Skip to main content
Blog
Blog

Mediakasvattajan unelmien yhteiskunnassa arvostetaan kaikenikäisiä

Vuoden 2020 Aikuisten oikeesti -henkilökuvasarjan kuudennessa ja viimeisessä osassa mediakasvatuksen dosentti Päivi Rasi pohtii aikuisten mediakasvatuksen tilaa ja tulevaisuutta totuuden jälkeisenä aikana.

Mediakasvatuksen dosentti Päivi Rasi. Kuva: Marko Junttila.

Mediakasvatuksen dosentti, Lapin yliopiston Media Education Hubin apulaisprofessori Päivi Rasi on tehnyt pitkän työuran yliopistomaailmassa. Akateemisen tutkimuksen saralla Rasi tunnetaan erityisesti ikäihmisten medialukutaitojen ja digitaalisten taitojen tutkijana. Viime aikoina tutkimuskohteisiin ovat kuuluneet myös internetin käytöstä tietoisesti kieltäytyvät ikäihmiset. 15 vuotta täyttävän Mediakasvatusseuran puheenjohtajana toimiva Rasi peräänkuuluttaa eri ikäryhmien osin erilaisten mediasuhteiden arvostamista: nuorten pelaamista ei tule tuomita ajanhaaskuuna eikä ikäihmisten some-vastustusta avuttomana syrjäytymisenä. 

Medialukutaito totuuden jälkeisenä aikana

Elämme niin kutsuttua totuuden jälkeistä aikaa, johon kuuluu olennaisesti vetoaminen tunteisiin ja mielipiteisiin faktatiedon sijaan. Tietoisesti jaetun väärän tiedon eli disinformaation ja propagandan levittäminen median välityksellä on nyt helpompaa kuin koskaan, ja juuri siksi mediakasvatuksen tarve kaikenikäisille on suuri.

Opetus- ja kulttuuriministeriön tuottaman Medialukutaito Suomessa. Kansalliset mediakasvatuslinjaukset -julkaisun mukaan mediakasvatus lisää ihmisten välistä ymmärrystä, antaa välineitä osallisuuteen sekä vähentää polarisaatiota yhteiskunnassa ja yhteisöissä.

”Mediakasvatuksen tavoitteena on ihmisten aktiivisen toimijuuden lisääntyminen omaehtoisen opiskelun ja itse tekemisen kautta”, kertoo mediakasvatuksen dosentti ja Lapin yliopiston Media Education Hubin apulaisprofessori Päivi Rasi.

Mediakasvatukseen kuuluvilla medialukutaidoilla tarkoitetaan erilaisten mediasisältöjen ja informaation saavuttamista, tuottamista ja arviointia.

”Medialukutaidot tulee suhteuttaa käytettävien teknologioiden lisäksi yhteiskunnassa esiintyvän disinformaation laatuun. Kuinka ihmiset tunnistavat vihapuhetta ja reagoivat siihen? Entä miten terveyttä koskevaa tietoa etsitään, luetaan ja ymmärretään esimerkiksi korona-aikana? Mediakasvatuksella tuetaan myös yksityisyyden ja tietosuojan säilymistä.” Rasi täsmentää.

Rasin oma kiinnostus mediaa ja mediakasvatusta kohtaan heräsi käytännön kautta opetustyössä. 90-luvulla Tampereen yliopistosta sosiaalipsykologiksi valmistunut Rasi muutti valmistuttuaan Rovaniemelle psykologian opettajaksi aikuislukioon.

”Rovaniemen aikuislukio oli 90-luvun lopulla verkko-opetuksen edelläkävijä. Suuri osa opiskelijoista asui Lapissa haja-asutusalueella, joten verkko-opetus oli välttämätöntä. Oli upeaa huomata, että yhteys opiskelijoihin syntyi myös verkon välityksellä.” 

Aikuisten mediakasvatukseen leikillisyyttä ja luovuutta

Rasi on vastikään julkaissut kollegoineen ikäihmisten medialukutaitojen tukemista käsittelevän kansainvälisen katsauksen Promoting Media Literacy Among Older People, jonka mukaan ikääntyneiden medialukutaitojen edistämiseen tähtäävät toimet vaativat kehittämistä ja luovaa rikastamista niin tavoitteiden, sisällön ja palveluntarjoajien kuin pedagogisten lähestymistapojenkin suhteen.

”Kirjallisuuskatsauksemme pohjalta on nähtävissä, että ikäihmisten mediakasvatus painottuu laitteiden ja sovellusten käyttökoulutukseen. Leikilliset ja luovat pedagogiset menetelmät puuttuvat eikä ikäihmisiä kannusteta riittävästi esimerkiksi itse osallistumaan mediatuotantoon”, Rasi toteaa.

Toimintana mediakasvatus voi kuitenkin olla hyvinkin monipuolista. Yhtä oikeaa tapaa toteuttaa mediakasvatusta ei ole, vaan toimintaan vaikuttavat esimerkiksi siihen osallistuvien ikä, toiminnan tavoitteet sekä toimintaympäristö.

”Ikäihmisillä lupaavana menetelmänä näyttäytynyt vertaisohjaus ei esimerkiksi toimi samalla tavalla alakoululaisten kanssa”, Rasi tiivistää.

Lapin yliopistossa on käynnissä IkäihMe-hanke, jossa tuotetaan ikäihmisten mediakasvatukseen tarkoitettu digitaalinen opintokokonaisuus yliopistojen, vapaan sivistystyön ja aikuiskoulutusorganisaatioiden käyttöön. Opintokokonaisuus rakentuu ikäihmisten mediakasvatuksen hyvien käytäntöjen viimeisimmälle tutkimustiedolle, eli luovuutta ja leikillisyyttä on vihdoin tiedossa! Tukimateriaaleja ja linkkejä aihepiiriin löytyy hankkeen materiaalipankista

IkäihMe-hankkeessa keskitytään ikäihmisten mediakasvatukseen, digitaalisiin taitoihin, oppimiseen ja opetukseen. Kuva: Marko Junttila 

Medialukutaidot muuttuvassa maailmassa

Vaikka mediakasvatuksen perusperiaatteet ovat samat iästä riippumatta, tarpeet voivat olla Rasin mukaan hyvinkin erilaiset:

”Kouluikäiset voivat tarvita ohjelmoinnin osaamisen tukea, monet maahanmuuttajataustaiset ikääntyneet taas terveyden lukutaitoja ja työelämän ulkopuolella olevat tukea sähköiseen asiointiin. Uutisten klikkiotsikoiden ja sensaatiohakuisuuden yleistyessä monien aikuisten uutisten, mainosten ja sosiaalisen median lukutaidot tarvitsevat myös päivitystä.”

Parhaimmillaan medialukutaitojen opetus, ohjaus tai koulutus onkin tarveperustaista, yksilöllistä ja motivoivaa.

”Ja sitten ovat internetin käytöstä ja opettelusta omasta tahdostaan totaalisesti kieltäytyvät ikäihmiset”, Rasi lisää, joka on tehnyt myös tutkimusta aiheesta.

”Tarvitsemme asenteellisen muutoksen ikäystävällisen mediayhteiskunnan edistämiseksi. Eri ikäryhmillä on erilainen historia, elämänkulku ja tarpeet. Kaikki nämä tekijät vaikuttavat yksilölliseen mediasuhteeseen. Mediakasvatus tulee resurssoida kaikenikäisten oikeutena, mutta internetin käytöstä tulee saada myös kieltäytyä”, Rasi painottaa.

Medialukutaito ei myöskään ole kenelläkään vakio, sillä uusia teknologioita ja medioita syntyy jatkuvasti lisää, jolloin niiden kanssa eläminen edellyttää jälleen uudenlaisia taitoja. Rasi mainitsee esimerkkinä robottien lukutaidon (robot literacy):

”Ikäihmisten hoivarobottien tai opetuksessa hyödynnettävien robottien välittämän informaation ymmärtäminen on uudenlaista välttämätöntä medialukutaitoa, jota tulee opettaa ja opetella.”

 

Teksti: Linda JuntunenKuvat: Marko Junttila

 

Linda Juntunen on vapaa kirjoittaja. Juntunen toimi Opetushallituksen Yleissivistävän ja aikuiskoulutuksen kansainvälistymispalveluissa ohjelma-asiantuntijana vuosina 2017–2019. Kansainvälisyyskasvatukseen erikoistunut Juntunen on koulutukseltaan aikuiskasvatustieteen maisteri.

 

Palaa Aikuisten oikeesti-sarjan etusivulle 

 

Login (0)

Login or Sign up to join the conversation.

Want to write a blog post ?

Don't hesitate to do so! Click the link below and start posting a new article!

Latest Discussions

EPALE Discussion: Active Ageing and Life Transitions

What is challenging about life transitions? How could Intergenerational learning help with Active Ageing and Life Transitions?

More

EPALE Discussion: News media literacy for adults – why is it important right now?

Share your views with regards to news media literacy for adults!

More

Pre-school education and parental cooperation during the Covid-19 crisis period. How important actually is this cooperation?

Lockdown, State of emergency, and restrictions have imposed new obligations on each individual. Families with children in pre-primary and primary schools are particularly concerned.

More