Vihreä ja digisiirtymä  

Siirtymät ovat muutosprosesseja tilasta toiseen, ja niille on erilaisia perusominaisuuksia. Ekologisille ja sosiaalisille järjestelmille siirtyminen uuteen tilaan tarkoittaa niiden uudelleenorganisoitumista ja muuttumista, jolloin luodaan uusia systeemisiä rakenteita ja arkkitehtuureja. Sellaiset käsitteet kuin energia, yhteiskunta, hallinto, kaupunki- ja talouselämä sekä taloudelliset siirtymät ovat levinneet politiikan sanastoon ja nousseet tutkijoiden ja tiedemiesten mielenkiinnon kohteeksi kaikkialla maailmassa.

Termi ”kaksoissiirtymä” -  viittaa samanaikaisiin siirtymiin vihreämpään ja digitalisoituneempaan tilaan (Rehman et al., 2023). Kaksoissiirtymiin liittyy sinänsä kestävyys ja digitaaliset siirtymät. Kaksoissiirtymissä digitaaliset välineet mahdollistavat ja nopeuttavat kestävyyteen liittyvien tavoitteiden saavuttamista ja pyrkimystä hiilettömään ja ilmastoneutraaliin tulevaisuuteen. Samanaikaisesti kestävä ajattelu ohjaa digitalisaatioprosessia ja turvaa digitaalisten välineiden hyödyntämisestä saatavien hyötyjen oikeudenmukaisen jakautumisen väestöryhmien kesken sekä digitaalisten artefaktien käytön yhteiskunnallisen hyvinvoinnin takaamiseksi. Näiden kahden siirtymäprosessin kaksoiskytkentä voi moninkertaistaa kummaltakin odotettavissa olevat hyödyt, kuten saasteiden vähentämisen, ilmastonmuutoksen hillitsemisen, elintarviketurvan lisäämisen ja sen varmistamisen, että digitalisaatio parantaa ihmisten elämää. 

Euroopan unioni näyttää tietä kohti kaksoissiirtymää useilla toimilla ja aloitteilla, jotka on suunnattu erityisesti vaikeasti muutettavissa oleville aloille, kuten maatalouteen, elintarviketeollisuuteen, liikenteeseen, rakennusteollisuuteen ja energiantuotantoon. Samanaikaisesti unioni kiinnittää huomiota siihen, että aikuisille annetaan keskeiset taidot ja pätevyydet, joiden avulla he voivat tukea, ohjata ja edistää tehokkaasti kaksoistransitiota. Euroopan komission Yhteinen tutkimuskeskus korostaa raportissaan Towards a Green and Digital Future (Muench et al., 2022) tarvetta tarjota työvoimalle ja kaikille kansalaisille täydennyskoulutusmahdollisuuksia, jotta voidaan kaksoissiirtymää voidaan tukea ja nopeuttaa ja auttaa heitä sopeutumaan teknologisiin ja sosioekonomisiin olosuhteisiin, joita nämä siirtymät muokkaavat. Lisäksi kestävää kilpailukykyä, sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja joustavuutta koskevassa eurooppalaisessa osaamisohjelmassa (Euroopan komissio, 2020) asetetaan ensisijaiseksi tavoitteeksi kehittää ja terävöittää aikuisten tarvitsemia taitoja, jotta he voivat käynnistää ja omaksua kaksoissiirtymät onnistuneesti . 

Muutokseen tarvitaan uutta osaamista 

Siirtymät ovat osaamista vaativia prosesseja. Ne altistavat yksilöt uusille tavoille työskennellä, elää ja olla olemassa maailmassa. Ne edellyttävät, että ihmiset muuttavat tottumuksiaan, ajattelutapojaan ja elämäntapojaan, hylkäävät vanhat rutiinit, omaksuvat uusia työkulttuureja, ennakoivat, miten heidän toimintansa vaikuttaa tulevaisuuteen, ja ymmärtävät oman olemassaolonsa digitalisoituneessa ja kestävässä yhteiskunnassa. Siirtymävaiheiden historia on opettanut meille, että ihmisen hyvinvointi sosiaalisten ja teknologisten järjestelmät siirtymävaiheessa riippuu hänen sopeutumiskyvystään, joka puolestaan perustuu hänen taitoihinsa ja osaamiseensa.

Ainutlaatuisina ja dynaamisina ilmiöinä kaksoissiirtymät edellyttävät mosaiikkimaisia taitoja, jotta voi pysyä mukana muutoksessa ja menestyä henkilökohtaisessa ja työelämässä. Tähän mosaiikkiin kuuluu kestävään kehitykseen liittyviä ja digitaalisia taitoja. Ensimmäiseen luokkaan kuuluvat taidot, joiden avulla aikuiset voivat ymmärtää kestävyyden merkityksen, arvostaa sen merkitystä sekä työskennellä ja toimia kestävän kehityksen mukaisesti. Toiseen luokkaan kuuluvat tiedot, taidot ja asenteet, joiden avulla yksilöt pystyvät käsittelemään turvallisesti nykyistä ja uutta digitaaliteknologiaa, hyödyntämään sen mahdollisuuksia sekä suojelemaan itseään ja yhteiskuntaa niiden käyttöön liittyviltä mahdollisilta vaaroilta. 

Euroopan unioni on kehittänyt kaksi viitekehystä näistä kahdesta osaamisryhmästä.

GreenComp (Bianchi et al., 2022) yksilöi ja segmentoi kestävän kehityksen avaintaidot, joiden avulla kaikenikäisistä ja koulutustaustaisista ihmisistä voidaan tehdä kriittisiä, systeemisiä ajattelijoita, jotka ovat huolissaan luonnollisen ja sosiaalisen ympäristömme nykyisestä ja tulevasta kestävyydestä. GreenComp käsittää neljä toisiinsa liittyvää osaamisaluetta, joista kukin koostuu kolmesta osaamisesta. Näihin osa-alueisiin kuuluvat kestävän kehityksen arvojen omaksuminen, kestävän kehityksen monitahoisuuden omaksuminen, tulevaisuuden kestävän kehityksen skenaarioiden visiointi sekä yksilöllinen ja kollektiivinen toiminta kestävän tulevaisuuden luomiseksi.

DigComp (Vuorikari et al., 2022) kuvaa viittä osaamiskokonaisuutta, joiden avulla henkilöt voivat luottavaisesti, kriittisesti ja vastuullisesti käyttää digitaalisia välineitä ja käyttää näitä löydöksiä työskentelyyn, oppimiseen ja yhteiskuntaan osallistumiseen. DigCompissa yksilöidyt osa-alueet viittaavat perustieto- ja datalukutaitoon, kykyyn kommunikoida ja tehdä yhteistyötä digitaalisessa maailmassa, kykyyn tuottaa digitaalista sisältöä, käyttäjien osaamiseen varmistaa laitteidensa ja sisältöjensä turvallisuus ja samalla ymmärtää ja puuttua digitaalisen teknologian mahdollisiin kielteisiin vaikutuksiin terveyteen ja ympäristöön sekä kykyyn ratkaista ongelmia digitaalisissa tiloissa. Miten aikuiset varustetaan siirtymävaiheen kaksoiskompetensseilla Aikuisten varustaminen GreenComp- ja DigComp-ohjelmiin sisältyvillä kompetensseilla on kaikkea muuta kuin helppoa. 

Nämä kaksi viitekehystä ovat arvokkaita lähtökohtia, joihin aikuisten ammattitaidon parantamiseen ja uudelleenkouluttamiseen tähtäävät toimet voivat perustua. Niiden mukauttaminen erityisiin sosiokulttuurisiin ja työelämään liittyviin olosuhteisiin on kuitenkin edelleen haastavaa aikuiskoulutusmahdollisuuksia suunnitteleville ja tarjoaville toimijoille. Tätä varten on tarpeen suunnitella ja validoida innovatiivisia, siirtymävaiheisiin liittyviä osaamisen kehittämismalleja. Yhdistämällä kokemuksellisen ja sosiaalisen oppimisen lähestymistapoja nämä mallit voivat helpottaa oppijalähtöisiä osaamisen kehittämisprosesseja aidoissa ympäristöissä ja siten avata tiloja kestävään kehitykseen liittyvien ja digitaalisten taitojen parantamiselle, kun kaksoissiirtymät etenevät. 

Yllä olevat kuvat ovat saatavilla 3D Bayn (https://3dbay.io/) CC-lisensseillä..

Koska erilaiset oppijaryhmät aloittavat oppimisen eri lähtökohdista, heillä on eritasoista asiantuntemusta ja erilaisia näkökulmia, useissa eri lähestymistavoissa voidaan helposti yhdistää aikaisemman tietämyksen tasot ja GreenCompin ja DigCompin avulla tavoitellut taidot. Ryhmät, joissa on mukana yrityksiä, ammatillisen koulutuksen tarjoajia, valtiosta riippumattomia järjestöjä, twin transition -välittäjiä, korkeakouluja ja kansalaisjärjestöjä, voivat toimia paikkana, jossa hyödynnetään heterogeenisten toimijoiden välisen sosiaalisen vuorovaikutuksen dynamiikkaa ja yhdistetään eri alojen osaamista. 

Lähteet:  

Bianchi, G., Pisiotis, U., and Cabrera, M. (2022). GreenComp: The European Sustainability Competence Framework. Publications Office of the European Union, Luxembourg. Available at: https://publications.jrc.ec.europa.eu/repository/bitstream/JRC128040/JRC128040_001.pdf 

European Commission. (2020). European skills agenda for sustainable competitiveness, social fairness and resilience. Available at: https://migrant-integration.ec.europa.eu/sites/default/files/2020-07/SkillsAgenda.pdf  

Muench, S., Stoermer, E., Jensen, K., Asikainen, T., Salvi, M. and Scapolo, F. (2022). Towards a Green and Digital Future, Publications Office of the European Union, Luxembourg, doi:10.2760/977331, JRC129319. 

Rehman, S. U., Giordino, D., Zhang, Q., & Alam, G. M. (2023). Twin transitions & industry 4.0: Unpacking the relationship between digital and green factors to determine green competitive advantage. Technology in Society, 73, 102227. https://doi.org/10.1016/j.techsoc.2023.102227  

Vuorikari, R., Kluzer, S., and Punie, Y. (2022). DigComp 2.2: The Digital Competence Framework for Citizens. Publications Office of the European Union, Luxembourg. Available at: https://publications.jrc.ec.europa.eu/repository/bitstream/JRC128415/JRC128415_01.pdf  

Chrysanthi Charatsarista:

Chrysanthi on suorittanut tohtorin tutkinnon maatalouskasvatuksesta ja -neuvonnasta Thessalonikin Aristoteles-yliopistossa. Hän on saanut neljä postdoc-apurahaa maatalouden neuvonnan, maaseudun sosiologian ja aikuiskasvatuksen aloilla. Hän osallistuu tieteellisenä vastuuhenkilönä tai tutkimusapulaisena moniin Euroopan unionin ja/tai kansallisten rahastojen rahoittamiin hankkeisiin. Hän on muun tutkimustoiminnan ohella kehittänyt kreikkalaisille maanviljelijöille suunnatun mukautetun version Farmer Field Schools -ohjelmasta. Nykyään hän toimii vierailevana luennoitsijana Hellenic Open Universityssä ja post doc -tutkijana Thessalonikin Aristoteleen yliopistossa. Hän on julkaissut yli 90 artikkelia vertaisarvioiduissa lehdissä, kokoomateoksissa sekä kansainvälisten ja kansallisten konferenssien pöytäkirjoissa. Hänen tutkimuskohteisiinsa kuuluvat maatalouden neuvonta/kasvatus, maatalouden innovaatiot, digitalisaatio, kestävään kehitykseen siirtyminen ja innovatiiviset oppimistekniikat.