionaalisen käsityksen perusteella, jää koko arkisen toimijuuden kirjo huomioimatta. Tämä kirjo jää usein huomaamatta yhteiskunnallisessa keskustelussa, esimerkiksi lähestyvien vaalien yhteydessä, jolloin huoli erityisesti nuorten aktiivisesta kansalaisuudesta nousee. Vaikka nuorten tavat ja muodot vaikuttaa voivat olla erilaisia kuin aikuisilla, ei se tee heistä vähemmän aktiivisia kansalaisia. Perhepiireissä, arjen verkostoissa ja nuorten lähiympäristössä tapahtuva aktiivinen kansalaisuus jää helposti tunnistamatta. Nuoret myös tekevät elämässään yhteiskunnallisesti tärkeitä valintoja, kuten kierrättäminen, ostoskäyttäytyminen tai kasvissyönti.
Globaali maailmantilanne ja yhteiskunnan muutokset muuttavat nuorten arkea. Prosessit, joita on käynnissä kestävän tulevaisuuden luomiseksi ovat sekä monimutkaisia että toisinaan hitaita, eikä vaikutusmahdollisuuksien identifiointi ole aina yksinkertaista.
Nuoret eroavat arvoiltaan ja kiinnostuksen kohteiltaan ja yksittäisen nuorten vaikuttamisen mahdollisuudet, resurssit ja kokemukset vaihtelevat eivätkä yksilöt ole yhteiskunnassamme tasa-arvoisia toimijoita. Osallistumisen esteeksi voi muodostua vaikkapa kielitaito taikka vahvaa tunnistautumista varten tarvittavien pankkitunnuksien puuttuminen kuin myös heikko luottamus omaan osaamiseen.
Tuoreen Sitran selvityksen mukaan 20–30-vuotiaat nuoret aikuiset kokevat vanhempia kansalaisia useammin, että heidän osaamisensa ja tietonsa ovat puutteellisia yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Yhteiskunnalliseen osallistumiseen luettiin selvityksessä sekä vaaleissa äänestäminen että arkinen toiminta, kuten vastuurooli harrastusseurassa, aktiivisuus järjestöissä tai vaikkapa taloyhtiön hallituksen jäsenyys.
Sitra tarjoaa lääkkeeksi äänestysikärajan laskemista kunta- ja aluevaaleissa, joka on varmasti huolellisen pohdinnan paikka, tulisiko nuorilla olla myös oikeus asettua ehdolle? Sitra peräänkuuluttaa lasten ja nuorten demokratiakasvatuksen kehittämistä ja nostaa avaintoimijoiksi niin koulut kuin esimerkiksi kirjastot, järjestöt tai urheiluseurat, jotka tavoittavat toiminnassaan lapsia ja nuoria.
Työkaluja aktiiviseen kansalaisuuteen
Euroopan unioni edistää aktiivista kansalaisuutta ja epävirallista oppimista muun muassa kansainvälisen liikkuvuuden ja kansainvälisten hankkeiden avulla erityisesti Erasmus+ ja Euroopan solidaarisuusjoukot – ohjelmilla. Hankkeissa voi oppia aloitteiden tekoa ja vaikuttamista, tutustua demokraattiseen päätöksentekoon, harjoittaa poliittista vuoropuhelua ja oppia myös arkipäiväisempiä asioita kuten sosiaalisia taitoja, verkostojen luomista ja erilaisuuden kohtaamista. Formaali ja non-formaali oppiminen täydentävät toisiaan.
Esimerkiksi Nuorten osallistumishankkeissa ja Solidaarisuushankkeissa nuoret ovat tarttuneet ajankohtaisiin kysymyksiin: teemoissa painottuvat hyvinvointi, mielenterveys, ilmastonmuutos, oikeudenmukaisuus ja eläinten oikeudet. Hanke voidaan toteuttaa paikallisesti, alueellisesti, valtakunnallisesti tai Nuorten osallisuushankkeissa myös kansainvälisesti. Hankkeissa nuoret saavat äänensä esille ja voivat vaikuttaa heille merkittäviin asioihin. Niissä voidaan kokeilla uusia toiminnan muotoja ja ne voivat herättää myös kiinnostuksen pitkäjänteisempään vaikuttamiseen tai vapaaehtoistyöhön.
Aktiivinen kansalaisuus kannattaa myös taloudellisesti: aktiiviset kansalaiset ovat yleensä aktiivisia kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla, ja aktiivinen kansalainen on oppiva kansalainen. Lisäksi hankkeiden myötä syntynyt tunne siitä, että on mahdollisuus edes joltain osin vaikuttaa itseään koskeviin asioihin, vahvistaa kuulumisen ja osallisuuden tunnetta, ja saattaa ehkäistä yhteiskunnan valtarakenteisiin kohdistuvaa turhautumista ja siitä kumpuavaa radikalismia
Kati Inkinen ja Mauri Uusilehto
Kirjoittajat työskentelevät asiantuntijoina Opetushallituksen Nuorison, kulttuurin ja liikunnan kansainvälistymispalveluissa
Linkkejä aktiiviseen kansalaisuuteen
https://politiikasta.fi/nuoret-yhteiskunnallisina-toimijoina/
https://kansalaisyhteiskunta.fi/tietopankki/mita-tarkoitetaan-aktiivisella-kansalaisuudella
https://ilmiomedia.fi/artikkelit/nuorten-toteuttama-poliittisuus-jaa-helposti-piiloon/
https://www.sosiologia.fi/elettya-kansalaisuutta-yhteiskuntaan-iasta-riippumatta/
