Ympäristövastuullisuuden merkitys kasvaa Erasmus+ -ohjelman rahoittamissa aikuisoppimisen hankkeissa. Vihreästä matkustamisesta halutaan tehdä normi, ja sitä avustetaan eri tavoin aiempaa enemmän. Jatkossa nähtäneen entistä enemmän myös hankkeita, joissa kestävyysosaamisen lisääminen on päätavoite ja -teema.

Opetushallituksen opetusneuvos Anita Varsan mukaan on tärkeää, että yhteiskunnassa kaikki saadaan mukaan kestävien toimintatapojen kehittämiseen.

– On selvää, että tuotanto- ja kulutustapoja on muutettava ekologisesti kestävämmiksi. Aikuisoppimisen kautta uudet toimintatavat voivat levitä nopeastikin, Varsa sanoo.

Vihreä matkustaminen on uusi normaali

Erasmus+ -ohjelman hankkeita ohjataan huomioimaan ympäristövastuullisuus kaikessa toiminnassa. Tarkoituksena on, ettei resursseja kuluteta turhaan, ja hanketoiminnasta syntyvät päästöt minimoidaan, kertoo opetusneuvos Anita Varsa.

Liikkuvuutta toteuttavissa hankkeissa vihreään matkustamiseen on lisätty tukea. Erasmus+ -toiminnassa tehtiin tämän vuoden alusta myös termien muutos: vähäpäästöisempi junalla, bussilla tai kimppakyydillä matkustaminen on nyt se, mitä vihreällä matkustamisella ensisijaisesti tarkoitetaan. Lentäen, laivalla tai yksin autolla matkustaminen taas on muuta kuin vihreää matkustamista. Vihreästä matkustamisesta pyritään näin tekemään normi esimerkiksi lentämisen sijaan.

Koska maata pitkin matkustaminen on hitaampaa, on siihen haettavissa aiempaa enemmän matkapäiviä.
– Vaikuttaa siltä, että hankkeilla on entistä enemmän kiinnostusta matkustaa vähäpäästöisemmin, Varsa kertoo.

Ummikkona ulkomailla -hanke madaltaa matkustamisen kynnystä

Kansalaisopisto Sastamalan Opisto ryhtyi toteuttamaan Ummikkona ulkomailla -kurssia Erasmus+ -ohjelman tuella. Kurssi tarjoaa kokemusta matkailusta henkilöille, joilla muuten olisi vähäiset mahdollisuudet lähteä ulkomaille. Kurssilla matka suunnitellaan ja valmistellaan ryhmässä etukäteen, ja kohteessa järjestetään toimintaa yhteistyössä paikallisen aikuisoppilaitoksen kanssa.

Rehtori Sini-Mari Lepistö kertoo, että ekologinen kestävyys on opiston toiminnassa tärkeässä asemassa, joten vihreä matkustaminen tällä kurssilla oli selvää alusta saakka. Matkustusmuodolla on haasteensa: matkalla Italiaan retkue myöhästyi useammasta junasta, kun heidän linja-autonsa oli jäljessä aikataulusta.

– Mutta siitäkin selvittiin ja kaikki lopulta hoitui, kurssilla opettava Anni Rainio kertoo.

Lepistön ja Rainion mukaan maata pitkin matkustaessa on myös etuja verrattuna lentämiseen. Maat, luonto ja ympärillä kuuluvat kielet vaihtuvat matkan aikana monta kertaa, ja kohteeseen ja matkaseuraan ennättää saada paremmin yhteyden. Näin syntyy syvempi oppimiskokemus.

– Alppien ylittäminen junalla ihastuttaa joka kerta niin paljon, että niin kurssilaiset kuin opettajat ovat naamat kiinni ikkunassa valokuvaamassa maisemia, Rainio kuvailee.

Opiskelijavaihdossa ylitetään monta kynnystä ulkomaille lähtöön. Opettaja Anni Rainion mukaan kurssilla huomaa, että matkustaminen on antoisa kokemus ja että Euroopassa junalla liikkuminen ei olekaan kovin vaikeaa.
– Palautteissa on kerrottu, että opiskelijat ovat saaneet rohkeutta heittäytyä tuntematonta kohti. He ovat myös huomanneet pystyvänsä johonkin, mitä eivät ennen olleet uskaltaneet tehdä, Rainio kertoo.

Aktivistiyhteistyötä Saksassa ja Tanskassa

Erasmus+ -ohjelmassa on mukana myös Sivistysliitto KSL Opintokeskus, joka on järjestänyt henkilökunnalleen koulutusta ja työn varjostustoimintaa Saksassa ja Tanskassa. ”Demokratiaa vahvistamassa koulutuksen keinoin” -hankkeessa oli tarkoituksena jakaa hyviä käytäntöjä eurooppalaisten kollegojen kesken ja verkostoitua.

Koulutustuottaja Krissu Sirola-Korhonen kertoo, että vihreä matkustaminen tuki hankkeen tavoitteita.
– Junalla matkustaminen lisäsi yhteistä aikaa asettua rauhassa aiheen äärelle ja käsitellä hankkeen asioita. Junamatkalla törmäsimme myös yllättäen erääseen yhteistyökumppaniin, ja hitaampi matkustusmuoto salli tällaiseenkin kohtaamiseen pysähtymisen, Sirola-Korhonen sanoo.

Vihreän matkustamisen haasteena Sirola-Korhonen näkee työajan organisoimisen. Kun kohteeseen matkustamiseen kuluu aikaa, ei sitä ennätä viettää itse kohteessa yhtä kauan. Hän vinkkaa, että matka-aikaa kannattaa pyrkiä hyödyntämään työskentelyaikana. Hankkeessa tehtiin esimerkiksi reflektiota matkasta junassa.

Hanke toi KSL Opintokeskukselle uusia yhteistyökumppaneita Euroopasta. Opintokeskus järjesti muun muassa työpajan käsityöaktivismista verkossa yhdessä kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Seuraavaksi suunnitteilla on hanke, jonka puitteissa opintokeskuksen opiskelijat lähtisivät ulkomaille – maata pitkin, totta kai.
– Aiemmille matkoille osallistuneet kokivat vihreän matkailun tärkeäksi, eikä sitä myöskään koettu liian vaikeaksi. Kannustan hankkeita pohtimaan, mitä kaikkea se voi antaa. On myös tärkeää, että vihreää matkustamista tuetaan joustavasti, Sirola-Korhonen sanoo.

Ympäristövastuullisuus entistä useammin hankkeiden teemana

Ympäristö- ja kestävyysosaamisen kehittäminen voi olla myös koko hankkeen teemana. Opetusneuvos Anita Varsa toivoo, että jatkossa entistä useamman hankkeen sisältönä olisi kestävyysosaamisen lisääminen.

Hankkeissa voidaan esimerkiksi kehittää aikuisoppimisen yksiköiden toimintaa kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Se voi tapahtua vaikkapa jakamalla hyväksi havaittuja käytäntöjä tai luomalla yhteisiä opintosisältöjä. Anita Varsa kertoo, että hankkeiden sisältöjä tarkastellessa on huomattu, että pienilläkin toiminnanmuutoksilla voi saada paljon aikaan.

Ohjelma myös yhdistää eurooppalaisia toimimaan kestävän kehityksen edistämiseksi. 
– Ulkomaalaisten kollegojen kanssa ajatusten vaihtaminen luo kokemuksen, että ilmastonmuutos on yhteinen haaste. Emme ole sen kanssa yksin, Anita Varsa sanoo.

Teksti: Eeva Bui