Työttömyys on haastava elämänvaihe, jonka lopullista kestoa on monesti mahdotonta tietää ennalta. Mutta niin kuin jokainen vaihe elämässä, työttömyyskin päättyy joskus ja muuttuu joksikin aivan muuksi. Sitä päivää odotellessa voi onneksi jo valmistautua tulevaan. Oli haaveissa sitten uusi työ, opiskelupaikka, täydennyskoulutus tai vaikkapa yrittäjyys, sivutoiminen opiskelu voi auttaa löytämään elämälle uuden suunnan.

Vuoden 2023 alussa voimaan tulleen lakimuutoksen ansiosta työttömät työnhakijat saavat nykyisin suorittaa lyhyitä kursseja, pätevöitymiskoulutuksia ja kansalaisopisto-opintoja työttömyysetuuttaan menettämättä. Edellä kuvatut sivutoimiset opinnot eivät myöskään estä työtöntä hakemasta ja vastaanottamasta kokoaikatyötä, sillä ne ovat laajuudeltaan ja kestoltaan vähäisiä. Pienilläkin lisäopinnoilla voi kuitenkin olla suuri arvo työnhaussa, jossa jokaisella tiedolla, taidolla ja kokemuksella on tärkeä merkityksensä.

Kansalaisopistossa opiskelu hyödyttää työtöntä työnhakijaa elämän eri osa-alueilla. Ensinnäkin se voi edistää työttömän ammatillista kehittymistä ja parantaa hänen työllistymismahdollisuuksiaan. Toiseksi opiskelu tuo elämään yhteisöllisyyttä ja auttaa rakentamaan verkostoja, jotka voivat osoittautua arvokkaiksi tulevissa työnhauissa. Lisäksi opiskelu voi tuoda elämään mielekästä sisältöä ja vastapainoa, mikä on henkisen hyvinvoinnin kannalta erityisen tärkeää.

Suoritetut kurssit ovat luotettava todiste osaamisesta

Työnhakijan on tärkeä tunnistaa, millainen uusi osaaminen voisi lisätä hänen mahdollisuuksiaan onnistua työnhaussa. Kansalaisopistot tarjoavat laajan valikoiman lähi- ja etäkursseja, joiden suorittaminen edistää työelämässäkin tarvittavaa osaamista. Työnantajan näkökulmasta jokainen suoritettu kurssi on puolestaan konkreettinen todiste työnhakijan taitojen ajantasaisuudesta ja hänen halustaan kehittää itseään kaikissa elämänvaiheissa.

Työtön työnhakija voi hyötyä työnhaussaan muun muassa seuraavien ainekategorioiden kansalaisopistokursseista:

Tieto- ja viestintätekniikka: Tietotekniikan kurssien aiheita ovat muun muassa tietokoneen ja muiden digilaitteiden käytön perusteet, toimisto-ohjelmat, ohjelmointi ja sosiaalinen media. Jos esimerkiksi työpaikkailmoituksissa vaaditaan toistuvasti Microsoft Officen erinomaista hallintaa, ohjelmisto-osaaminen kannattaa päivittää ajan tasalle työnhaun helpottamiseksi.

Kielet: Monissa työpaikoissa edellytetään sujuvaa englantia ja ruotsikin katsotaan usein hakijalle eduksi. Kielten kurssit parantavat suullista ja kirjallista kielitaitoa, mikä voi avata työnhakijalle uusia mahdollisuuksia työmarkkinoilla. Kieliä osaava työnhakija on myös vahvoilla työhaastattelussa, mikäli haastattelija päättää yhtäkkiä vaihtaa kielen vaikkapa englanniksi.

Ihminen ja yhteiskunta: Kansalaisopistojen luennoilla käsitellään yhteiskunnallisesti kiinnostavia ja ajankohtaisia aiheita. Opiskelu lisää yleissivistystä, kriittistä ajattelua ja yhteiskunnallista osallistumista, mikä voi olla hyödyksi paitsi työelämässä myös kansalaisena. Joissakin kansalaisopistoissa voi suorittaa myös erilaisia työssä tarvittavia kortteja, kuten hygieniapassin tai työturvallisuuskortin.

Liikunta ja hyvinvointi: Liikunnan tavoitteena on edistää terveyttä, jaksamista ja mielialaa, mikä voi auttaa selviytymään työnhaun ja työelämän kuormitukselta. Kansalaisopistoissa voi harrastaa esimerkiksi joogaa, pilatesta, tanssia, jumppaa ja kuntoliikuntaa. Myös stressinhallintaa, rentoutumista ja ravitsemusta käsitteleviltä kursseilta voi löytää uusia eväitä elämään.

Opinnot ja harrastukset kertovat ihmisen kyvyistä ja ominaisuuksista 

Kansalaisopisto-opinnoissa suoritettu kurssit kannattaa ehdottomasti kirjata työnhakuasiakirjoihin. Ansioluettelossa kurssit voi listata omaksi osiokseen ja hakemuksessa niillä voi perustella osaamisensa eri taidoissa. Osasta kansalaisopistojen kursseja voi saada myös opintopisteitä, joita voi hyödyntää työnhaun lisäksi myös osana opintoja.

Monet työnhakijat listaavat ansioluetteloon myös harrastuksensa. Se on yksi tapa erottua muista työnhakijoista, sillä harrastukset, yhteisöllinen toiminta ja muut kiinnostuksen kohteet kertovat paljon ihmisen luonteesta. Harrastukset voivat myös auttaa työnantajaa arvioimaan, sopiiko työnhakija työyhteisön jäseneksi ja pystyykö hän hoitamaan sujuvasti haettavaan työhön liittyvät tehtävät. Harrastukset kertovat ihmisen kyvyistä ja ominaisuuksista enemmän kuin luulemmekaan.

Harrastukset ja mielekäs tekeminen ansaitsevat paikkansa työttömän työnhakijan kalenterista toki muutenkin. Elämän rikastuttaminen itselle tärkeillä harrastuksilla ja aktiivisuudella on arvokasta eikä kaiken tarvitse aina liittyä työhön. Monipuolinen sosiaalinen vuorovaikutus tuo elämään myös paljon sisältöä ja iloa, mikä auttaa selviämään työnhaun vastoinkäymisiltäkin.

Alennukset ja opintosetelit helpottavat kursseille osallistumista

Harrastukset ja opiskelu ovat merkityksellisiä kaikille, oli töissä tai ei. Työttömänä toimeentulo kuitenkin vähenee eivätkä harrastamisen mahdollisuudet ole välttämättä yhtä laajat ja monipuoliset kuin työssäkäyvillä. Kansalaisopistojen kurssimaksut ovat onneksi jo lähtötasoltaan melko edullisia ja mahdollisen työttömyysalennuksen jälkeen maksettavaa jää vieläkin vähemmän.

Suomen valtio tukee määrättyjen ihmisryhmien opiskelua opintoseteleillä, joita kansalaisopistot hakevat vuosittain asukkaidensa käyttöön. Osassa kansalaisopistoissa opintoseteleitä myönnetään myös työttömille, joiden tulee osoittaa oikeutensa opintoseteliin opiston toimistohenkilökunnalle. Opintosetelillä voi saada alennusta kurssimaksusta tai lunastaa jopa täysin ilmaisen kurssin. Jotkin opistot järjestävät myös opintosetelikursseja, joille voivat osallistua vain opintosetelin saaneet opiskelijat.

Työttömille suunnatut alennuskäytännöt vaihtelevat kuitenkin paikkakunnittain. Osa opistoista myöntää opintosetelin sijaan prosentuaalisen työttömyysalennuksen, joka voi olla suuruudeltaan esimerkiksi 20 % tai 50 %. Joissakin opistoissa alennusoikeus voidaan puolestaan rajata esimerkiksi pariin kurssiin lukuvuotta kohden. Lisätietoa opintoseteleistä, työttömyysalennuksista ja erityisesti työttömille suunnatusta toiminnasta saa oman kotipaikkakunnan kansalaisopiston asiakaspalvelusta tai nettisivuilta.

Teksti: viestintäkoordinaattori Virpi Vedenkannas, Kansalaisopistojen liitto