Kuva:ohjaamot.fi

Ohjaamot, matalan kynnyksen palvelupisteet, ovat muodostaneet uudenlaisen, monialaisen ohjauspalvelun alle 30-vuotiaille nuorille Suomessa. Ohjaamot tukevat nuorta elämänhallinnan taidoissa ja edistävät nuoren kiinnittymistä koulutukseen ja työelämään tarjoamalla tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluja. Tavoitteena on vastata eurooppalaisen nuorisotakuun odotuksiin. Ohjaamon asiakastyössä myös kysymykset nuoren osallisuudesta ovat läsnä joka päivä erilaisissa ohjaustyön muodoissa. 

Eri ammattialojen ja organisaatioiden edustajat toimivat Ohjaamoissa asiantuntijoina ja tekevät monialaista yhteistä työtä. Monialaisuus on perinteisesti määritelty eri hallinnon- ja tieteenalat ylittäväksi toiminnaksi.  Joskus Ohjaamo-toimintaa kuvataan myös termillä ”moniammatillisuus”, jolla tarkoitetaan eri ammattiryhmiin kuuluvien asiantuntijoiden yhteistyötä.

Monialaisen ohjaustyön rakentuminen

Monialainen ohjaustyö Ohjaamoissa on tuonut uuden toimintakulttuurin suomalaiseen ohjausalan kenttään. Ohjaamon toimintakulttuurin muuttuminen kohti yhteisöllisesti oppivaa organisaatiota edellyttää siirtymistä yksin tekemisen kulttuurista aitoon vuorovaikutukselliseen ja monialaiseen yhteistyöhön. Tässä tarvitaan rakenteellisia muutoksia, jotka mahdollistavat jaetun johtajuuden toteutumisen sekä monialaista yhteistyötä myös kolmannen sektorin kanssa. Monialaista ohjaustyötä voidaan lähestyä kehittyvänä ja opittavana taitona.

Monialainen yhteistyö ymmärretään eri hallinnon- ja tieteenalat yhteen kokoavana ja niiden rajat ylittävänä toimintana. Monialainen työyhteisö voi koostua esimerkiksi eri koulutusalojen ja ammattiryhmien edustajista, opiskelijoista, asiakkaista ja yhteistyökumppaneista. Moniammatillisuus on käsitteenä suppeampi ja voidaan nähdä yhden tai useamman hallinnonalan välisenä yhteistyönä yhden organisaation sisällä tai eri organisaatioiden välisissä verkostoissa. Moni- tai poikkihallinnollinen yhteistyö on sopimuksiin, suunnitteluun ja päätöksentekoon liittyvää eri hallinnonalojen välistä verkostotyötä. Nämä käsitteet mielletään arjessa osin synonyymeiksi ja niiden käyttö on epätarkkaa. Kirjallisuudessa ja käytännön kentässä moniammatillisuuden käsite esiintyy useimmin.  

Tutkimusten mukaan tietyt tekijät edistävät ja tietyt estävät moniammatillisen yhteistyön toteutumista. Moniammatillista yhteistyötä edistävät luottamuksellinen ja kunnioittava ilmapiiri, asiantuntijuuden rajojen tunnistaminen ja niiden ylittäminen sekä aika yhteiseen keskusteluun ja reflektointiin. Näiden tekijöiden toteutuminen edellyttää onnistunutta yhteistyön koordinointia sekä yhteistyö- ja kommunikaatiotaitoja. Lisäksi moniammatillinen yhteistyö vaatii yhteisen käsitteistön ja tavoitteen muodostamista sekä niiden jatkuvaa arviointia. Yksittäiselle työntekijälle edellä kuvattujen tekijöiden toteutuminen ja monialaisen työotteen omaksuminen voi merkitä myös asennemuutosta työntekoon. Monialainen yhteistyö tarkoittaa siirtymistä perinteisestä, itsenäisestä asiantuntijatyöstä ja vakiintuneista verkostoista dynaamiseen itsenäisen ja yhteisöllisen työskentelyn yhdistelmään.

Monialaista yhteistyötä estäviä tekijöitä ovat asiantuntijaroolien epäselvyys, epätarkat vastuurajat sekä ammattiryhmien erilaiset viestintätavat ja puutteelliset vuorovaikutus- ja tiimityötaidot. Lisäksi eri ammattiryhmien toiminnan perustana olevat erilaiset säädökset ja normit voivat hankaloittaa monialaista yhteistyötä. Asennetasolla estäviä tekijöitä ovat asiantuntijoiden epäluottamus toisiaan kohtaan, mikä näkyy esimerkiksi oman reviirin puolustamisena. Aidon monialaisen yhteistyön rakentumista voivat vaikeuttaa myös käytännön töiden järjestelyihin liittyvät tekijät, kuten riittämättömät resurssit ja fyysisten yhteisten työtilojen puute.

Lähtökohtana nuoren osallisuus 

Nuoren osallisuus on olennainen osa Ohjaamojen toimintaperiaatetta ja Ohjaamojen palveluissa otetaan nuorten yksilölliset tarpeet huomioon. Toteutuuko osallisuus kuitenkaan jokaisen nuoren kohdalla ja mitä se tarkkaan ottaen merkitsee? 

Monialaisessa työskentelyssä on vahvasti mukana asiakkaan tai opiskelijan osallisuus toimintaan. Osallisuus on mahdollisuutta vaikuttaa asioiden kulkuun sekä johonkin kuulumisen ja sitoutumisen tunnetta. Samalla kun osallisuuden kokemus motivoi osallistumaan ja luo kumppanuuden tunnetta, lisää osallistuminen kokemusta osallisuudesta. Samaan ilmiöön viitataan usein myös toimijuuden käsitteellä.

Erilaiset osallistumisen muodot ja osallistumistavat sekä näiden käytössä syntyneet kuulluksi tulemisen ja vaikuttamisen kokemukset lisäävät osallisuuden tunnetta. Osallistaminen voidaankin ymmärtää menettelytavoiksi ja toimintamalleiksi, joilla annetaan tilaa ja mahdollisuuksia osallistumiselle. Toisaalta osallisuuteen liittyviä kehämäisiä syy–seuraus -oletuksia on myös kritisoitu, koska ne eivät aina huomioi opiskelijan tai asiakkaan yksilöllisiä kehityspolkuja. Esimerkiksi muiden yhteisöjen merkitykset voivat olla opiskelijalle tai asiakkaalle senhetkisessä tilanteessa vahvempia kuin kuuluminen monialaiseen yhteisöön.

Nuoren osallisuutta voidaan arvioida välittömästi asiakastilanteen yhteydessä Ohjaamoissa. Arvioiminen on tärkeää, sillä asiakasosallisuuden on todettu tuottavan yhteiskunnallista osallisuutta ja yhteiskuntaan kiinnittymistä, johon Ohjaamo-toiminnallakin pyritään. 
Osallisuutta edistävien ja estävien tekijöiden esiintymistä asiakastilanteessa havainnoimalla voidaan selvittää, kuinka hyvin nuorten osallisuus Ohjaamoissa toteutuu. Yhdistämällä nämä havainnot asiakaspalautteisiin tai esimerkiksi nuorten haastatteluihin saataisiin kokonaiskuva nuorten kokemasta osallisuudesta. Myös osallisuuden ja monialaisen yhteistyön yhteyden kartoittaminen olisi tärkeää, sillä se lisäisi ymmärrystä kummastakin ilmiöstä.

Ohjaamotyö on verkostoissa toimimista

Ohjaamotoimintaan liittyy myös vahva verkostoissa tehtävä yhteistyö. Ohjaamoverkostoissa yhteistyön hyöty piilee niiden mahdollisuudessa hyödyntää kaikkien toimijoiden kautta saatavilla olevaa osaamista, tietoa ja toimintamalleja. Arvokasta on myös verkoston kyvykkyys tuottaa uutta tietoa ja toimintatapoja. Ohjaamossa eri toimijoiden resurssit ja osaamisalueet täydentävät toisiaan. Ohjaamon sujuva arki on parhaimmillaan toimijoita yhdistävää ja vahvistavaa monialaista työtä. Selkeillä yhteisen työn pelisäännöillä, yhteisillä näkemyksillä asiakkaista ja heidän ohjaamisestaan sekä toimivilla asiakkuusprosesseilla saadaan aikaan laadukasta palvelua. On tärkeää tutustua toisen työhön ja osaamiseen alusta alkaen, jolloin yhteistyö voi alkaa kehittyä yhteiseksi työksi. Luottamus ja toisen asiantuntijuuden arvostaminen liimaavat toimijat yhteen.

Ohjaamon toiminta edellyttää tahdon, asenteen ja sitoutumisen lisäksi aikaa ja erilaisia yhteistyön foorumeita sekä keskinäistä luottamusta synnyttäviä toimia. Tämä vaatii niin henkisiä, fyysisiä kuin taloudellisiakin resursseja. Toimintaa täytyy siis organisoida, koordinoida ja johtaa. Verkostotyö tulee huomioida toimijoiden työnkuvissa ja heillä tulee olla valtuutus ja johdon tuki työlleen. Toimiva monialainen yhteistyö Ohjaamoissa syntyy hyvästä vuorovaikutuksesta, onnistuneesta toiminnan organisoitumisesta ja hyvinvoivista työntekijöistä. 

Kirjoittajat:

Jaakko Helander, KT, dosentti, yliopettaja
Taru Lilja, FM, projektitutkija
Päivi Pukkila, KM, lehtori, projektipäällikkö

Kirjoittajat työskentelevät Hämeen ammattikorkeakoulun HAMK Edu -tutkimusyksikössä tutkijoina ja kehittäjinä. Artikkelin tekstit perustuvat osittain Tehdään yhdessä ohjausta- ja Uraohjausosaamista Ohjaamoihin -projektien (ESR) aineistoihin.

Lisää Ohjaamoista voit lukea EPALEn aiemmista julkaisuista:

Ohjaamot - osallisuuden ja osallistumisen puolesta

Ohjaamo auttaa nuoria monialaisesti

Tämä teksti on osa Opetushallituksen Euroguidance- ja EPALE  -tiimien julkaisemaa artikkelisarjaa, joka tekee tunnetuksi ohjauksen nykytilaa Suomessa. Artikkeleita julkaistaan Suomen EU-puheenjohtajuuskauden ajan noin kerran kuukaudessa.