European Commission logo
Kirjaudu sisään Luo käyttäjätili
Valitse useampi sana erotinpilkun avulla

EPALE - Aikuiskoulutuksen eurooppalainen foorumi

Blogi

Uraohjauksen erikoistumiskoulutus tuottaa uudenlaista osaamista työelämän tarpeisiin

Uraohjaukseen kohdistuu runsaasti yhteiskunnallisia, koulutus- ja työllisyyspoliittisia sekä yksilön tarpeista juontuvia odotuksia. Ura-, ammatinvalinnan- ja opinto-ohjauksen odotetaan auttavan yksilöä tekemään mielekkäitä ja onnistuneita valintoja, päätöksiä ja ratkaisuja urallaan sekä koulutusvalinnoissaan.
 

Uraohjaukseen kohdistuu runsaasti yhteiskunnallisia, koulutus- ja työllisyyspoliittisia sekä yksilön tarpeista juontuvia odotuksia. Ura-, ammatinvalinnan- ja opinto-ohjauksen odotetaan auttavan yksilöä tekemään mielekkäitä ja onnistuneita valintoja, päätöksiä ja ratkaisuja urallaan sekä koulutusvalinnoissaan.

Uraohjaused
Kuva:Canva

 

Perinteisesti Suomessa on ajateltu, että yksilö saa uraohjausta opinto-ohjauksen yhteydessä esimerkiksi siirtyessään peruskoulusta toiselle asteelle ja toiselta asteelta eteenpäin. Työuran murrosvaiheisiin uraohjausta puolestaan ovat tarjonneet työ- ja elinkeinotoimistojen palvelut. Tilanne on kuitenkin muuttumassa, kun viime mainittuja ohjauspalveluita suunnitellaan organisoitavaksi uudelleen. Tällöin ohjauspalveluita voivat tuottaa niin yksityiset, julkiset kuin kolmannen sektorin toimijat, joiden koulutustaustat ovat hyvin moninaiset. Uudessa tilanteessa keskeiseksi kysymykseksi nousevat näiden toimijoiden tarjoamien ohjauspalvelujen laatu: palveluita tuottamaan tarvitaan ammattilaisia, joilla on uraohjauksen koulutus ja vahva työelämäosaaminen.

Eurooppalainen elinikäisen ohjauksen toimintapolitiikan verkosto (ELGPN) on nostanut keskiöön näyttöön perustuvan uraohjausta koskevan päätöksenteon ja ammattikäytännön. Samalla se korostaa keskustelua uraohjausta koskevan toimintapolitiikan vaikutusten tarkastelua yksilön, uraohjausyhteisön, alueen ja valtakunnan tasoilla; ohjausjärjestelmää tulisi kehittää ja tarkastella kokonaisuutena. Elinikäisen ohjauksen näkökulmasta tavoitteena on varmistaa uraohjauksen jatkumo kaikille sitä tarvitseville riippumatta siitä, ovatko he koulutuksen piirissä, työelämässä tai työelämän ulkopuolella. Yksi tapa vastata näihin tarpeisiin on löytää uudenlaisia tapoja kehittää eri ammattiryhmien uraohjausosaamista.

 

Suomessa kaksi uraohjauksen erikoistumiskoulutusta

 

Tähän asti Suomesta on puuttunut mahdollisuus suorittaa uraohjauksen opintoja korkeakoulutasolla. Opinto-ohjaajakoulutukset ovat tarjonneet pitkään väylän kouluttautua opinto- ja uraohjauksen kysymyksiin, mutta ne ovat edellyttäneet opettajankoulutusta. Vuonna 2016 aloitetun suunnittelutyön tuloksena on nyt saatu avattua uusi urapolku – uraohjauksen erikoistumiskoulutus – myös ammattilaisille, joilla on jokin muu kuin opettajan tausta.

Uraohjauksen erikoistumiskoulutukset ovat korkeakoulututkinnon suorittaneille ja työelämässä jo toimiville suunnattuja ammatillista kehittymistä ja erikoistumista edistäviä opintoja. Koulutus on suunniteltu ja toteutettu yhteistyössä työ- ja elinkeinoelämän kanssa.

Tällä hetkellä Suomessa on käynnissä kaksi uraohjauksen erikoistumiskoulutusohjelmaa, joissa opiskelee yli 100 uraohjauksen parissa toimivaa ammattilaista. Koulutuksia toteutetaan verkostomaisesti yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyönä. Koulutuksilla on yhteinen osaamisperusta, mutta toteutustavoissa on painotuseroja. Tässä artikkelissa tarkastellaan viiden ammattikorkeakoulun ammatillisten opettajakorkeakoulujen (Haaga-Helia, HAMK, JAMK, OAMK ja TAMK) ja Jyväskylän yliopiston yhteistä toteutusta.

 

Koulutusta uraohjauksen parissa toimiville

 

Kenen tarpeisiin erikoistumiskoulutus vastaa? Käytännössä on tunnistettavissa ainakin viiden tyyppisiä uraohjauksen toimijoita: koulutuksen järjestäjät eli oppilaitokset tarjoavat uraohjauspalveluita omille oppilailleen ja opiskelijoilleen sekä opintoja edeltävässä hakeutumisvaiheessa että opintojen jälkeiseen urasuunnitteluun. Työ- ja elinkeinotoimistot palvelevat työttömiä työnhakijoita ja uranvaihtoa harkitsevia työntekijöitä. Työnantajat tarjoavat työntekijöilleen omia palvelujaan. Viime vuosina on syntynyt enenevässä määrin myös uraohjauspalveluita suoraan asiakkaille tai ostopalveluina tuottavia yrityksiä. Viidentenä ryhmänä on kolmas sektori eli järjestöt, jotka tarjoavat jäsenilleen uraohjausta ja erikoistuneempia palveluja, kuten esimerkiksi kuntoutusohjausta.

Nyt käynnissä olevissa uraohjauksen erikoistumiskoulutuksissa on osallistujia kaikista edellä mainituista uraohjauksen toimijaryhmistä. Tavoitteena on ollut jo hakuvaiheessa muodostaa mahdollisimman monialainen opiskelijaryhmä, joka voi verkostomaisesti ja vertaistyöskentelyn keinoin rikastaa käsitystä maamme uraohjauksen moninaisuudesta. Tällä moninaisuudella tarkoitetaan niin toimintaympäristöjä kuin ohjauksen prosesseja ja työtapoja.

 

Uraohjauksen tarve on elinikäistä

 

Uraohjauksen erikoistumiskoulutus tarjoaa mahdollisuuden eri alojen ammattilaisille kehittää ja syventää uraohjauksen osaamista sekä asiantuntijuutta. Ohjauksen tarve on elinikäistä. Tavoitteena pitäisikin olla uraohjauksen jatkumo, jossa ohjausta on tarjolla kaikille sitä tarvitseville riippumatta siitä, ovatko he koulutuksen piirissä, työelämässä tai työelämän ulkopuolella. Uraohjauksen kenttä on jatkuvassa muutoksessa.

Uraohjauksen erikoistumiskoulutuksen tavoitteena on kehittää ja syventää uraohjauksen tehtävissä toimivien eri alojen ammattilaisten osaamista ja asiantuntijuutta. Koulutuksen käytyään osallistujilla on valmiudet jäsentää uraohjausta osana laajempaa työelämän ja koko yhteiskunnan muutosta. He hallitsevat uraohjauksen teoriaperustan ja osaavat soveltaa eri tieteenalojen tarjoamaa tietoa osaksi omia ohjauksen ammattikäytänteitään.

Lisäksi tavoitteena on osata suunnitella ja toteuttaa yksilöllisiä sekä asiakaslähtöisiä uraohjausprosesseja. Osallistujat tunnistavat ohjaustyön eettiset vaatimukset ja osaavat rakentaa luottamuksellisen, dialogisen asiakassuhteen yksilö- ja ryhmäohjauksessa, sekä kasvokkain että digitaalisesti tapahtuvissa ohjaustilanteissa.

Yhtenä tärkeänä sisältönä koulutuksessa on arviointi- ja kehittämisosaaminen: osallistujat arvioivat omia uraohjauksen ammattikäytänteitään sekä eri tahojen tarjoamien ohjauspalvelujen toteutusta, laatua ja vaikuttavuutta elinikäisen ohjauksen näkökulmasta. Tavoitteena on, että osallistujat osaavat muodostaa ja ylläpitää työnsä kannalta merkityksellisiä monialaisia yhteistyöverkostoja. Lisäksi tavoitteena on, että koulutuksen käytyään osallistujat osaavat suunnitella, markkinoida ja organisoida toimivia uraohjauspalveluja muuttuviin toimintaympäristöihin.

Uraohjauksen erikoistumiskoulutukseen on perustettu yhteistyöryhmä seuraamaan alan muutoksia ja varmistamaan koulutuksen työelämävastaavuutta. Yhteistyöryhmässä edustettuina ovat keskeiset työelämää edustavat sidosryhmät sekä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen ohjauskoulutukset.

Jatkossa uuteen uraohjauksen erikoistumiskoulutuksen konseptiin on tarkoitus yhdistää myös seurantatutkimusta seuraamaan osaamisen kehittymistä ja osallistujien omien urapolkujen muotoutumista.

 

 

Jaakko Helander

 

Kirjoittaja työskentelee opinto- ja uraohjauskoulutusten yliopettajana HAMK Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa ja kasvatustieteen dosenttina Jyväskylän ja Tampereen yliopistoissa.

 

Tämä teksti on osa Opetushallituksen Euroguidance- ja EPALE -tiimien julkaisemaa artikkelisarjaa, joka tekee tunnetuksi ohjauksen nykytilaa Suomessa. Artikkeleita julkaistaan Suomen EU-puheenjohtajuuskauden ajan noin kerran kuukaudessa.

 

Likeme (2)

Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy julkaistaksesi kommentteja.