Blog
Blogi

Hyvinvointi, onnellisuus, tietoinen läsnäolo –kaikki hyvin aikuiskoulutuksessa?

Mitä tarkoittaa metsäkylpy? Miten oppiminen edistää hyvinvointia ja hillitsee stressiä?

 

Waldbaden.

Hyvinvointi- ja terveysala on kukoistanut jo vuosia, ja sen myötä myös erilaiset tietoiseen läsnäoloon, joogaan tai terveyteen liittyvät kurssit ovat menestyneet. Hyvä olo, itsestään huolehtiminen ja terveenä pysyminen oppimisen avulla ovat aikuiskoulutuksen keskeisiä aiheita.

Joku voisi väittää, että seuraavanlainen kohtaus näyttää oudolta: Pääasiassa keski-ikäisistä naisista koostuva ryhmä seisoo syvällä metsässä paksun puun ympärillä tuijottaen antaumuksella rungon kuorta, silitellen sen syviä uurteita ja hengittäen hitaasti keuhkojensa täydeltä sisään ja ulos. Tätä viime vuosina yhä suurempaa suosiota saavuttanutta palvelua kutsutaan metsäkylvyksi. Ennen ihmiset luultavasti tekivät yksinkertaisesti kävelylenkin metsässä. Mutta pakko myöntää, että kukaan tuskin harjoittaisi tällaista ohjattua meditaatiota yksin metsässä. Kuten kirjailija ja metsäkylpykouluttaja Annette Bernjus kuvailee, tällä tavoin voit kuitenkin nauttia metsän moninaisista äänistä ja tuoksuista kaikessa rauhassa, terävöittää aistejasi, hengittää runsashappista ilmaa mahdollisimman intensiivisesti ja päästä miellyttävään rentoutumistilaan.

Miten japanilaiset keksivät metsäkylvyn

Japanilainen metsätieteilijä huomasi 1970-luvulla Saksassa vieraillessaan, että saksalaiset kävivät mielellään metsässä virkistäytymässä, mikä ei ollut lainkaan yleistä Japanissa. Hän tahtoi antaa myös maanmiehilleen mahdollisuuden alkaa harrastamaan Shinrin Yokua (= metsäkylpy). Shinrin Yoku -menetelmää on kehitetty edelleen erityisesti Japanissa, ja sen myönteinen vaikutus terveyteen on vahvistettu tieteellisesti (Yoshifumi, M.: Shinrin Yoku – The Japanese Art of Forest Bathing, Timber Press OR 2018). 

Metsäkylpeminen on vielä suhteellisen tuntematon menetelmä, mutta ”tietoinen läsnäolo” sen sijaan on vakiintunut kaikkialla maassa niin aikuiskoulutukseen, trendikkäisiin suuryrityksiin kuin terveyskeitaisiin stressaantuneen väestön hyvän olon ohjelmaksi.

”Satista” ”tietoiseen läsnäoloon”

Saksalaissyntyinen munkki Nyanatiloka käytti termiä ”tietoinen läsnäolo” (saksaksi Achtsamkeit) ensimmäisen kerran buddhalaisen meditaatio-oppaan uudessa käännöksessä (Palikanon 1922/23) käsitteestä ”sati” (= muistaa, tiedostaa, olla tietoinen). Tätä taustaa vasten amerikkalainen käyttäytymislääketieteen ammattilainen Jon Kabat-Zinn kehitti 1970-luvun lopulla ”Mindfulness Based Stress Reduction” -ohjelmansa. Hän asettaa vastaavan englanninkielisen termin ”mindfulness”  -lähestymistapansa keskipisteeseen.

Jon Kabat-Zinn tutustui meditaatioon 60-luvun puolivälissä. Vuonna 1979 hän sai tilaisuuden tarjota tietoiseen läsnäoloon perustuvaa meditaatiota stressin vähentämiseksi. Hänen ensimmäinen suuri julkaisunsa ilmestyi vuonna 1990 nimellä ”Full Catastrophe Living” (saksaksi vuonna 1991, nimellä ”Gesund durch Meditation”, nykyinen painos:  München 2013, 2., tarkistettu uusi painos). Hän on muuntanut meditatiivis-hengelliset perinteet maallisen ajattelun ja kielen muotoon ja selvittänyt niiden merkitystä terveyskasvatukselle. Käsite ”stressi” toimi hänelle siltana terveyskasvatuksen ja lääketieteen välillä. Sen jälkeen hän on kirjoittanut stressinhallinnasta ja tietoisesta läsnäolosta useita kirjoja, joita on saatavilla Saksan markkinoilla.

Kiinnitä huomiosi valkoiseen paperiarkkiin

Jos katsot paperiarkkia, kiinnität ensimmäiseksi huomiota siinä näkyviin muotoihin ja väreihin – mutta et itse paperiin, vaikka valkoinen paperiarkki on alusta, jota ilman muotoja ei voitaisi esittää. Valkoinen taustapinta ei yleensä päädy lainkaan tietoisuuteen. Keskitymme ainoastaan eroavaisuuksiin, emmekä kiinnitä huomiota muuttumattomiin peruselementteihin. Stressiä syntyy, koska erilaiset ärsykkeet ja tehtävät hätyyttävät meitä edestakaisin.

Juuri tätä tietoinen läsnäolo tarkoittaa: harjoittelua ja asennetta, jossa ollaan yhteydessä ”valkoiseen paperiarkkiin”, ankkuroidutaan siihen.  Olennainen osa tietoisen läsnäolon harjoitusta on stressiä aiheuttavien, useimmiten automatisoitujen ajatus- ja tunnemallien havaitseminen, niiden tiedostaminen sisäisestä etäisyydestä kiinni pitäen ja lopulta hylkääminen. Näihin harjoituksiin kuuluu pääasiassa meditaatiota, johon liittyy keho- ja hengitysharjoituksia, pysähtymistä ja mietiskelyä, kuuntelemista, kärsivällisyyttä, havainnointia ilman tuomitsemista. Ja ennen kaikkea ystävällisen ja hyväntahtoisen perusasenteen harjoittaminen toisia ihmisiä kohtaan, joka ilmenee myötätuntoisena suhtautumisena elämään, itseensä ja muihin ihmisiin.

 

Wellness nach Dunn.

Korkean tason hyvinvointia kaikille

Tämän muinaisesta buddhalaisesta perinteestä peräisin olevan mallin mukaan parempi hyvinvointi ja stressittömämpi elämä saavutetaan oppimalla omaksumaan tietty sisäinen asenne. ”Hyvinvoinnin” (wellness) käsitteeseen liittyy muitakin tekijöitä, jotka voi oppia omakohtaisesti, mutta viime kädessä myös ylemmän tason sosiaalisena järjestelmänä ”elämänlaadun” (wellbeing) muodossa. Tätä mieltä oli ainakin Halbert L. Dunn (1896-1975), jota pidetään hyvinvointiliikkeen isänä. Hän määritteli terveyden täydellisen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tilaksi eikä pelkästään sairauksien ja vaivojen puuttumiseksi. Dunnin mukaan kaikilla, niin yksittäisillä ihmisillä, työelämällä, ympäristöllä kuin koko yhteiskunnallakin, on tavoitteenaan kehittää ”korkean tason hyvinvointia”.

1990-luvulla ”wellness”-käsite otettiin kiitollisena käyttöön hotellialalla ja erityisesti järvirantakohteissa. Erilaiset yksityiset ja julkiset oppilaitokset ovat sittemmin toimineet aktiivisesti myös aikuiskoulutuksen alalla ja tarjonneet vastaavia hyvinvointi- ja kauneudenhoitokoulutuksia. Kaiken kaikkiaan alan liikevaihdon arvioidaan olevan noin 75–100 miljardia euroa Saksan markkinoilla.

Hyvinvointi valtion ja yhteiskunnan tehtävänä

Dunnin alkuperäinen ajatus on lähellä sitä, mitä usein pidetään valtion ja yhteiskunnan perustehtävänä: huolehtia kansalaisten hyvinvoinnista, vauraudesta tai elämänlaadusta. Tämä olisi periaatteessa sitä, mitä Dunn tarkoittaa ”korkean tason hyvinvoinnilla”. Koulutuksella ja aikuiskoulutuksella on merkittävä rooli hyvinvoinnin kannalta. Suomi, jonka aikuiskoulutusjärjestelmä otetaan säännöllisesti esiin erityisen esimerkillisenä, mainitsee nimenomaisesti ”hyvinvoinnin” aikuiskasvatuksen tehtävänä (Liberal Adult Education), ja Unescon kolmannessa raportissa aikuiskoulutuksen tilanteesta maailmassa käsitellään nimenomaisesti tätä aihetta (”The Impact of Adult Learning and Education on Health and Well-Being”, 2016). On osoitettu, että kaikenlainen terveyttä edistävä kasvatus on hyväksi ihmisille. Lisäksi sillä, että ihmiset oppivat mahdollisimman pitkään ja pysyvät siten aktiivisina, on myönteinen vaikutus ihmisen elimistöön ja yleiseen terveyteen.

Koulutus tekee terveeksi

Pitkäaikaisessa väestötutkimuksessa on todettu, että koulutuksen, pitkäikäisyyden, tulojen ja yksilön hyvinvoinnin välinen yhteys näyttää olevan erityisen vahva. Koulutus edistää parempaa ja terveellisempää elämäntapaa sekä työ- ja yksityiselämän tasapainoa (Wittgenstein Centre for Demography and Global Human Capital: Lebenserwartung: Der Kopf ist wichtiger als das Portemonnaie (Suomeksi: Elinajanodote: pää on tärkeämpi kuin lompakko). Julkaisussa: Demografische Forschung, 2019 Heft 2). Tämä ilmiö on havaittu myös aikuiskoulutuksen hyötytutkimuksissa: jopa tietotekniikkakurssien osallistujat elävät terveempää elämää osallistumisen vaikutuksesta. Toisin sanoen: On samantekevää, opetteletko pysymään terveenä vai jotain muuta. Pääasia, että jatkat oppimista aikuisena – niin pysyt terveenä.


Tietoa kirjoittajasta:

Dr. Michael Sommer on toimittaja, joka on toiminut viisi vuotta viestinnän ja kasvatustieteiden tutkimusavustajana. Vuodesta 1993 alkaen hän on työskennellyt Klausenhofin akatemian ja Saksan katolisen aikuiskoulutuksen (KEB) palveluksessa toimittajana, lehdistövastaavana, Erwachsenenbildung-lehden vastaavana päätoimittajana, mediakasvatustyössä ja eurooppalaisissa hankkeissa. Hän on myös EPALE-lähettiläs.


Muita Michael Sommerin kirjoituksia:

Die beste Versicherung gegen Unsicherheit: wissen, lernen, können! (Paras vakuutus epävarmuutta vastaan: tieto, oppiminen, osaaminen)

Die Betroffenen im Mittelpunkt: „Erwachsenenbildung“ über Prävention von Kindesmissbrauch (Keskitytään kärsiviin: ”aikuiskoulutus” lasten hyväksikäytön ehkäisemisestä)

Alles nur noch „Skills“? Über das Verhältnis von Schule und Erwachsenenbildung (Onko kyse enää pelkistä ”taidoista”? Koulun ja aikuiskoulutuksen välisestä suhteesta

 

Login (8)

Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy julkaistaksesi kommentteja.

Haluatko toisen kieliversion?

Tämä dokumentti on luettavissa myös muilla kielillä. Valitse alta.
Switch Language

Want to write a blog post ?

Don't hesitate to do so! Click the link below and start posting a new article!

Viimeisimmät keskustelut

EPALEn verkkokeskustelu: Aktiivinen ikääntyminen ja elämän siirtymät

Mikä elämän siirtymävaiheissa on haastavaa? Miten sukupolvien välinen oppiminen voi auttaa aktiivisessa ikääntymisessä ja elämän siirtymävaiheissa?

Lisää

EPALE verkkokeskustelu: Uutisia koskeva aikuisten medialukutaito – miksi se on tärkeää juuri nyt?

Kerro näkemyksesi uutisia koskevasta aikuisten medialukutaidosta!

Lisää

EPALEn verkkokeskustelu: terveelliseen elämään liittyvien taitojen kehittäminen koronaviruksen aikakaudella

Osallistu verkkokeskusteluun ja katso suora verkkolähetys!

Lisää