Johtaako koulutus parempaan terveyteen vai hakeutuvatko terveet ihmiset todennäköisemmin koulutukseen?

Koulutuksen ja terveyden monisyinen yhteys

Feature-artikkeli. Koulutus ja terveys ovat yhteydessä toisiinsa. Elinikäinen oppiminen on avainasemassa tavoiteltaessa parempaa terveyttä ja yhteiskunnallista tasa-arvoa.

Terveys on paljon muutakin kuin kehon toimivuutta ja sairauksien poissaoloa.

Maailman terveysjärjestö WHO määrittelee terveyden olevan täydellinen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tila, ei vain vapautta sairauksista ja vaivoista.

Tilastot ja tutkimukset osoittavat, että koulutuksen ja terveyden välillä on vahva yhteys: korkeammin koulutetut elävät muita pidempään ja terveempinä.

Koska terveyden määritelmä on niin laaja ja yhteiskuntamme tarjoaa mitä erilaisimpia oppimismahdollisuuksia, meillä ei vielä ole tarkkaa kuvaa tästä yhteydestä. Miksi koulutus on hyväksi terveydellemme?

Tässä artikkelissa tarkastelemme kysymystä kahden koulutusalan asiantuntijan näkökulmasta. University of Cambridgen apulaisprofessori Ricardo Sabates kuvailee koulutuksen terveydellisiä etuja yleisellä ja yhteiskunnallisella tasolla. Itä-Suomen yliopiston professori Jyri Manninen puolestaan keskittyy epävirallisen, ei-ammatillisen aikuiskoulutuksen positiivisiin terveysvaikutuksiin.

Neljä tietä parempaan terveyteen

Apulaisprofessori Sabatesin mukaan koulutus edistää terveyttä neljällä eri tavalla.

Koulutus vaikuttaa ensinnäkin tulotasoon. Korkeampi koulutus johtaa korkeampiin tuloihin, mikä puolestaan voi tarjota vaihtoehtoisia tapoja hyödyntää terveyspalveluita, varsinkin markkinalähtöisesti toimivissa terveydenhoitojärjestelmissä.

Lisäksi koulutus parantaa ymmärrystämme hyvän terveyden merkityksestä. Tämä saattaa kannustaa meitä muuttamaan elintapojamme ja esimerkiksi vähentämään riskialtista käyttäytymistä, kuten tupakointia tai runsasta alkoholin käyttöä.

Sabates toteaa myös, että koulutuksella on tärkeä vaikutus siihen, miten koemme itsemme ja miten uskomme pystyvämme vaikuttamaan omaan elämäämme.

”Tämä on äärimmäisen tärkeää. Koulutus kohottaa itsearvostustamme, itsetuntoamme ja itsevarmuuttamme. Tämä taas antaa meille tunteen siitä, että pystymme hallitsemaan omia päätöksiämme ja vaikuttamaan kohtaloomme.

Viimeisenä Sabates mainitsee kommunikointikyvyn ja kyvyn vaatia omia oikeuksiaan. Korkeasti koulutetut pystyvät paremmin selviytymään terveydenhoitojärjestelmien kiemuroista. Heidän on myös helpompi kommunikoida terveysalan ammattilaisten kanssa.

”He vaativat oikeuksiaan muita todennäköisemmin, eli ilmoittavat, ettei kaikki ole vieläkään kunnossa ja etteivät he edelleenkään tunne oloaan hyväksi. Koulutus kaventaa etäisyyttä potilaan ja terveysalan ammattilaisen välillä.”

Henkinen hyvinvointi johtaa fyysiseen terveyteen

Professori Jyri Manninen on Itä-Suomen yliopiston kansainvälisen maisteriohjelman aikuiskasvatustieteen suuntautumisvaihtoehdon (Lifelong Learning and Adult Education) johtaja. Hän on tutkinut epävirallisen, ei-ammatillisen aikuiskoulutuksen hyötyjä. Manninen kutsuu tällaista koulutusta vapaaksi sivistystyöksi korostaakseen sen vapaaehtoista luonnetta.

Elinikäisen oppimisen hyötyjä tarkastelleessa tutkimuksessa, jonka johtamiseen Manninenkin osallistui, havaittiin, että vapaaseen sivistystyöhön osallistumisen suurin hyöty oli henkisen hyvinvoinnin kasvu. (Lue lisää aiheesta täältä.)

”Aikuiskoulutuksella on suora positiivinen vaikutus henkiseen hyvinvointiin. Kun ihmiset voivat henkisesti paremmin, he alkavat myös kiinnittää enemmän huomiota omaan terveyteensä, ja tämä puolestaan johtaa fyysisen terveydentilan kohenemiseen”, professori Manninen sanoo.

”Jo kotoa lähteminen ja sosiaalinen tekeminen näyttäisi olevan hyväksi.”

Sabatesin tavoin Manninen korostaa koulutuksen psykososiaalista vaikutusta.

Hänen mukaansa sosiaalisissa ympäristöissä tapahtuva oppiminen antaa mahdollisuuden sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja tarjoaa onnistumisen kokemuksia. Nämä rakentavat sosiaalista pääomaa, luottamusta omiin kykyihin ja elämänhallinnan kokemuksia, jotka puolestaan edistävät arjen hyvinvointia ja lisäävät henkistä hyvinvointia.

Kansalaisopistot, kansanopistot ja muut epäviralliset koulutusjärjestöt tarjoavat laajan valikoiman kursseja, kuten tanssi, pilates ja vaikkapa vesijumppa, jotka vaikuttavat suoraan fyysiseen terveyteen.

Professori Manninen tekee parhaillaan seurantatutkimusta, jossa arvioidaan oppimisen vaikutuksia hyvinvointiin. Seurantaa tehdään kansalaisopistossa, jossa noin puolet tarjolla olevista kursseista liittyy liikuntaan.

”Yllättäen tutkittavat raportoivat positiivisesti omasta terveydestään riippumatta siitä, osallistuvatko he liikunta- vai kielikurssille. Jo kotoa lähteminen ja sosiaalinen tekeminen näyttäisi siis olevan hyväksi”, Manninen toteaa.

Terveemmän ja tasa-arvoisemman yhteiskunnan rakentaminen

Epävirallisen, ei-ammatillisen aikuiskoulutuksen järjestäjillä on merkittävä rooli monen maan koulutusjärjestelmässä, koska ne tarjoavat kaikentasoisille oppijoille mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen.

Eri kursseille on yhteistä se, että ne ovat stressittömiä tilanteita, joihin on helppo osallistua ja joissa oppimista ei arvostella tiukasti. Mannisen mukaan tämä on erittäin tärkeää:

”Kun ihmiset ryhtyvät vapaaehtoisesti opiskelemaan jotain aihepiiriä, heillä on luontainen kiinnostus siihen ja he ovat todennäköisemmin motivoituneita ja nauttivat oppimiskokemuksestaan.”

Sabatesin mukaan epävirallinen aikuiskoulutus on yksi tapa tarttua yhteiskunnallisiin kysymyksiin.

Hänen mielestään koulutuksen terveysvaikutukset ovat tärkeitä paitsi siksi, että ne voivat parantaa yksilön terveyttä, myös siksi, että terveys- ja tuloerot ovat kasvussa eri maissa.

”Jos ihmiset kokevat elävänsä epätasa-arvoisessa yhteiskunnassa, se synnyttää vihaa ja sosiaalista tyytymättömyyttä, mikä taas voi johtaa yhteenkuuluvuuden tunteen rapistumiseen ja rikollisuuden lisääntymiseen.”

”Koulutus ja terveys vaikuttavat toisiinsa.”

Sabatesin mukaan koulutuksella ja elinikäisellä oppimisella on tässä mielessä tärkeä rooli: ne lisäävät yhteiskunnan tasa-arvoisuutta, tarjoavat uusia mahdollisuuksia ja kaventavat hyväosaisten ja vähäosaisten välistä kuilua.

Kumpi tuli ensin: kana vai muna?

Tiedämme, että koulutuksen ja terveyden välillä on selvä yhteys. Korkeasti koulutetut — ja Mannisen tutkimuksen mukaan myös epäviralliseen, ei-ammatilliseen aikuiskoulutukseen osallistuvat ihmiset — ovat keskimääräistä terveempiä.

Mutta johtaako koulutus parempaan terveyteen vai hakeutuvatko terveet ihmiset todennäköisemmin koulutukseen?

Kysymykseen on vaikea vastata käänteisen kausaliteetin takia: koulutus ja terveys kun vaikuttavat toinen toisiinsa.

Sabates antaa esimerkin: hyvä terveys lapsuudessa edistää oppimista koulussa, mikä puolestaan johtaa korkeampaan koulutustasoon ja parempaan terveydentilaan aikuisiällä. Lapsuuden terveydentila taas on yhteydessä vanhempien koulutustasoon.

”Teoriassa on helppo sanoa, että koulutus vaikuttaa terveyteemme. Ongelmana kuitenkin on väitteen todistaminen ja empiirisen todistusaineiston hankkiminen poliittisten päätöksentekijöiden vakuuttamiseksi.”

Sabates toivoo, että kysymykseen löydetään vastaus tulevaisuudessa.

”Meillä on hyviä pitkittäisaineistoja koulutuksesta ja terveydestä, varsinkin koskien tilannetta Euroopassa. Niitä tarkastelemalla voimme nähdä, miten koulutukseen liittyvät kytkökset toimivat.”

Kirjoittanut: Tuomas MacGilleon

Kuva: Pixbay

Suomenkielinen käännös: EPALE

Feature-Artikkeli, ilmestynyt englanniksi Elm Magazinessa 19.12.2018​