Tämä artikkeli on Saksan EPALEn keskustukitoimiston toteuttama ja se on osa teemaviikkoa, jonka teemana on Oppimisyhteisöt haja-asutusalueilla. Viikon aikana EPALEn keskustukitoimistot Itävallasta, Belgiasta, Suomesta, Ranskasta, Saksasta, Unkarista ja Puolasta tuottavat aiheeseen liittyvää sisältöä.

Wendy Ramola on suorittanut tutkinnon sosiaalitaloustieteestä. Hän työskentelee koulutusassistenttina Ländliche Erwachsenenbildung in Niedersachsenissä (LEB). Ramola keskittyy työssään erityisesti neuvomaan ryhmiä, yhdistyksiä, instituutioita ja kuntia koulutusprosesseihin liittyen. Hänen työhönsä kuuluu myös politiikka- ja mediakasvatusprojektien suunnittelu sekä toteutus kaupungeissa ja maaseudulla. Tässä EPALE-haastattelussa Ramola esittelee Digital village vehicle -hanketta, jonka tavoitteena on tuoda haja-asutusalueilla asuvia ihmisiä yhteen oppimaan media- ja digitaitoja.

Kertoisitko, mikä on Digital village vehicle -hanke ja kuinka se sai alkunsa?

Hankkeen ydinidea on matkustaa haja-asutusalueille ”digitaalisen kyläajoneuvon” kanssa, koota yhteen eri ikäisiä ihmisiä oppimaan media- ja digilukutaitoja ja täydentää haja-asutusalueiden koulutusvajetta näiden osalta.

Hanke sai alkunsa, kun liittovaltion opetus- ja tutkimusministeriö lanseerasi Ideoiden yhteiskunta -kilpailun (Gesellschaft der Ideen) vuonna 2020. Kilpailussa etsittiin erilaisia sosiaalisia innovaatioita. Noin 1000 hanketta haki mukaan kilpailuun, joista 30 pidettiin erityisen lupaavana. Yksi näistä oli LEB:n kisaan lähettämä Digital village vehicle -hanke.

Mitä tapahtui sen jälkeen, kun hankkeenne valittiin mukaan kisaan?

Valinnan jälkeen alkoi konseptin kehittämisvaihe. Aloimme etsiä sekä käytännön kokemusta omaavia kumppaneita että tiedeyhteisön edustajia mukaan. LEB-tiimiimme kuuluivat Freie Altenarbeit Göttingen, Agrarsoziale Gesellschaft, Göttingenin yliopisto sekä ammattikorkeakoulu Hildesheim/Holzminden/Göttingen resurssienhallintayksikkö.

Meillä oli puoli vuotta aikaa kehittää ideasta toimiva konsepti. Kansalaiset saavat nyt äänestää uudelleen mukana olevista 30 parhaasta ideasta. 10 parasta ideaa pääsee tämän jälkeen mukaan kahden vuoden ohjatulle kokeilujaksolle. Aloitimme tämän jakson alkuvuodesta 2022 ja nyt meillä on kaksi vuotta aikaa kokeilla hankettamme.

Mitä tarkalleen teette hankkeessanne?

Digitaalinen kyläajoneuvo on bussi. Kokeneet vanhusten parissa työskentelevät kouluttajat ajavat sillä kyliin, jotka pääsivät mukaan hankkeeseemme. He tuovat mukaan erilaisia teknisiä laitteita kuten tabletteja, älypuhelimia ja kuulokkeita.

Minkälaiset ideat ovat hankkeenne taustalla?

Hankkeemme perustuu kolmeen pilariin. Nämä ovat laatu, koulutus ja neuvonta. Ensimmäisessä vaiheessa kouluttajat kouluttavat vapaaehtoisia, jotta vapaaehtoiset osaavat välittää digitaitojaan eteenpäin empaattisesti, kärsivällisesti ja pienin askelin niille, joilla on vain vähän kokemusta digitaalisen median käytöstä. Kun vapaaehtoisemme on koulutettu, voimme tarjota kylissä asianmukaista koulutusta.

Keitä vapaaehtoiset ovat ja miten te tavoitatte heidät?

Teemme asiasta ilmoituksen, jolla lähestymme paikallislehdistöä. Olemme myös hyvin verkostoituneita haja-asutusalueilla täällä Ala-Saksissa työmme kautta.

Oletamme, että pätevät toimijat ovat nuorempia. Ehkä löydämme myös ihmisiä, jotka ovat jo hieman vanhempia, jotka ovat muuttaneet esimerkiksi pandemian takia kylille, työskentelevät siellä kotoa käsin ja ovat hyvin perehtyneet digitaaliseen maailmaan.

Mitkä ovat keskeiset asiat, joita opetetaan pisteillänne?

Oppimissisällöt tulevat vaihtelemaan aina paikalla olevien oppijoiden mukaan. Ensinnäkin identifioimme, minkälaisia sisällöllisiä tarpeita on olemassa. Tämän jälkeen mietimme kohdennetusti, miten tavoitteet saavutetaan eri kylissä. Ei siis ole olemassa yhtä opetussuunnitelmaa vaan räätälöimme sisältöjä tilanteiden mukaan. Esimerkiksi joillekin täytyy opettaa, mikä hiiri on ja miten sitä käytetään sekä mikä on kursori. Toisille taas on tärkeää oppia, miten voi soittaa videopuhelun sukulaisille. Osa taas haluaa oppia siirtämään kuvia puhelimesta tietokoneelle.

Yksi kiinnostusta herättävä aihe on myös telelääketiede. Kylissä, joista viimeinenkin lääkäri on lähtenyt, kysymykset telelääketieteen toimivuudesta nousevat esiin. Myös tämän kysymyksen suhteen koulutetut toimijat ovat auttamassa ja vastaamassa kysymyksiin.

Missä määrin opitut asiat säilyvät pitkällä aikavälillä?

Aluksi kouluttajamme ovat läsnä koulutustilaisuuksissa. Tavoitteenamme kuitenkin on, että näiden koulutustilaisuuksien päätteeksi pätevät ihmiset eli vapaaehtoiset alkavat itse tarjota apua paikallisille. He voivat esimerkiksi alkaa tarjoamaan digitaalista konsultaatiota kerran viikossa tai jostakin aihealueesta erityisesti tietävä voi pitää kyseisestä aiheesta työpajan.

Myös tilat, joissa näitä tilaisuuksia järjestetään, ovat paikallisia. Tällainen tila voi olla esimerkiksi vapaaehtoisen palokunnan sali tai kylän monitoimitalo. Tilassa ei tarvitse olla valmiina nettiyhteyttä vaan me järjestämme sen. Ihmiset näkevät, kuinka toiminta kehittyy ja, miten he voivat jatkaa toimintaa myöhemmin.

Hanke luo pohjan digitaaliselle osallistumiselle ja uusille tapaamismahdollisuuksille nuorten ja iäkkäiden sekä uusien ja vanhojen asukkaiden välillä. Hankkeemme ei vain keskity koulutusmahdollisuuksiin, vaan koko yhteiskunnan lähentämiseen. Ihmiset kasvavat yhdessä yhteisöksi, pohtivat, minkälaisia resursseja heillä on sekä kehittävät ja siirtävät niitä toisilleen. Nämä ovat hankkeemme ydinkohdat.

Laatu ja koulutus ovat hankkeenne kaksi ensimmäistä pilaria. Mikä kolmas pilari on?

Kolmas pilarimme koskee neuvontapalveluja. Tämä tarkoittaa sitä, että matkustamme digitaalisella ajoneuvollamme myös muihin kyliin, ei vain esivalittuihin. Seisomme esimerkiksi supermarketin edessä tai palokuntafestivaaleilla. Digitaalisessa kyläautossamme on eräänlainen esittelytila, jossa esittelemme erilaisia laitteita, joita ihmiset voivat kokeilla ja, joista he voivat kysyä kysymyksiä.

Miten tiesitte, että tällaiselle hankkeelle on erityisen suuri tarve maaseudulla?

Kokemuksemme työskentelystä maaseutualueiden ryhmien ja yhdistysten kanssa osoittivat tämän selvästi. Olemme jo tehneet maaseudulla monia tutkimuksia, jotka ovat osoittaneet tarpeen. Kylien koulutusmahdollisuudet eivät ole vieläkään yhtä hyviä kaupunkialueisiin verrattuna.

Tämän vahvisti myös se, että monet ihmiset soittivat meille ja ilmaisivat kiinnostuksensa, kun tieto levisi siitä, että olimme voittaneet ideakilpailun. Monet ihmiset kertoivat meille puhelimessa, että he haluaisivat nähdä palveluita myös maaseudulla, jotta heidän ei aina tarvitse käyttää bussia tai autoa päästäkseen mahdollisuuksien ääreen. Meille tämä on erittäin keskeinen asia tasavertaisten elinolojen mahdollistamiseksi kaupungin ja maaseudun välillä. Jos myös kaupunkialuilla asuvat osoittaisivat kiinnostusta, otamme heidät mielellämme mukaan hankkeeseemme. Olemme avoimia tiedon ja ideoiden vaihtoon kaupunkien ja maaseudun välillä.

Voisitko kertoa lisää sukupolvien välisestä oppimisesta hankkeessanne?

Meillä on erittäin hyviä kokemuksia siitä, että vanhemmat ja nuoremmat voivat tukea toisiaan tietyissä aiheissa. Erityisesti digialalta minulla on hienoja kokemuksia vuosia sitten. Usein tällaisen yhteistyön painopiste ei ole koulutussisällöissä. Se on paljon enemmän kuin ajatusten vaihtoa, toisiimme tutustumista ja pelkojen ja ennakkoluulojen voittamista. Yhteenkuuluvuus on tärkeää kylissä. Uskoisin, että kylissä yhteenkuuluvuus on ehkä jo vahvempaa kuin kaupungeissa, mutta ihmiset voivat silti hyötyä paljon toisistaan, etenkin digitaalisessa ympäristössä. Ihmiset oppivat tuntemaan toisensa eritavalla.

Mikä on suunta tästä eteenpäin ja millainen olisi mielestäsi täydellinen lopputulos hankkeellenne?

Kaiken, mitä teemme tällä hetkellä, on tarkoitus päästä kunnolla toteutukseen näiden kahden vuoden testausvaiheen jälkeen. Tulee jälleen menettely, jossa valitaan muutama hanke, joita sitten todella edistetään niiden toteuttamisessa lähivuosina. Meille tämä tarkoittaisi sitä, että emme lähde liikkeelle vain yhdestä digitaalisesta kyläajoneuvosta, vaan ehkä kymmenestä. Voimme sitten toteuttaa hankettamme todella valtakunnallisesti. Se on niin sanotusti perimmäinen tavoitteemme. Ja tietysti se, että olemme kouluttaneet monia ihmisiä niin, että he laajentavat tietämystään ja heillä on myös halu syventää osaamistaan lisää. Parhaimmillaan kylien ihmiset järjestäytyvät tietysti aivan uudella tavalla ja tästä hankkeesta syntyy jotain uutta, syntyy uusia tuttavuuksia ja ehkä myös uusia hankkeita.

Voit lukea lisää hankkeesta täältä.

Gesellschaft der Ideen: https://www.gesellschaft-der-ideen.de/de/home/home_node.html