Palkansaajan aikuiskoulutustukeen tehtiin lakimuutoksia 1.8.2020 alkaen. Uuden lain myötä muuttuvat palkansaajan aikuiskoulutustuen hakeminen, tuen määrä, tukikuukausien kuluminen sekä opintovaatimukset. 
 

Aikuiskoulutustuella työelämän kaipaamia joustoja ja valinnanvapautta  

Olemassaolonsa ajan, vajaat kaksikymentä vuotta, aikuiskoulutustukea on hyödyntänyt suuri määrä työikäisiä suomalaisia, yli 145 000 aikuisoppijaa. Onnistuneen tukimuodon kasvukäyrä tuen saajien määrässä on viime vuosina ollut myöskin noususuuntainen: kun tukea myönnettiin 2000-luvun vaihteessa noin 2000–3000 henkilölle vuodessa, on sen saajia lähivuosina ollut jopa noin 25 000 henkilöä vuodessa. Suosion raju kasvu kertoo työelämän läpikäymästä kokonaisvaltaisesta rakennemuutoksesta ja osaamisen päivittämisen tarpeesta teknologisen kehityksen pilkkoessa vanhoja ja luodessa uusia työtehtäviä kiihtyvään tahtiin.

Elokuussa voimaan tulleen uudistuksen tarkoituksena on helpottaa opiskelun ja työn yhteensovittamista, edistää lyhytkestoiseen koulutukseen hakeutumista sekä kannustaa nykyisin aliedustettuja ryhmiä opiskelemaan. Erityisenä haasteena onkin, että jatkokoulutusta juuri eniten tarvitsevat osallistuvat siihen vähiten.

Uudistuksen tavoitteena on myös, että opiskelun ja työnteon yhteensovittaminen olisi mahdollista yhä useammalle palkansaajalle. Tavoitteet peilaavat työmarkkinoiden muutosten lisäksi muutoksia koulutuksen järjestämismuodossa ja opintovapaatarpeissa. Työntekijöiden näkökulmasta tarvitaan yhä enemmän joustoja ja valinnanvapautta työn ja opiskelun yhteensovittamiseen. Myös työnantaja hyötyy uudenlaisesta osaamisesta, jota aikuiskoulutustuella opiskelevalle työntekijälle kertyy.

Viime viikkojen keskusteluissa aikuiskoulutustuen uudistuksesta on nostettu esiin paljon hyvää, mutta näköpiirissä on myös huolenaiheita. Monille aikuiskoulutustuki on tarjonnut muuten tavoitttamattomissa olevan tilaisuuden urakehitykselle, mahdollistanut kokonaan uuden ammatin hankkimisen ja vauhdittanut jatko-opintojen suorittamista työn ohessa. Osa on kokenut henkilökohtaisen tuen määrän mahdollisen vähenemisen heikennyksenä tukimuotoon siinä missä uudistuksella on haluttu turvata tuen saajien määrän moninkertaistuminen. Yhteisenä arvona nähdään kuitenkin aikuiskoulutustuen jatkuvuus ja olemassaolo yhtenä keinona työllisyyden parantamiseen. Aikuiskoulutustuki perustuu lakiin aikuiskoulutusetuuksista ja se rahoitetaan Työllisyysrahaston työttömyysvakuutusmaksuista. 
 

Euroopassa erilaisia malleja aikuisiällä kouluttautumiselle

Elinikäinen oppiminen ja aikuisopiskelu ovat ajankohtaisia asioita Suomen lisäksi myös muualla Euroopassa. Suomen kaltainen aikuiskoulutustuki ja sen antamat mahdollisuudet ammattitaidon kehittämiseen tai uuden ammatin oppimiseen ei kuitenkaan ole yleinen malli Euroopassa.

Esimerkiksi Saksassa ollaan samansuuntaisilla linjoilla kuin meillä: maassa on laadittu kansallinen osaamisstrategia, joka sisältää kolmikantaisesti laadittuja tavoitteita ja linjauksia jatkuvan oppimisen ja osaamisen kehittämisen tukemiseksi nykyistä paremmin. Ranskassa taas ammatillisen koulutuksen uudistus sisältää yksilöllisen koulutustilin, johon kertyy vuosittain 500 euroa tai matalammin koulutetuille 800 euroa. Tilille kertyy työnantajan maksamaa maksua kymmenen vuoden ajalta ja kertyneen summan voi käyttää ammatilliseen koulutukseen. 

Aikuiskoulutustukeen liittyvät kysymykset ovatkin tiiviisti yhteydessä jatkuvan oppimisen uudistukseen, jonka uusien linjausten ja tiekartan tulisi Opetus- ja kulttuuriministeriön antaman aikataulun mukaisesti olla valmiina vuoden 2020 loppuun mennessä. 

Lähteet:

Työllisyysrahasto
Työllisyysrahaston ajankohtaista -blogi, Merli Vanala, johtaja, asiakkuudet
Työllisyysrahaston ajankohtaista -blogi, Janne Metsämäki, toimintusjohtaja   
Opetus- ja kulttuuriministeriö, jatkuva oppiminen

Tutustu myös:

Miten hakea aikuiskoulutustukea ensimmäistä kertaa?