Suomen Pakolaisapu tukee ja kouluttaa
Mitä eroa on siirtolaisella, maahanmuuttajalla, turvapaikanhakijalla ja pakolaisella? Suvi Niemelä ja Katja Korhonen Suomen Pakolaisavusta kertovat, mikä heidän mielestään kotoutumisessa on olennaista, ja mitä Suomen Pakolaisapu tekee kaksisuuntaisen kotoutumisen eteen Suomessa.
Pakolaisaihe on tänä keväänä ollut Euroopassa valitettavan ajankohtainen. Euroopassa on kuitenkin vain pieni määrä, noin 10% kotinsa jättämään joutuneista, jos Turkkia ei lasketa mukaan. Globaalisti pakolaisia on enemmän kuin koskaan ennen. Koko maailmaa koskettavan ilmiön laajuudesta kertoo ehkäpä sekin, että pakolaiset muodostavat jopa oman Olympiajoukkueensa.
Suomen Pakolaisapu ry:n vapaaehtoistoiminnan ja globaalikasvatuksen asiantuntija Suvi Niemelä kertoo pakolaisuuden ja sen lähitermien sekoittuvan herkästi arkikielessä toisiinsa.
Suomen Pakolaisavun Pakolaisuuden ABC -opas selkeyttää määritelmät:
|
Siirtolainen on henkilö, joka muuttaa pysyvästi asumaan toiseen maahan. |
|
Maahanmuuttaja tai maahanmuuttanut on Suomeen muun maan kansalaisena muuttanut henkilö, jonka tarkoituksena on asua maassa pidempi aika, yleensä vähintään vuosi. Suomen Pakolaisavun koulutussuunnittelija Katja Korhonen pyrkii muuttamaan yleistä narratiivia maahanmuuttajasta maahanmuuttaneeseen:
|
| Turvapaikanhakija rinnastetaan arkikielessä pakolaiseen, mutta virallisesti henkilö on turvapaikanhakijana vasta hakemassa pakolaisstatusta vieraasta valtiosta. Turvapaikan hakeminen on ihmisoikeus. Vain pienelle osalle turvapaikanhakijoista myönnetään YK:n pakolaissopimuksen mukainen pakolaisstatus, mutta tämän sijaan turvapaikanhakija voi myös saada oleskeluluvan toissijaisen suojeluntarpeen perusteella, kuten kotimaassaan epäinhimillisen kohtelun tai uhan vuoksi. |
| Pakolainen on ulkomaalaislain mukaan henkilö, jolle on myönnetty kansainvälistä suojelua kotimaansa ulkopuolella ja Geneven pakolaissopimuksessa määritelty pakolaisen status. Hän on paennut kotimaastaan ihmisoikeusrikkomuksia, sotaa, levottomuuksia tai vainoa. |
|
Ilmastopakolaisia ei Niemelän mukaan virallisesti ole (Geneven kansainvälinen pakolaissopimus, 1951), vaan sopivampi termi on ilmastosiirtolainen. Niemelä korostaakin, että ilmastosyistä paenneiden hätä tulisi tunnustaa ja heidän turvakseen tulisi ottaa käyttöön muita suojelun mekanismeja kuten humanitäärinen suojelu.
|
"Suomen Pakolaisavun vapaaehtoisena toimivan ei tarvitse olla kotoutumisen asiantuntija, vaan kukin pystyy tuomaan mukanaan toimintaan arvokkaita taitoja", Suvi Niemelä kannustaa.
Kuva: Suomen Pakolaisapu.
Vapaaehtoiset kotoutumisen kanssakulkijoina
Suomen Pakolaisapu on Suomen suurin pakolais- ja siirtolaiskysymyksiin erikoistunut asiantuntijajärjestö. Se auttaa vuosittain tuhansia ihmisiä toipumaan konflikteista ja kotoutumaan uusiin yhteiskuntiin. Niemelän mukaan järjestössä tehtävä vapaaehtoistyö on informaalin oppimisen väylä sen molemmille osapuolille:
”Vapaaehtoiset kehittävät omia taitojaan koulutusten ja konkreettisten tehtävien kautta, samalla kun maahanmuuttaneet saavat käyttöönsä hiljaista tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta.”
Järjestön vapaaehtoiset auttavat maahanmuuttaneita arjen asioiden hoidossa, suomen kielen harjoittelussa ja antavat tietoa ja tukea liittyen suomalaisessa työelämässä toimimiseen esimerkiksi työelämämentoritoiminnassa. Niemelä summaa:
”Vapaaehtoiset toimivat kotoutumisen kanssakulkijoina. Kohtaamisen merkitys on keskeinen. Kotoutumisen kannalta on tärkeää, että maahanmuuttaneella on tervetullut olo.”
Koulutuksia ammattilaisille ja yhteistyötä yritysten kanssa
Suomen Pakolaisavun hankkeissa on muun muassa kehitetty kotoutumista tukeva omakielinen yhteiskuntaorientaatio, jotta vasta maahanmuuttaneet pääsisivät mahdollisimman pian tiedon äärelle koskien suomalaisen yhteiskunnan arvoja ja toimintaa sekä yksilön omia oikeuksia ja velvollisuuksia.
”Lisäksi Pakolaisen matka kuntaan -koulutuksissa ydin on ollut kouluttaa eri alojen ammattilaisia siitä, kuinka kohdata pakolaisena maahanmuuttanut – ihminen ihmisenä”, Korhonen kertoo.
Sauma-työelämävalmennuksessa puolestaan hiotaan CV:t kuntoon, haetaan työpaikkoja ja tehdään tiivistä yhteistyötä Ikean kanssa.
”Useat valmennukseen osallistuvat ovat saattaneet olla työttömiä koko Suomessa asumisen ajan suomen kielen opiskelusta ja koulutuksesta huolimatta. Työttömyyden jatkuessa sen vaikutus itsetuntoon on valtava”, Korhonen avaa.
”Ikea ottaa työhaastatteluun jokaisen kurssilaisen. Osa kurssilaisista työllistyy suoraan Ikeaan tai saa jatkoa ajatellen harjoitusta ja varmuutta jännittäviin haastattelutilanteisiin. 64% valmennuksen käyneistä onkin saanut työpaikan Ikeasta tai jostain muualta”, iloitsee Korhonen.
Suomen Pakolaisapu kouluttaa Suomessa maahanmuuttaneita, eri alojen ammattilaisia, vapaaehtoisia, opettajia sekä tuottaa vapaasti hyödynnettävissä olevia materiaaleja. Kuva: Suomen Pakolaisapu.
Kaksisuuntainen kotouttaminen auttaa näkemään maahanmuuttaneen potentiaalin
Niemelä muistuttaa, että kotoutuminen ei tapahdu kuitenkaan pelkästään koulutuksen tai valmennuksen avulla:
”Maahanmuuttaneilla saattaa olla vaikeuksia tutustua ihmisiin tai päästä oman alan töihin monien vuosienkin jälkeen. Kotoutumisen helpottamiseksi oppimista tarvitaankin monella taholla.”
Myös Korhonen korostaa kahdensuuntaista kotoutumista:
”Toivon, että yhteiskuntamme vastaanottavuus paranisi, ja herättäisiin näkemään potentiaali ja voimavarat maahanmuuttaneissa ihmisissä.”
Lähteet ja lisälukemista:
- Suomen Pakolaisavun nettisvivut ja Pakolaisuuden ABC-opas
- International Olympic Committee - tietoa pakolaisten olympiajoukkueesta
- Omakielinen yhteiskuntaorientaatio -nettisivut
- Pakolaisen matka kuntaan -raportti
- Sauma-työelämävalmennuksesta Suomen Pakolaisavun sivuilla ja Facebookissa
- Koulutusmateriaalia Suomen pakolaisavun nettisivuilla
Paula Halme on aikuiskasvatustieteen maisteri ja sosionomiopiskelija. Tällä hetkellä vanhempainvapaata viettävä oppimisintoilija keskittyy ensisijaisesti lastensa kasvattamiseen ja omaan kasvuunsa vanhempana. Kasvatuksen ilmiöiden ja esimerkiksi ammatillisen kehittymisen äärelle Paula uppoutuu blogissaan paulanpedagogiikka.com
