Teksti on käännös englanninkielisestä tekstistä The FAMN project is helping young recent immigrants to Sweden gain qualifications at folk high schools

FAMN on lyhenne hankkeen nimestä ”Folkshögskola som Arena för Metodutveckling med Nyanlända”. Vapaasti suomennettuna nimi voisi olla vaikkapa ”kansanopisto uusille maahanmuuttajille suunnatun menetelmäkehityksen alustana”. Vuosina 2019–2021 Eslövin, Hagabergin, Strömbäckin, Dalslandin ja Marieborgin kansanopistoissa on toteutettu useita Ruotsin ESR:n osittain rahoittamaan hankkeeseen liittyviä alaprojekteja.

Viime vuosina monet hiljattain Ruotsiin muuttaneet ovat aloittaneet opinnot kansanopistoissa. Sinänsä myönteinen ilmiö on kuitenkin lisännyt paineita löytää uusia opetus- ja oppimistapoja, jotka hyödyttävät kohderyhmää parhaalla mahdollisella tavalla. Tämä yhteiskunnallinen tarve vaikuttaa FAMN-hankkeen taustalla. Hankesuunnitelmaa laadittaessa keskeisiksi kysymyksiksi nousivat ruotsin kielen taitojen kehittäminen ja maahanmuuttajien koulutustausta, sillä monet kohderyhmään kuuluvat ovat saaneet vain muutaman vuoden mittaisen muodollisen koulutuksen.

”Osallistujien ruotsin kielen taitojen kehittäminen oli keskeistä kaikkien kansanopistossa opiskeltavien oppiaineiden kannalta. Lisäksi kiinnitettiin huomiota henkilöiden opintosuunnitelman mukaiseen ja opettajien tukemaan yksilölliseen opiskeluun. Koulujen valmius opettaa maahanmuuttajia vaihtelee luonnollisesti sen mukaan, miten tottuneita niissä ollaan työskentelemään hiljattain maahan saapuneiden kanssa”, FAMN-hankkeen projektipäällikkönä Ruotsin kansallisessa aikuiskoulutusneuvostossa työskentelevä Lena Östlund kertoo.

Kuva: Torbjörn Lagerwall

Hankkeeseen tähän mennessä osallistuneet yli 200 maahanmuuttajanuorta ja noin 30 opettajaa ovat tuottaneet hankkeen käyttämän menetelmäkehitysmallin puitteissa jo noin sata menetelmää ja tarinaa.

”Kehitettyihin menetelmiin kuuluu muun muassa erilaisia kielenoppimisen tapoja sekä osallistujien yksilölliset digitaaliset opintosuunnitelmat. Menetelmät ja osallistujien tarinat on kerätty kirjaan nimeltä Utrikes föddä på folkhögskola – metoder och berättelser (maahanmuuttajat kansanopistoissa – menetelmiä ja tarinoita)”, Lena Östlund sanoo.

Hankkeen aikana muotoutunutta menetelmäkehystä voidaan käyttää myös muiden kohderyhmien koulutuksessa.

”Menetelmän kehittäminen nojaa keskeisesti muutosteoriaan, kollektiiviseen oppimiseen ja ’laatusyklin’ dokumentointiin. Mallilla on siis vankka tieteellinen ja testattu pohja”, FAMN-projektin erityisasiantuntijana aikuiskoulutusneuvostossa toimiva Ulf Wallin sanoo.

Myös osallistujien ja opettajien tarinat muodostavat tärkeän osa kokonaishanketta.  Tarinat liitettiin hankkeeseen Tukholman yliopistosta kasvatustieteen tohtoriksi väitelleen Ruhi Tysonin innoittamana.

”Tietojeni mukaan FAMN on ensimmäinen koulutuksen kehittämisen hanke, jossa tarinankerrontaa hyödynnetään tällä tavoin. Hankkeessa on onnistuttu dokumentoimaan monia erinomaisia opetusmenetelmiä ja tehty uraauurtavaa työtä”, hän sanoo.

Hankkeesta kerätty palaute osoittaa, että uudet menetelmät on koettu hyödyllisiksi.

”Uskon, että voin nyt hakea töitä. Tunnen olevani valmis työelämään”, yksi osallistujista sanoo.

Menetelmäkirja ja projektin loppuraportti on nyt jaettu Ruotsin kansanopistoihin sekä lähetetty esimerkiksi asiaankuuluville viranomaisille ja ministeriöille. Hankkeen tuloksista tiedottaminen jatkuu vuoden 2022 keväällä, ja 1. huhtikuuta aiheesta järjestettiin ensisijaisesti Ruotsin kansanopistojen opettajille suunnattu webinaari.

”Tiedämme, että hankkeeseen osallistuneet kansanopistot ovat jatkamassa menetelmiensä kehittämistä. Toivottavasti saamme mukaan vielä lisääkin kansanopistoja!” Lena Östlund sanoo.

Artikkeli on osa pohjoismaista juttusarjaa, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Ensimmäisen osan teemana on nuoret aikuiset. Vuosi 2022 on Euroopan nuorison teemavuosi, jolla tunnustetaan Euroopan nuorison merkitys paremman – vihreämmän, osallistavamman ja digitaalisemman – tulevaisuuden luomisessa. Voit tutustua sarjan muihin teksteihin täältä.