Jokaisella on oikeus osallisuuteen ja työhön


Invalidisäätiön kehitysjohtaja Liisa Metsola on toiminut säätiön palveluksessa vuodesta 1991. Kuva: Frank Leiman
80. juhlavuottaan viettävän Invalidisäätiön kehitysjohtaja Liisa Metsola on työskennellyt säätiön palveluksessa vuodesta 1991. Vaikka pitkäikäisen säätiön oppilaitoksen ja työllisyyspalveluyksikön nimet ovat muuttuneet moneen kertaan, toiminnan ydin on pysynyt samana: erityistä tukea tarvitsevien kuntouttaminen, kouluttaminen ja työllistymisen edistäminen ovat säätiön tärkeimmät tehtävät. Metsolan mielestä on hienoa, että säätiön arvopohja välittyy kaikissa sen toiminnoissa. Invalidisäätiön arvot ovat yhteisöllisyys, rohkeus, inhimillisyys sekä selkeys ja suunnitelmallisuus
Yhteisöllisyys toiminnan perustana
Invalidisäätiö perustettiin vuonna 1940 talvisodassa vahingoittuneiden kuntoutusta ja koulutusta varten. Säätiön toimesta opetettiin ainakin puu-, metalli-, vaatturi- ja jalkinetyötä sekä verhoilua ja maalausta, selviää Invalidisäätiön historiakatsauksesta. Ajatus siitä, että työssäkäynti tukee sosiaalista osallisuutta ja yhdenvertaisuutta ei ole muuttunut 80 vuoden aikana, vaikka säätiön toiminta onkin laajentunut.
Säätiön alaisuudessa toimii pääkaupunkiseudun suurin ammatillinen erityisoppilaitos Ammattiopisto Live. Erityisopetuksen tai yksilöllisen tuen tarpeessa oleva voi valita Liven monipuolisesta opintotarjonnasta itselleen sopivimman koulutuksen, pelkästään erilaisia perustutkintoja on yhteensä 16 erilaista. Opintojen lisäksi tarjolla on erilaisia työhön ja itsenäiseen elämään (TELMA) sekä ammatilliseen koulutukseen valmentavia koulutuksia (VALMA).
Kieliä opiskelleen filosofian maisterin Liisa Metsolan ura Invalidisäätiössä alkoi englannin ja ruotsin opettajana säätiön ammattiopistossa, mutta hallinnollinen työ vei Metsolan mennessään. Nykyään säätiön kehitysjohtajana toimiva Metsola nauttii erityisesti kansainvälisten asioiden parissa työskentelystä:
”Säätiön ammatillisen koulutuksen puolella kansainvälisyys on ollut jo pitkään hyvällä mallilla. Erasmus+ liikkuvuudet laajentavat opiskelijoiden työelämätaitoja ja myös opettajat pääsevät päivittämään ammattitaitoaan uusissa ympäristöissä. Nyt sama kansainvälinen ote tulisi saada leviämään koko säätiöön, Live Palveluihin ja muuhun henkiökuntaan.”
Ammattiopisto Liven lisäksi Invalidisäätiön alaisuuteen kuuluu siis myös työllistymistä, työssä pysymistä ja työssä jaksamista edistäviä palveluita tarjoava Live Palvelut -yksikkö.
”Olen ollut erittäin iloinen siitä, että Invalidisäätiössä toimitaan yhdessä määritellyn arvopohjan mukaisesti. Täältä töihin -strategiamme mukaisesti pyrimme löytämään jokaisen henkilökohtaisia kykyjä vastaavaa työtä,” Metsola kertoo.

Ammattiopisto Liven ravintola- ja cateringalan opiskelijat työskentelevät oppilaitoksen ravintoloissa ja kahviloissa. Kuva: Frank Leiman
Rohkeus kokeilla
Perustaidot, kuten luku-, kirjoitus-, numero- sekä tieto- ja viestintätekniikkataidot, ovat nyky-yhteiskunnassa edellytys arjessa, työssä ja opiskelussa pärjäämiseen. Hyvät perustaidot helpottavat työllistymisen sekä työssä pärjäämisen lisäksi koulutukseen pääsyä ja opinnoissa suoriutumista, ja siksi Ivalidisäätiö panostaa niiden opetukseen.
”Asiakkainamme on paljon maahanmuuttajia, joilla on heikot perustaidot muun muassa luku- ja kirjoitustaitojen sekä matematiikan osalta. Monet syrjäytyneet erityisen tuen asiakkaat tarvitsevat perustaitojen opetusta erityisesti digitaitojen osalta,” Metsola summaa.
Vaikka ihmisellä olisi jokin fyysinen tai psyykkinen vamma, Invalidisäätiössä uskotaan, että jokaiselle löytyy omia taitoja ja kiinnostuksenkohteita vastaavia opintoja, koulutusta ja työtä.
”Invalidisäätiö rohkaisee asiakkaitaan tutustumaan rauhassa eri koulutuksiin ja kokeilemaan useita eri aloja, jotta löytyy se itselle oikea toimiala,” Metsola kertoo.
Säätiö tarjoaa esimerkiksi koulutuskokeilua, jonka tarkoituksena on selvittää opiskelijan soveltuvuutta ja valmiuksia valitsemallaan alalla. Ponnahdus-nimisen opiskelujakson avulla kartoitetaan opiskelijan tuen tarvetta ja tarjotaan tehostettua tukea opiskelun haasteisiin.
Inhimillisyyden asiantuntija
Invalidisäätiön toiminnassa korostuvat monimuotoisuus sekä henkilökohtaisuus niin kuntoutuksen, opintojen kuin myös työllistymispalveluiden osalta. Invalidisäätiö on Metsolan mukaan erittäin kulttuurimyönteinen säätiö, jossa uskotaan vahvasti taiteen ja kulttuurin parantavaan ja virkistävään voimaan.
”Meille ovat tervetulleita kaikki, joilla on haasteita oppimisessa. Huomioimme yksilölliset tarpeet ja selvitämme, mistä oppimisvaikeudet johtuvat ja miten juuri tämän henkilön oppimista voidaan tukea,” Metsola kertoo ja jatkaa:
”Kohtaamme paljon sellaisia maahan muuttaneita erityisen tuen asiakkaita, jotka ovat kiertäneet monta kotoutumiskoulutuksen kurssia, mutta merkittävää oppimista ei ole tapahtunut. Meidän vahvuutemme säätiönä on juuri yksilöllisiin oppimisen haasteisiin vastaaminen henkilökohtaisesti räätälöidyillä ratkaisuilla.”

Invalidisäätiö kouluttaa, kuntouttaa ja kotouttaa erityistä tukea tarvitsevia itsenäiseen työelämään. Kuva: Tuomas Nousiainen
Selkeys ja suunnitelmallisuus
Invalidisäätiö oli mukana keväällä 2020 päättyneessä ESR-rahoitteisessa, Valo-Valmennusyhdistyksen koordinoimassa, PONNU perustaitoja valmentamalla tavoitteeseen -hankkeessa. Kaksivuotisessa hankkeessa kehitettiin ohjausalan ammattilaisille suunnattu perustaitojen valmennuksen malli sekä erilaisia perustaitoharjoituksia ohjaamisen tueksi. Harjoitukset ovat vapaasti ladattavissa hankkeen materiaalipankissa.
Paljon keskustelua herättäneen OECD:n teettämän aikuisten perustaitoja kartoittavan PIAAC-tutkimuksen mukaan noin miljoonalla suomalaisella on huonot tai vajavaiset tietotekniset valmiudet nyky-yhteiskunnassa selviytymiseen. Se on paljon, erityisesti jos miettii kevään 2020 tapahtumia.
”Koronaepidemian myötä huomasimme, että kunhan asiakkailla oli tietoteknistä osaamista, pystyimme jatkamaan koulutuksen järjestämistä sekä jopa kuntoutusta verkon välityksellä. Mutta tämä vaati ensinnäkin taidot sekä toimivat laitteet,” Metsola toteaa.
Invalidisäätiö teetti useita kyselyitä koronan aikaisesta digikoulutuksen ja -kuntoutuksen järjestämisestä ja sai paljon positiivisia vastauksia.
”Tyytyväisyys oli yllättävän korkea ja tarkoituksenamme onkin hyödyntää poikkeusoloissa kertyneitä etäopetuksen ja -opiskelun kokemuksia ja osaamista myös tulevaisuudessa,” Metsola kertoo.
Kuvat: Frank Leiman, Tuomas Nousiainen
Teksti: Linda Juntunen
Linda Juntunen on vapaa kirjoittaja. Juntunen toimi Opetushallituksen Yleissivistävän ja aikuiskoulutuksen kansainvälistymispalveluissa ohjelma-asiantuntijana vuosina 2017–2019. Kansainvälisyyskasvatukseen erikoistunut Juntunen on koulutukseltaan aikuiskasvatustieteen maisteri.
Palaa Aikuisten oikeesti -sarjan etusivulle
|