Ekoina luonnossa -kurssi aloittamassa reissuaan Repovedellä.

Kuvittele itsesi rinkka selässä luontopolulle. Mukanasi on opiskelijoita ja kollega. Teillä on hirmuisen hauskaa. Välillä polku vie teidät solisevan puron ohi, jossa auringon säteet heijastuvat välkehtien veden pinnasta. Toisessa kohtaa ihmettelette kirjanpainajan tekemää tuhoa puunrungoille, joka oikeastaan on omalla tavallaan hyvinkin kaunista, aivan kuin luonnon omaa runoutta. Päivällisen jälkeen pohditte, miten kierrätätte jätteenne, sillä kaikki on kannettava metsästä pois. Olet läsnä hetkessä omana itsenäsi ja niin ovat myös opiskelijasi. Reissu on teille kaikille ikimuistoinen. 

Tämä mielikuvaharjoitus ei ole keksitty, vaan se on oikea kertomus Joutsenon Opiston Ekoina luonnossa -kurssin retkestä Repoveden kansallispuistossa. Esimerkiksi tällä tavalla ekososiaalinen sivistys tiivistyy kokemukselliseksi oppimiseksi planetaarisen sosiaalipedagogiikan mukaisesti. Joutsenon Opistolle ekososiaalinen sivistystyö on ehdoton arvovalinta, jonka koemme olevan välttämättömyys tässä ajassa. Meille ekososiaalinen sivistys tai planetaarinen sosiaalipedagogiikka eivät ole vain kauniita, monimutkaisia imagon kohotussanoja strategiassamme. Meille ne ovat konkreettisia tekoja arjessa ja opetuksessa. 

Olennaisen äärelle kokemuksellisia oppimispolkuja pitkin

Tällä hetkellä Joutsenon Opistolla vallitsee odottavainen mieliala. Kynnetty pelto, kasaamista odottavat lavakaulukset ja yksi esikasvatetuista taimista täyteen tupattu huone ovat lähtölaskenta opiston tulevaisuuteen. Ikään kuin yksi iso askel odottaisi ottamistaan. Omavaraisuutta tukeva toiminta on strategiaamme kirjattu tavoite. Siinäkään päätavoitteena ei ole varsinainen omavaraisuus vaan sen mukanaan tuoma kokemuksellinen oppiminen, jonka voimme puutarhatoiminnalla tai luontoretkeilyn kautta tarjota. Kutsumme näitä kokemuksellisia oppimistilanteita termillä ”pathways to learning”, oppimispolut olennaisen äärelle. Ne ovat sykäyksiä, joita voimme tarjota opiskelijan matkalle, ja jotka vievät kohti vastuullisempaa ja kestävämpää elämäntapaa, siis kohti ekososiaalista sivistystä. Tarjoamme näitä sykäyksiä eri oppiaineissa ja eri tavoilla lukuvuoden aikana. Samaan aikaan pyrimme tukemaan opiskelijan matkaa ja siivittämään sitä seuraaville tasoille tuetulla transformatiivista oppimiskehää noudattavalla reflektoinnilla. 

Joutsenon Opistolla on lukuvuoden mittainen opintolinja Edetään ekoina, jossa matkaa kestävään elämäntapaan kuljetaan hyvinkin tiiviisti. Linjan teemoihin kuuluu eri elämän osa-alueiden tarkasteleminen ja erilaisten tietojen ja erityisesti taitojen opettelu, joita omassa elämässä voi soveltaa. Linjan opiskelijoita kutsutaan ekoilijoiksi ja he opettelevat lukuvuoden aikana arkielämän ekoilutaitoja, reflektoivat omaa ekoilijan identiteettiään, retkeilevät jo aikaisemmin mainitulla Ekoina luonnossa -kurssilla, kehittävät toimijuuttaan Aktiivinen vaikuttaja -kurssilla ja tulevat tietoisemmaksi omasta hyvinvoinnistaan Ekoilijan hyvinvointitaidot -kurssilla. Meistä oli muuten hauskaa huomata, että kurssit noudattelevat Arto O. Salosen ja kumppaneiden (2023) muotoilemaa planetaarisen sosiaalipedagogiikan teoriakehystä, vaikka näimmekin teorian vasta opintolinjamme jo käynnistyttyä! Edetään ekoina -linja kiteyttääkin käytännössä planetaarisen sosiaalipedagogiikan mukaisesti sen, mitä ekososiaalisuudessa tavoitellaan: haluamme pitää huolta luonnon ja ihmisten hyvinvoinnista, ja esimerkin kautta itse kokeillen oppimiseen on helppoa päästä mukaan. 

Kohti kestävämpää maailmasuhdetta askel kerrallaan

Tulipa meille opistolle kuka tahansa lyhyemmäksi tai pidemmäksi aikaa, haluamme kohdata hänet arvokkaana ja merkityksellisenä osana oppimisyhteisöämme. Kokemus nähdyksi ja kuulluksi tulemisesta omana itsenään myötätuntoisessa ilmapiirissä on perusta, kun rakennamme merkityksellistä suhdetta ihmisten ja maailman välille ja laajennamme huolenpidon piiriä. Turvallisessa oppimisyhteisössä on hyvä heittäytyä tutkimusmatkailijaksi, vaikka määränpää ei olisi ennalta selvillä ja sinne pääseminen tarkoittaisi omien ajattelu- ja toimintatapojen muuttamista. 

Rohkeus oppia on inspiroiva polku. Se on jokaisella omansa näköinen riippuen siitä, millaisessa maastossa elämää on jo taivallettu. Tiedämme, että oppimista ei tapahdu vain mielen tasolla, vaan tunteiden ja toiminnan kytkeminen oppimisprosessiin tuottaa usein kokonaisvaltaisempaa ja kestävämpää oppimista, joka voi parhaimmillaan juurtua tapoja ja käytänteitä muuttavaksi luomisvoimaksi. Silti iso osa opiskelusta painottuu edelleen teoriaan ja haastaa lähinnä ajatteluamme. Me haastamme kaikki koulutuksen järjestäjät ottamaan älykkään mielen rinnalle lämpimän sydämen ja tekevät kädet. Niiden turvin on hyvä lähteä ottamaan itselle sopivia askeleita kokemuksellisella oppimispolulla kohti tässä ajassa tarvittavaa sivistystä.

Kokemuksellista oppimispolkua pitkin voi löytää ekososiaalisen sivistyksen äärelle! 
Joutsenon Opistolla ekososiaalista sivistystä kuvataan oheisen puumallin avulla. Ekososiaalinen sivistys on kuin puu, jossa elämä virtaa. Juuret ovat luonnossa, jota meidän tulee vaalia, sillä luonto on kaiken perusta. Puun kasvava runko ja oksisto ovat kuin ihmiset, joiden kasvu ja hyvinvointi on päämäärämme. Parhaimmillaan hyvinvoiva puu tuottaa lehtiä, jotka kiertävät aikanaan takaisin maahan rikastuttaen sitä. Ideaalitilanteessa tasapainoinen talous toimisi näin lehtien lailla luonnon hyväksi, ja se turvaisi hyvinvoinnin tasaisen jakautumisen ja jatkumisen. Vastuullisuus, kohtuullisuus, ihmistenvälisyys ja systeeminen maailmansuhde ovat ekososiaalisen sivistyksen tausta-arvoja.

Viite: Salonen, Arto O., Laininen, Erkka, Hämäläinen, Juha & Sterling, Stephen 2023. A Theory of Planetary Social Pedagogy. Educational Theory 73 (4), 615–637. DOI: https://doi.org/10.1111/edth.12588  
 

Teksti: 

Hilla Tolonen, apulaisrehtori, kasvatustieteen ja psykologian opettaja, Vedic Art -opettaja, Joutsenon Opisto

Joanna Hämäläinen, kestävyystaitojen opettaja, Joutsenon Opisto