Monien mielestä sosiaalinen media on vain kokoelma verkkotyökaluja, joiden avulla yhteisöt voivat jakaa tietoa, viestiä ja pitää yhteyttä. Laajemmassa mielessä sosiaalinen media määritellään prosessiksi, jossa yksilöt ja ryhmät rakentavat yhteisiä merkityksiä sisältöjen, yhteisöjen ja verkkoteknologioiden avulla. Sosiaalinen media tarjoaa uusia mahdollisuuksia ohjauspalvelujen ammattilaisille, mutta se edellyttää myös uudenlaista osaamista.

Tiedonjaosta yhteisölliseen työskentelyyn

Ohjausalan toimijoiden kokemuksia käsittelevästä tutkimuksesta – jossa mukana myös kouluissa työskenteleviä ohjaajia – saa kuvan tavoista, joilla sosiaalista mediaa tällä hetkellä käytetään ohjauksessa.

Tyypillisin mutta samalla suppein tapa hyödyntää sosiaalista mediaa ohjauspalveluissa on tiedon jakaminen. Sosiaalinen media on tehokas keino välittää ja levittää tietoa nopeasti, jolloin ohjausalan ammattilaiset tavoittavat suuren määrän ihmisiä välittömästi. Sosiaalisen median käyttö ammatillisena tietolähteenä – myös kouluopetuksessa – on kuitenkin joidenkin mielestä huolestuttavaa. Alan toimijat korostavat, että aktiivinen ja turvallinen osallistuminen sosiaalisessa mediassa edellyttää vankkaa osaamista sekä kykyä löytää, valikoida ja arvioida monimuotoisia verkkosisältöjä. Ammatinvalintaan liittyvässä ohjauksessa tämä tarkoittaa, että nuoria tulee entistä enemmän opastaa informaation hyödyntämisessä sekä ammatteja koskevan tiedon ja eri tietolähteiden luotettavuuden ja oikeellisuuden arvioinnissa. Näin vahvistetaan heidän elinikäisiä uranhallintataitojaan.

Toinen (ja laajempi) tapa käyttää sosiaalista mediaa ohjauksessa on kahdenvälinen viestintä. Reaaliaikaisen tekstin, kuvan ja äänen välittäminen on avannut monia uusia mahdollisuuksia vuorovaikutukseen ja nuorten kysymysten työstämiseen yhdessä. Sosiaalinen media nähdään tällöin toimivana ja paremmin saavutettavissa olevana vaihtoehtona kasvokkain tapahtuvalle ohjaukselle, ja se tarjoaa nuorille myös väylän esittää ajatuksiaan ja kysymyksiään nimettömästi. Koska suurin osa sosiaalisen median viestinnästä tapahtuu kirjallisesti, verkkokirjoittamisen taidon merkitys korostuu.

Kolmas, vieläkin laajempi sosiaalisen median käyttötapa on hyödyntää sitä vuorovaikutteisena työtilana. Tällöin sosiaalista mediaa ei pidetä enää vaihtoehtoisena työvälineenä vaan pikemminkin työtilana ja erottamattomana osana ohjaustoimintaa. Vuorovaikutteisessa tiedon ja tulosten yhteiskehittelyssä keskeinen osaamisalue on verkkokeskustelutaito.

Neljäs ja laajin tapa käyttää sosiaalista mediaa on hyödyntää sitä osallistavana sosiaalisena ympäristönä, jossa yhteisön jäsenet jakavat asiantuntemusta ja työstävät ohjauksellisia kysymyksiä yhteisöllisesti. Kyky luoda itsestä luotettava ja aito mielikuva yhteisöissä, joissa ohjauksen kysymyksistä keskustellaan yhdessä, edellyttää tietoista verkkoläsnäoloa, monitorointia ja verkkoprofiilien aktiivista ylläpitoa.

Sosiaalisen median taidot uraohjauksessa

Tämän alueen osaamista pidetään usein toissijaisena, joten sitä ei kehitetä riittävästi koulutuksessa. Niinpä sekä perus- että täydennyskoulutusta tulisi pikaisesti uudistaa, niin että ohjauspalvelujen ammattilaisia autetaan ymmärtämään erilaisia sosiaalisen median välineitä ja löytämään innovatiivisia tapoja nivoa niitä osaksi olemassa olevia ohjauskäytänteitä. On myös tärkeää kehittää digitaalista osaamista, jota nuoret tarvitsevat voidakseen käyttää ja hyödyntää näitä palveluja.

Sosiaalinen media haastaa ohjausalan ammattilaisten ja nuorten välisiä perinteisiä valta- ja vuorovaikutussuhteita. Painopiste on siirtymässä puhtaasta asiantuntijatiedosta asiantuntijatiedon ja sosiaalisesti rakentuvan tiedon yhdistelmään. Näin sosiaalinen media voi vaikuttaa merkittävästi ohjauskäytänteiden uudistamiseen, jolloin tavoitetaan paremmin nuoret, jotka tarvitsevat apua uravaihtoehtojen kartoittamisessa ja päätöksenteossa. Ohjausalan haasteena on löytää parhaat tavat hyödyntää tätä teknologiaa.

Lisätietoa

Tanskassa eVejledning tarjoaa nuorille ohjausta koulutusvalinnoissa puhelimitse, sähköpostitse, verkkoseminaareissa ja chat-palvelussa. Neuvonta on nimetöntä ja saatavilla 68 tuntia viikossa. Palvelun Facebook-sivulla nuoret voivat jakaa ajatuksiaan ja kokemuksiaan koulutusvalinnoista muiden kanssa.

Suomessa kansallisten opetussuunnitelmien perusteissa tieto- ja viestintäteknologian käyttö on pakollinen osa ammatinvalintaan liittyvää ohjausta, ja kaikille perusopetuksen päättäville oppilaille on esiteltävä verkossa saatavilla olevat kansalliset tieto- ja urapalvelut. Tavoitteena on auttaa oppilaita käyttämään palveluja valmistumisensa jälkeen elinikäisen oppimisen näkökulmasta.

Kirjoittaja: Jaana Kettunen työskentelee tutkijana Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksessa. Työssään hän on keskittynyt tieto- ja viestintäteknologian opetus- ja ohjauskäytön edistämiseen. Parhaillaan hän tutkii sosiaalisen median käyttöä ohjauspalveluissa.

Artikkeli on julkaistu kouluopetuksen eurooppalaisella verkkofoorumilla SchoolEducationGateaway:ssa.