EPALE Suomi julkaisee kevään 2023 aikana paikallisia hyviä käytäntöjä Ukrainasta paenneiden osallistumisesta aikuisoppimistoimintaan eri puolilla Suomea. Tämän artikkelin myötä tutustut Vaasan kansalaisopisto Alman toimintaan Ukrainasta paenneiden tukemiseksi.

Teksti ja kuva: Tarja Gromov

Ukrainalaiset pääsevät kieliopinnoilla kiinni suomalaiseen arkeen

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on jatkunut jo vuoden. Suomeen on saapunut keväästä 2022 alkaen kymmeniä tuhansia ukrainalaisia, jotka ovat paenneet kotimaansa pitkittynyttä sotatilannetta.  

– Vaasaan ukrainalaisia on tullut noin 800, sanoo Vaasan vastaanottokeskuksen johtaja Anna Kemi. 

Vaasan kansalaisopisto Alma on tiiviisti mukana Ukrainasta paenneiden nuorten ja aikuisten kotouttamisessa opettamalla heille suomea. Kurssit käynnistettiin nopeasti keväällä 2022 ja ne jatkuvat edelleen.  

– Toive suomen kielen opetuksen järjestämisestä tuli Vaasan kaupungilta ja sen tuella, sillä Almassa on vankkaa osaamista maahanmuuttajien kouluttamisesta, kertoo Vaasan opistojen johtava rehtori Sannasirkku Autio. 

Kursseja vetää pieni ja tehokas opettajien ryhmä, johon kuuluvat Marika Boström, Sari Isokangas, Kati Källman ja Anja Sjöholm. Tähän mennessä on toteutettu jo seitsemän opetuskokonaisuutta, joissa on ollut noin 90 osallistujaa. Kurssilaisten ikä vaihtelee 15 vuodesta 65 vuoteen, ja enemmistö on naisia.  

Menetelmien kekseliäs yhdistelmä 

Opettajat huomasivat nopeasti, että osallistujien englannin kielen taito on heikkoa.

– Suuri osa ukrainalaisista puhuu venäjää, joten oma venäjän osaamiseni on ollut kullan arvoista opetuksen koordinoinnissa ja tukikielenä, sanoo suunnittelijaopettaja Marika Boström. 

Oppimiskulttuurissa on myös suuria eroja. Ukrainalaiset ovat tottuneet autoritaariseen ja suorituskeskeiseen opetukseen, jossa opettaja johtaa tilannetta ja luennoi. Oppija on passiivinen tiedon vastaanottaja.  

Suomalaisessa opetuksessa perin tutut menetelmät, kuten parikeskustelut ja ryhmätyöt, olivat kurssilaisille aluksi täysin vieraita.  

Alman opettajat ovat hyödyntäneet sitkeästi ja monipuolisesti erilaisia keinoja, jopa ruuanlaittoa ja retkeilyä. Näin arkikielen sanasto karttuu kuin huomaamatta.

– Ensin kurssilaiset eivät mieltäneet sitä lainkaan opiskeluksi, mutta heidän mielensä on nopeasti muuttunut, naurahtaa suunnittelijaopettaja Kati Källman. 

Tehokasta ja palkitsevaa 

Merkillepantavaa on ukrainalaisten voimakas motivaatio oppia suomea ja päästä nopeasti työelämään. 

– Englannin kielestä on paljon apua työllistymisessä, joten olemme käynnistäneet myös kaksi englannin peruskurssia, kertoo suunnittelijaopettaja Sari Isokangas. 

Kielten opetus on samalla perehdyttämistä yhteiskuntaan ja toimintakulttuuriin. 

– Opiskelemme tiiviissä tahdissa. Kokoonnumme kolmesti viikossa, joten ehdimme puhua myös arkisista asioista ja ilmiöistä Vaasassa ja Suomessa, Anja Sjöholm sanoo ja iloitsee siitä, että jo lyhyessä ajassa näkyy tuloksia ja onnistumisia.

_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ 

Kirjoittaja Tarja Gromov toimii viestintä- ja hankekoordinaattorina Vaasan kansalaisopisto Almassa. Artikkeli on ilmestynyt alunperin Vaasan kaupunkilehti Vaasa-lehdessä http://digi.vaasalehti.fi/vaasanikkuna/550/ (sivu 20).