chevron-down chevron-left chevron-right chevron-up home circle comment double-caret-left double-caret-right like like2 twitter epale-arrow-up text-bubble cloud stop caret-down caret-up caret-left caret-right file-text

EPALE

Aikuiskoulutuksen eurooppalainen foorumi

 
 

Uutishuone

Näin elävät Suomen vaarallisimmat vangit

03/07/2018
Kieli: FI

/fi/file/vankilaautokorjausjpgvankilaautokorjaus.jpg

 

"Kuulin, että ne olisivat jopa Euroopan korkeimmat vankilan muurit, mutta en tiedä pitääkö se paikkaansa", sanoo vankilan apulaisjohtaja Susanna Schugk-Laulumaa.

Kyse on Riihimäen vankilan alueen rajaavista, vaalean ruskeista muureista. Ne kätkevät sisäänsä paikan, jonne harva haluaa joutua, sillä kyseessä on korkeimman turvaluokituksen vankila, jonka selleissä asuu osa Suomen vaarallisimmista vangeista. Tästä huolimatta vankilassa pyritään siihen, että mahdollisimman moni vangeista sopeutuisi rangaistuksen suorittamisen jälkeen hyvin siviilielämään. Tässä hyvänä apuna on vankilan toimintatalo, jonka tiloissa vangit voivat työskennellä sekä opiskella.

Riihimäen vankilan kaikki vangit ovat vähintään kahden vuoden tuomion saaneita miesvankeja. Se koostuu karkeasti ottaen kahdesta rakennuksesta: asuintalosta, jossa on tilaa 223 vangille sekä toimintatalosta, josta löytyvät tilat työnteolle ja opiskelulle. Suuren, vuonna 1939 valmistuneen asuintalon kautta kulkee käytännössä kaikki sisään - ja ulospäin suuntautuva liikenne ja siinä on 19 eri osastoa, joiden mukaan vangit ovat sijoitettuna. Vankilasta löytyy myös Suomen ainoa varmuusosasto, johon sijoittamisen perusteet ovat eri kuin perusosastoille.

– Elämä vankilassa on hyvin tarkasti aikataulutettua ja eri osastoilla on esimerkiksi omat ulkoiluaikansa tai ruokataukonsa. Toki jotkut osastoista voivat olla samaan aikaan samassa paikassa, mutta eivät kaikki, Schugk-Laulumaa sanoo.

Vangille järjestetään vähintään tunti ulkoilua per päivä. Asuintalossa on tilat myös muun muassa kuntosalille, päihdekuntoutukselle sekä erilaisille toimintatunneille. Vankeuslaissa on lisäksi kirjattuna tavoite, jonka mukaan jokainen vanki tulisi toiminnallistaa mahdollisuuksien mukaan. Kun taloon saapuu uusi vanki, hänen kanssaan tehdään niin sanottu rangaistusajan suunnitelma, jonka myötä voidaan pohtia esimerkiksi vankilassa tapahtuvaa työskentely- tai opiskelupaikkaa. Lopullisen päätöksen vangin sijoittamisesta tekevät toiminnoista vastaavat virkamiehet.

– Loogisin tapahan olisi laittaa siviilissä metallialalla työskennellyt vanki metallitöihin, mutta täällä muuttujia on enemmän. Pitää muun muassa arvioida vangin vaarallisuus sekä kyky työskennellä muiden kanssa, Schugk-Laulumaa kertoo.

Työskentelyyn ja opiskeluun liittyvä toiminta tapahtuu pääosin viereisessä, niin sanotussa toimintatalossa. Punatiilisen toimintatalon tiloissa voikin opiskella muun muassa lukion kursseja, sekä suorittaa kone- ja metalli-alan tai autoalan perustutkinnon. Yhteistyökumppaneina toimivat esimerkiksi Riihimäen lukio, Hyria sekä kansalaisopisto.

Töitä toimintatalossa on tällä hetkellä puu-, metalli- ja maalaustöiden parissa.

– Lisäksi viikkaamossa teemme yhteistyötä Suomen puolustusvoimien kanssa. Viikkaamme heille tällä hetkellä paitoja.

Puu-, metalli- ja maalausosastoilla töitä tehdään niin yrityksille, kuin yksityishenkilöillekin. Tiloissa valmistuvat niin metalliset grillit, vaaliuurnat, puiset kalusteet kuin koriste-esineetkin.

– Teemme töitä laidasta laitaan tilausten mukaan, kertoo metallipuolen työnjohtaja Marko Winberg.

Kahdella ensin mainitulla pääpaino on yritystilauksissa, mutta maalauspuolella entisöidään pääosin yksityishenkilöiden tuotteita. Töitä riittää ja työnjohdon mukaan kalenteri on jo syksynkin osalta täynnä.

Schugk-Laulumaa uskoo, että tämänkaltaisille töille tulee aina olemaan tarvetta. Ne ovat omiaan myös vankien siviilielämää silmällä pitäen.

– Monet vangit eivät esimerkiksi antisosiaalisen persoonallisuutensa takia sovellu nykyaikaiseen hektiseen työelämään, vaan kaipaavat töitä, joissa saavat olla omassa rauhassaan, hän perustelee.

Pitkään toiminnassa olleen vankilan asuintalo remontoitiin vuosina 2004-2005. Toimintatalo sen sijaan odottaa vielä omaa remontointiaan, mutta ei välttämättä kauaa. Suunnitelmissa on peruskorjaus.

– Parhaimmassa tapauksessa remontti saadaan alulle vielä tämän vuoden aikana. Viimeistään kuitenkin ihan lähivuosina, sanoo vankilanjohtaja Pasi Oksa.

 

Historiaa

Riihimäen vankila on perustettu vuonna 1929 ja aluksi se toimi Riihimäen varavankilan nimellä. Vankilan rakentaminen aloitettiin 1930 ja se valmistui 1939, jolloin perustettiin Riihimäen keskusvankila.

Vuoteen 1972 asti Riihimäen vankilan hallinnassa oli Sammaliston tila ja maatalous työllisti suuren osan vankeja. Riihimäen keskusvankila muuttui ns. teollisuusvankilaksi, kun Sammaliston tila luovutettiin Valtion polttoainekeskuksen hallintaan.

Vuonna 1984 vankilaan perustettiin Riihimäen ammattioppilaskoulu, jossa annetaan opetusta vangeille eri metalliteollisuuden aloilla.

 

Kuva: pxhere

Ilmestynyt ensin Länsiväylä 2.7.2018

Share on Facebook Share on Twitter Epale SoundCloud Share on LinkedIn