Työpaikka on työelämäoppimisen keskus. Työnantajien vastuu työntekijöiden taitojen ylläpidosta ja kehittämisestä on mittava. Kuva: ThisIsEngineering/Pexels

Suurin osa työikäisen väestön oppimisesta tapahtuu työpaikoilla. Opinpolut pysyvät auki kunhan oppimisvaikeuksista, koulutuksen tasaisesta jakautumisesta ja osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta huolehditaan.

Eurooppalaiset harmaantuvat. Kapenevalla työikäisten joukolla on harteillaan digitaalinen ja vihreä siirtymä. Samalla kolme neljästä EU-alueen yrityksestä kamppailee löytääkseen työntekijöitä, joilla on juuri heille sopivaa osaamista.

Ratkaisut työelämätaitoihin ja työväestön oppimisen kysymyksiin löytyvät usein työelämästä itsestään. Näin uskovat projektipäällikkö Milma Arola ja erityisasiantuntija Teea Oja. EPALE haastatteli Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksessa (Jotpa) työskentelevää Arolaa ja työ- ja elinkeinoministeriössä (TEM) toimivaa Ojaa Euroopan osaamisen teemavuotta luotaavan artikkelisarjan toiseen osaan. Artikkeli luo kokonaiskuvaa työelämätaitojen tilasta Suomessa ja nostaa esille kiinnostavimpia työelämäoppimisen ilmiöitä ja kehityskulkuja.

Olemme etevämpiä kuin uskomme

Suomella on EU:n osaamisen teemavuodelle kolme omaa painopistettä. Ensimmäisenä on osaamisen tunnistaminen ja näkyväksi tekeminen, toisena jatkuva oppiminen ja kolmantena osaavan työvoiman saatavuus.

Osaamisen tunnistamisen nosto ykkössijalle ei ole sattumaa. Suomalaiset työpaikat ovat TEM:in Ojan mielestä valtava osaamisen varanto.

- Juhlisimmeko kerrankin sitä, mitä meillä jo on, sen sijaan, että murehditaan puuttuvaa, Teea Oja kysyy.

Milma Arola on samoilla linjoilla. Arola viittaa tutkimukseen, jonka mukaan noin 80 % työelämäoppimisesta tapahtuu työpaikoilla ahertamisen lomassa.

Näin ollen on selvää, että työpaikat ovat avainasemassa kun puhutaan työelämäoppimisesta. Oja vastuuttaisi työnantajia nykyistä voimakkaammin työväestön taitotasosta huolehtimisessa: 

- Välillä tuntuu, että työnantajat haluaisivat rekrytoinneissaan kokeneita osaajia jo valmiina. Kenellä olisi paremmat eväät kehittää työpaikkakohtaista täsmäosaamista kuin työpaikoilla itsellään?

Tulevaisuuden työtaidot nousevat megatrendeistä

Jotpan ydintehtävänä on koota, analysoida ja tulkita työvoima- ja osaamistarpeita erityisesti jatkuvan oppimisen näkökulmasta ja rahoittaa koulutusta näiden tarpeiden mukaan. Jotpan rahoitushaut ovatkin oiva ikkuna tulevaisuuden työelämätaitojen konkretiaan.

 Yleistä listaa niin sanotuista tulevaisuuden työelämätaidoista on Milma Arolan mukaan vaikea laatia, koska taitovaatimukset ovat alakohtaisia. Digivihreän siirtymän kaltaiset megatrendit vaikuttavat taustalla toki merkittävimpinä.

 - Vihreään siirtymään ja energia-alan murrokseen liittyen meillä on esimerkiksi akku- ja vetyteollisuuden koulutuksiin rahoitushakuja. Sitten esimerkiksi kaupan alalla rahoitamme koulutusta, joka tukee siirtymää digitaaliseen kaupankäyntiin, Arola kertoo

Alaspesifien taitojen taustalla nousevat tulevaisuuden metataidot: kriittinen ja luova ajattelu, tiimityökyky ja jatkuvan oppimisen asenteet ja taidot. Nämä metataidot suojelevat työntekijää myös tekoälyn kenties pian mullistamilla työmarkkinoilla.

Huolipuheesta informoituun kokonaiskuvaan

Suomen työelämätaitojen kokonaistilanne on Ojan ja Arolan silmissä myönteinen. Jotpan teettämän uuden kyselytutkimuksen mukaan suomalaiset ovat edelleen varsin oppimismyönteisiä: työikäisistä kahdeksan kymmenestä pitää uuden oppimista itselleen tärkeänä. Koulutus ja opinhalu tunnetusti kasautuvat ennestään korkeammin koulutetuille, mutta matalasti koulutetuistakin kolme tai jopa viisi kymmenestä olisi halunnut kouluttautua pidemmälle. Esteeksi nousevatkin usein opiskelun ja muun elämän yhteensovittamisen vaikeudet, toimeentulo, aika, koulutusvaihtoehtojen sopimattomuus tai tiedonpuute vaihtoehdoista.

Kova huoli koulutuksen polarisaatiosta voi sekä Arolan että Ojan mielestä olla ylimitoitettua.

- Muistetaan edelleen, että suuri osa työikäisten oppimisestahan tapahtuu työpaikalla. Monelle tämä riittää ylläpitämään työhön liittyviä taitoja. Matalasti koulutettuihin kohdistuva huolipuhe itsessään saattaa polarisoida mielikuvaamme yhteiskunnasta.

Koulutuksen kasautuessa on kuitenkin syytä kysyä, ovatko tulevaisuuden työelämässä tarvittavat metataidot kaikille samoja? Onko perustaidot hoidettava ensin kuntoon, ennen kuin voi huolehtia esimerkiksi aiemmin mainituista luovan ja kriittisen ajattelun valmiuksista?

Milma Arolan mielestä tulevaisuuden metataidot koskevat kaikkia koulutustaustasta ja tehtävästä riippumatta.

- Digitalisaatio on Suomessa jo vähentänyt suorittavaa työtä, joten lähes jokaiseen tehtävään liittyy ongelmanratkaisua, johon luovuus kytkeytyy. Sosiaalisia taitoja tarvitsee niin tietotyöläinen kuin palveluammattilainenkin. Kriittistä ajattelua taas jokainen tarvitsee pelkästään yhteiskunnassa selvitäkseen, näinä disinformaation aikoina.

Oppimisvaikeudet luultua yleisempiä?

Arola nostaa kyselytutkimuksesta esiin pysäyttävän tuloksen. Työikäisistä arviolta joka kymmenennellä on diagnosoitu oppimisvaikeus. Tämän lisäksi yli kymmenen prosenttia kokee haasteita oppimisessa, vaikkei heillä ole tähän liittyvää diagnoosia. Tämä tarkoittaa, että oppimisvaikeuksista kärsivien lukumäärä saattaa työikäisissä olla luultua suurempi.

- Usein ajatellaan, että esimerkiksi asiantuntijaorganisaatioissa työskentelevät eivät lähtökohtaisesti kärsi oppimisvaikeuksista, mutta näinhän asia ei ole. Nyt tiedämme, että piilossa olevaa haastetta on luultua enemmän. Aihe kaipaa jatkotutkimusta!

Tutkintokeskeisyys hallitsee validointikeskustelua

Suomi mielletään EU:ssa usein osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen huippuosaajaksi. Osaamisen tunnustamista tehdään usein suhteessa koulutustutkintoihin: jokin taito muunnetaan opintopisteiksi ja hyväksiluetaan opintoihin hakeutuessa. Tämä laskee opiskelukynnystä. Liika tutkintokeskeisyys osaamista tunnistettaessa vie kuitenkin Teea Ojan mielestä huomiota toiselta tuiki tärkeältä ja ilmeiseltäkin mittatikulta: työelämältä. Hänen mukaansa tutkintokeskeisyys saattaa jättää varjoonsa sen, että osaamisen tunnistamista ja tunnustamista tapahtuu myös koulutuksen ulkopuolella. Ytimessä on tunnistetun osaamisen uskottavuus. Paljaimmillaan tämä näyttäytyy rekrytointitilanteessa.

- Työnhakija tunnistaa osaamisensa ja tekee sen näkyväksi työhakemuksessa. Työnantaja tunnustaa eli validoi taidot palkkaamalla hakijan. Työikäisten osaamisen tunnistamista tulisi tehdä työelämän tarpeisiin peilaten, jotka ovat yksilöllekin toimeentulon kannalta usein merkityksellisin viitekehys.

Työelämälähtöisyys voisi raikastaa myös validointiin liittyviä ratkaisuja. Esimerkiksi Oja nostaa Islannin, jonka jatkuvan oppimisen keskuksissa saa henkilökohtaista uraohjausta ja osaamisen validointia samalta luukulta. Islannin malli on siis yksi mahdollinen tapa antaa elinikäistä ohjausta (ELO) jatkuvan oppimisen tueksi. Suomessa ohjauksen kehittämisestä vastaavat muun muassa ELY-keskukset, jotka kehittävät ohjausta alueellisesti laajoissa yhteistyöverkostoissa.

Ohjauksessa innovaatioita ja hakevaa toimintaa

Ohjauksen teema saa Arolan ja Ojan innostumaan: toimialalla tapahtuu uutta. Oja mainitsee jatkuvan oppimisen digitaalisen palvelukokonaisuuden (JOD) hankkeen kehitystyön, jonka tavoitteena on tarjota digitaalista tukea koulutus- ja urapolun suunnitteluun suurille ihmismäärille.

Onko luvassa siis massapalveluja yksilöohjauksen sijaan? Päinvastoin, Oja vakuuttaa. Hänen mukaansa vuonna 2025 valmistuva palvelu pyrkii tarjoamaan digipalvelun kautta tukea yksilölliseen urasuunnitteluun vapauttaen samalla resursseja muuhun ohjaustoimintaan.

- Yksilöllisillä ohjauspalveluilla on tärkeä merkitys myös koulutukseen vähemmän osallistuvien motivoimisessa, Oja jatkaa.

Hänen mukaansa ohjaus ei ole vain koulutuksen markkinointia, vaan ohjauksessa synnytetään motivaatiota ja kiinnostusta osaamisen kehittämiseen yksilön omista lähtökohdista käsin.

- Tarvitaan siis myös hakevaa toimintaa! Jotpa käynnisti juuri hakevan toiminnan pilotin, jossa jalkaudutaan työpaikoille, Arola lisää. 

Pilotissa selvitetään muun muassa yksittäisten työpaikkojen taitotarpeita ja ohjataan työntekijöitä sopivien koulutussisältöjen äärelle.

Jotpa järjestää lokakuussa Osaaminen näkyviin -viikon, jonka tarkoituksena on kannustaa ihmisiä ja yhteisöjä huomaamaan moninaista osaamistaan, tuomaan sitä näkyväksi sekä nostaa aihetta julkiseen keskusteluun. Viikko sisältyy kansalliseen Euroopan osaamisen teemavuoden viettoon, ja lokakuussa aiheesta kiinnostunut voi lisäksi osallistua osaamisteemaisiin tapahtumiin ja järjestää omia teemaan liittyviä tapahtumiaan. Teemavuoden kansallisina koordinaattoreina toimivat OKM ja TEM.

Projektipäällikkö Milma Arola ja erityisasiantuntija Teea Oja

***

Lähteitä ja lisätietoa

Kyselytutkimus: mitä työikäiset ihmiset ajattelevat jatkuvasta oppimisesta (Jotpa, 2023)

Jatkuva työssä oppiminen – Lähtökohtia, edellytyksiä ja seurauksia (Teollisuuden palkansaajat TR ry, 2022)

Jotpa: Osaamisen näkyviin -viikko

EPALEn resurssipaketti: osaamisen vallankumous

Artikkelisarjan ensimmäinen osa: Osaamisen vuosi: aktiivista kansalaista tarvitaan enemmän kuin koskaan

Kirjoittaja Markus Palmén (MSc, BA) on verkkojournalismin ja audiovisuaalisen sisällön parissa työskentelevä vapaa toimittaja, käsikirjoittaja ja ohjaaja. Markus on työskennellyt aiemmin EPALEn temaattisena koordinaattorina ja tätä ennen European Lifelong Learning Magazinen (Elm) päätoimittajana Kansanvalistusseurassa. Oppimisen maailmassa Markuksen erityisen kiinnostuksen kohteita ovat mm. erilainen oppijuus ja vapaa sivistystyö. Twitter: @MarkusPalmen