Jatkuvan oppimisen uudistusta valmistelee parlamentaarinen, kaikista eduskuntapuolueista koostuva ryhmä. Ryhmä käsittelee erityisesti koulutuksessa aliedustettujen tilannetta ja hallituksen kehittämisehdotuksia syksyn 2020 aikana. 

Kuva: Creative Commons, cropped from Cako
Teksti: Markus Palmén
 

Aktiivinen kansalaisuus, toimiva talous ja koko elinikäisen oppimisen ihanne rakentuvat aikuisten perustaitojen varaan. Perustaitoihin katsotaan yleisesti kuuluvan luku-, numero- ja digitaidot. Suomalaisaikuisten perustaidot ovat tutkimustiedon valossa hyvällä mallilla, mutta erityisesti numero- ja digitaidoissa on suurta hajontaa eurooppalaisessa vertailussa. 
 

Hallitukselta avauksia, EU:lta suosituksia

Perustaitojen turvaaminen on yksi koulutuspolitiikan ydintehtävistä. Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelma listaa keinoja perustaitojen kohentamiseksi. Ohjelma lupaa ”vahvistaa ammatillisen koulutuksen sivistyksellisiä opintoja (ml. perustaidot)”, ja ” luoda elinikäisen ohjauksen palvelut”. Luvassa on jatkuvan oppimisen uudistus. Lisäksi pyritään turvaamaan nivelvaihe toisen asteen opintoihin esittämällä oppivelvollisuusiän nostoa 18 ikävuoteen. 

EU-tasolla perustaidot ovat Euroopan komission Upskilling pathways (Taitojen Parantaminen) -politiikkasuosituksen ytimessä. Suositus painottaa perustaitojen kohentamisessa kolmiportaista menettelyä: taitojen arviointia, yksilöllistä opintotarjontaa sekä opitun tunnistamista ja tunnustamista eli validointia. EU korostaa myös ohjauksen merkitystä.

Tässä artikkelissa luomme silmäyksen suomalaiseen koulutuspolitiikkaan perustaitojen näkökulmasta. Millaisia näkökulmia aikuiskoulutuksen sektorilta nousee hallituksen perustaitoavauksille? Miten Suomen koulutuspolitiikka seurailee EU-suosituksia?
 

Oppivelvollisesta elinikäiseksi oppijaksi

Sekä oppivelvollisuuden pidentäminen että jatkuvan oppimisen uudistus ovat perustaitojen kannalta tärkeitä koulutuspoliittisia avauksia. Oppivelvollisuuden ulottuessa 18 ikävuoteen opiskelija voisi vielä toisella asteella kuroa kiinni perustaitopuutteitaan – heikot perustaidot nimittäin lisäävät koulupudokkuuden riskiä. Valmisteilla olevan jatkuvan oppimisen uudistuksen taas olisi tarkoitus tavoittaa myös ne kansalaiset, jotka ovat ehtineet aikuisikään ilman kunnollisia perustaitoja.

Jatkuvan oppimisen uudistuksen käytännön kehittämistoimet julkistetaan kuluvan vuoden loppuun mennessä, joten aikuiskoulutuksen kentän kanta uudistukseen kuullaan myöhemmin. Oppivelvollisuuden pidentämisehdotus sen sijaan jakaa jo mielipiteitä koulutuksen sektorin toimijoiden kesken. Pyysimme yhtä avaukseen myönteisesti ja yhtä kriittisesti suhtautuvaa toimijaa avaamaan kantaansa perustaitonäkökulmasta. 
 

OAJ satsaisi yksilölliseen opetukseen ja tukeen

Opetusalan ammattijärjestö OAJ kannattaa oppivelvollisuuden pidentämistä, mutta edellyttää samalla, että oppilaiden on saatava peruskoulusta riittävät perustaidot ennen toiselle asteelle siirtymistä. Tässä järjestön mukaan auttaa se, että parhaillaan ollaan uudistamassa oppilaiden arviointia sekä tuenpolkua varhaiskasvatuksesta perusopetukseen. Järjestö korostaa yleisemminkin, että perustaidot on varmistettava resursoimalla yksilölliseen opetukseen ja tukeen. Järjestön koulutuspolitiikan päällikkö Nina Lahtinen asettaisi perustaitokysymyksen keskiöön opettajien ammattitaidon ja mahdollisuuden pitää ammattitaitoaan yllä.

– Perustaitopuutteiden tunnistaminen on suomalaisten huipputaitavien opettajien ammattitaidon kulmakiviä – jokaisella asteella. Se ei kuitenkaan auta ellei oppijalle voida antaa hänelle sopivalla tavalla riittävää määrää opetusta, tukea ja ohjausta, Lahtinen sanoo.

Entä taitopuutteiden havaitsemista laajempi, EU:n painottama opitun tunnistamisen ja tunnustamisen ulottuvuus, jossa Suomea on pidetty mallimaana, jopa esikuvana? Opitun tunnistamisessa ja validoinnissa on Lahtisen mukaan paljon hyviä käytäntöjä, ja opettajilla on niissä tärkeä rooli, mutta käytännöt vaihtelevat oppilaitoksesta toiseen. Hyvät käytännöt tulisikin koota yhteen kansallisiksi periaatteiksi. Tämäkin tavoite löytyy hallitusohjelmasta.
 

AMKE: Oppimaan oppiminen on perustaitojenkin kulmakivi

Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry on ammattikoulutuksen järjestäjien edunvalvoja. Järjestön lausuman mukaan oppivelvollisuuden pidentäminen on liian myöhäinen interventio perustaitojen puutteisiin. Sen sijaan perustaitoja pitäisi kohentaa perusopetuksen ajan.

AMKE:n toimitusjohtaja Veli-Matti Lamppu viittaa elokuiseen Koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) selvitykseen, jonka mukaan perusopetuksen oppilaiden osaamiserot näkyvät jo ensimmäisellä luokalla. 

– Aikuisten perustaitopohja valetaan hyvin varhain. Opiskelijoiden välisiä perustaitokuiluja on vaikea lähteä kuromaan kiinni ammattiopintovaiheessa, Lamppu sanoo. 

Ammatilliseen koulutukseen päätyykin paljon perustaidoissaan hapuilevia aikuisia. Heidän taitotarpeensa Lamppu näkee muutamaa perustaitoa laajempana kokonaisuutena.

– PIAAC-tutkimuksen määrittämät luku-, numero- ja digitaidot ovat universaaleja perusvalmiuksia. Niiden päälle rakentuvat yleiset työelämävalmiudet ja ammatilliset erityistaidot. Mutta yhtä lailla perustaitoja ovat myös elämänhallinnan taidot ja oppimaan oppiminen!

AMKE:n Lampulla ja OAJ.n Lahtisella on yhteinen koulutuspoliittinen toive: tarvitaan lisää kokonaisrahoitusta. Lampun näkemyksen mukaan sen mukana tulisi seurata luottamus toimijoiden taitoon allokoida resurssit järkevästi. Lahtinen korostaa opiskelijoiden oikeuksista säätämistä lailla. Nykyisellään resursointi tapahtuu paljolti sirpaleisen hankerahoituksen kautta.  

– Lisäksi ammatillisessa koulutuksessa tasapäistäminen ja vähimmäistuntimäärät sotivat yksilöllisen oppimispolun periaatetta vastaan, Lamppu linjaa. 

Lahtinenkin korostaa yksilöllisen osaamispolun merkitystä. Hänestä resurssit tähän turvataan säätämällä opetustuntimäärälle kansallisesti yhtenevä lähtökohta, josta käsin lähdetään arvioimaan opiskelijalla jo olevan osaamisen perusteella tarvitseeko hän vähemmän vai enemmän opetusta, olipa oppimisympäristö sitten luokkahuone, digitaalinen ympäristö tai työpaikka.

Lähteitä ja resurssipoimintoja

European Basic Skills Network – järjestö

Pääministeri Marinin hallitusohjelma

Opetus- ja kulttuuriministeriö: Jatkuvan oppimisen parlamentaarinen uudistus

Euroopan komissio: Upskilling pathways -politiikkasuositus (englanniksi)

Kirjoittaja Markus Palmén (MSc, BA) on verkkojournalismin ja audiovisuaalisen sisällön parissa työskentelevä vapaa toimittaja, käsikirjoittaja ja ohjaaja. Aikuisoppimisen kentällä Markus on työskennellyt aiemmin EPALEn temaattisena koordinaattorina ja tätä ennen European Lifelong Learning Magazinen (Elm) päätoimittajana Kansanvalistusseurassa. Oppimisen maailmassa Markuksen erityisen kiinnostuksen kohteita ovat mm. erilainen oppijuus ja vapaa sivistystyö. Twitter: @MarkusPalmen