Iisalmen kaupungin kulttuurikeskuksen Ääni ja valomestarit tutkimusmatkalla Erasmus+ -liikkuvuuksilla
Etsimässä uusia ajatuksia Ruotsista, tuliaisiksi Iisalmen kulttuurikeskuksen peruskorjaus hankkeen suunnitteluvaiheeseen.
Liikkuvuuksille osallistuivat Iisalmen kulttuurikeskuksen esitystekniikasta ja sen kehittämisestä vastaavat valo ja äänimestarit, tämä oli ensimmäinen liikkuvuus esitystekniselle henkilöstölle koskien Iisalmen kulttuurikeskuksen peruskorjaushanketta, mutta toiveena tämän matkan tuomien kokemusten perusteella on saada lisää näkemystä uusien liikkuvuuksien muodossa, esimerkiksi Esitystekniikan messuilta pohjoismaista tai Keski-Euroopasta.
Iisalmen kaupungin kulttuuripalveluiden henkilökunnasta liikkuvuuksille osallistuivat Esu Hirvonen ja Janne Idström, jotka vastaavat Iisalmen kulttuurikeskuksen esitystekniikasta. Esitysteknikot ovat kiinteässä kontaktissa kaikkien talon käyttäjien, vuokraajien ja asiakkaitten kanssa, joten tekniikan henkilöiden työnkuvasta voidaankin puhua eräänlaisena solmukohtana, mikä yhdistää kulisseissa luontevasti monta eri tahoa ja toimintoa. Työtehtäviimme kuuluukin kulkea tapahtumien ja asiakkaiden rinnalla koko prosessin ajan, ja usein olemme se ensimmäinen ja viimeinen kontakti, jona järjestäjäpuolen asiakas matkallaan oman tapahtumansa toteuttamisessa kohtaa.
Örebro
Örebro on entinen Ruotsin kaupunki ja nykyinen Örebron kunnan keskustaajama. Keskustaajama-aseman lisäksi Örebro on myös Örebron läänin pääkaupunki. Örebro sijaitsee Hjälmarenin järven länsipäässä kuuluen Örebron lääniin ja Närken historialliseen maakuntaan. Laskentatavasta riippuen Örebron taajamassa on noin 120 000 asukasta. Meille lyhyen vierailumme aikana kaupungin katukuva ja yleinen näkymä näyttäytyi eloisana ja nuorekkaana kaupunkina. Sen kulttuurikenttää elävöittää esimerkiksi Örebron yliopisto, noin 16 000 opiskelijan voimin, valtion ylläpitämänään kolmen kampuksen yliopistoon kuuluu myös musiikkikorkeakoulu.
Kulturkvarteret
Matkan kohteena oli vuonna 2021 valmistunut moderni "kulttuurikortteli", jossa Iisalmen kulttuurikeskuksen tapaan on kirjaston palvelut, konserttisaleja, koulutustiloja, musiikkiopisto ja näyttelytiloja. Esitysteknikkoina keskityimme erityisesti konserttisalien tekniikkaan ja tilaratkaisuihin. Kulturkvarteret talon saleja meille esitteli Magnus Hägerås, Suomi ja maamme musiikkifestivaali kenttä olikin Magnukselle jo ennestään laajalti tuttu, hänen lukuisien Suomeen suuntautuneiden vierailuiden johdosta. Työnsä ohessa Magnus toimii ruotsalaisen Hellacopters yhtyeen ääniteknikkona, vastaten näin ulkomaankiertueiden Front Of House -miksauksesta, joten yhteinen sävel keskusteluun syntyi luontevasti musiikin kautta. Magnus vastaa salien valo ja äänitekniikan toteutuksesta, huollosta, kokous ja neuvottelutilojen tekniikasta ja tekniikan opastuksesta tilanvuokraajille. Magnuksen tehtävänkuva onkin työnkuvaltaan suurelta osin samankaltainen kuin Iisalmen kulttuurikeskuksen Esitystekniikan henkilöstön vastaavat.
Örebron Kulturkvarteret pitää sisällään kaksi kiinteää konsertti-/tapahtumatilaa. Pienempään Akustiken-saliin mahtuu 150 istumapaikkaa. Suurempaan Volymen-saliin mahtuu 250 istumapaikkaa. Näiden salien lisäksi pääaulassa on esiintymislava, joka varustellaan aina kulloisenkin tapahtuman mukaan. Salit olivat pieniä verraten Iisalmen saleihin ja suhteessa siihen, että Örebron asukasluku on yli satatuhatta. Salien käyttöaste on erittäin korkea, käytännössä joka päivälle on tilavaraus. Ensimmäinen asia, mikä kiinnitti huomiomme oli esiintymissalien toteutus tai oikeastaan se, että saleissa on mahdollista päästä tilaan, jossa perinteistä konserttisali toteutusta ei ole. Tiloihin ei ole suunniteltu tai rakennettu kiinteää esiintymislavaa tai katsomoa, esiintymislavana toimii lattiataso ja nousevana katsomona niin sanottu haitari katsomo, joka liukuu tarvittaessa moottori avusteisesti osaksi tilan seinää, jolloin sali muuttuu yhdeksi perinteiseksi kenkälaatikko filosofian mukaiseksi akustiseksi tilaksi.
Kokoon menevä katsomo ja sitä myöten monikäyttöisempi sali on ajatuksena hyvä, mutta toteutus ei ollut onnistunut. Katsomot olivat käyttäjien mukaan hankalia koota, katsomoiden rakenteet olivat osin rikki jo nyt, vaikka käyttöikää oli vain kolme vuotta. Katsomoissa liikuttaessa rakenteet pitivät kohtuuttoman kovaa meteliä, joka ei konserttisalikäytössä ole hyväksyttävää. Toimivilla rakenteilla tämän tyyppiset saliratkaisut voisivat olla monikäyttöisiä, mutta toteutus jätti paljon parantamisen varaa.
Myöskään kiinteitä narikkaratkaisua ei aulatiloihin ollut rakennettu, narikan toteutus koostuu naulakko moduuleista, jotka liikkuvat tarvittaessa, minne vain talossa. Tilavien hissiratkaisujen ansioista kaikki neljä kerrosta ovat tässä tasa-arvoisessa asemassa.
Kulttuurikeskuksen avaraan aulaan trussirakenteita käyttäen toteutettu esiintymislava onkin koko talon suosikki. Tätä mieltä olivat myös Örebron kulttuurikeskuksen henkilökunta. Aulan lava on monikäyttöinen, tarpeen mukaan varusteltava, perusrakenteiltaan toimiva. Lava tavoittaa hyvin yleisön, ja on oikeastaan koko Örebron kulttuuritalon keskipiste, kahvilan (Kultur Bistro) välittömässä läheisyydessä.
Uuden kulttuuritalon vieressä sijaitsee lähes sata vuotta vanha Örebron konserttitalo, joka on Swedish Chamber Orchestran kotipaikka. Salissa on 725 istumapaikkaa kahdessa tasossa. Alempi katsomotaso on kooltaan täsmälleen Iisalmen Eino Säisä -salin luokkaa 485 istumapaikalla, mutta salin kapasiteettia oli saatu kasvatettua parvikatsomolla vielä huomattavasti isommaksi. Konserttisalin lisäksi konserttitalossa on orkesterin varasto sekä jokaiselle orkesterin soittajalle henkilökohtainen harjoitteluhuone. Yleisön sisäänkäynnin luona toimi aulabaari, jonka yhteydessä oli myös pieni esiintymislava, joka varustellaan tarpeiden mukaan. Lava on hieman samankaltainen kuin varsinaisen kulttuuritalon aulan lava, mutta pienempi.
Kaikkien salien ja tilojen varustelu oli nykyaikainen. Konserttisalien ja aulan esiintymislavan ylläpidosta ja tapahtumien toteutuksesta vastasi kulttuurikeskuksella työskentelevät esitystekniikan ammattilaiset. Tekniikan vastaava Magnus Hägerås oli myös mukana suunnittelemassa saleja ja tekniikkaa talon valmistumisvaiheessa. Yleisvaikutelmana tiloista jäi valoisa ja hyvä tunnelma. Talossa oli paljon erilaisia ja monikäyttöisiä tiloja.
Parhaimpana yksittäisenä asiana koimme aulan lavan, ja tätä mieltä olivat myös talon tekninen henkilökunta ja tuottajat.
Liikkuvuuden suurin anti olikin kaikissa pienissä teknisissä yksityiskohdissa, esimerkiksi tilojen muunneltavuus, kaluston helppo liikuteltavuus, ääni ja valotarkkaamoiden tekniset ratkaisut, kiinteistön hissiratkaisut ja kokoushuoneiden tekninen toteutus.
Örebron kulttuurikeskuksen toteutuksessa oli kiinnitetty huomiota myös ympäristöasioihin, esimerkiksi oman energian tuotannon kautta. Talon katolle on asennettuna 230 neliömetriä aurinkokennoja, joilla saadaan parhaillaan katettua 40 % kiinteistön sähkönkulutuksesta.
Energiatehokkuus direktiivien valossa myös Iisalmen kulttuurikeskuksen peruskorjaushankkeessa vastaaviin ratkaisuihin otetaan varmasti kantaa.
Vierailumme toteutus talon henkilökunnan puolesta oli meille sopiva, ensimmäisenä päivänä saimme sähköiset kulkuluvat jokaiseen talon huoneeseen, tämä sopikin meille hyvin ja järjestely antoi hyvän mahdollisuuden tutkia teknisten ratkaisujen toteutus, niin isoissa saleissa kuin pienissä kokoustiloissa.
Viimeisenä liikkuvuuspäivänä meille oli järjestetty mahdollisuus tavata Kulturkvarteret-talon omat tapahtumatuottajat Gitte Östling ja Jesper Hellqvist. Tapaamisessa keskustelimme vaihdoimme kokemuksia ja näkemyksiä puolin ja toisin tapahtumien järjestämisestä. Tilojen osalta keskustelimme paljon avokonttoreiden käyttäjäkokemuksista, joissa nousi esiin ratkaisun hyödyt ja haasteet. Kysymyksiä Giten ja Jesperin puolelta nousi kysymyksiä meidän tilavaraus järjestelmän toteutuksesta ja toimivuudesta, järjestelmiä vertaillessamme totesimme, että meidän varausjärjestelmä on hyvin toimiva verratessa sitä alan uusimpaan ohjelmistoon.
Matkalla saatua kokemusta onkin hyvä käyttää suunnittelun ja hankintojen tukena Iisalmen kulttuurikeskuksen peruskorjaus hankkeessa, koskien etenkin Eino Säisä -ja Karl Collan -salien esitys- ja tapahtumatekniikkaa.
Teksti Esu Hirvonen ja Janne Idström
