Teksti: Tiina A. Parviainen

Takarivin tekstikäytänteet -väitöstutkimuksessaan Leea Lakka (2024) pohti lukemisen ja kirjoittamisen taitojen merkitystä ysiluokkalaisten koulunkäynnissä. Tuore PISA-tutkimus kertoo omaa tarinaansa. Mitä perustaidot tarkoittavat aikuisten kohdalla ja miten niitä voidaan tukea? 

Minä tarkastelen väitöskirjatutkimuksessani aikuisten perustaitojen kysymyksiä. Erilaiset tuen tarpeet näkyvät opiskelussa myös aikuisilla ja joskus onkin haastavaa erottaa erityisen tuen tarpeet opiskeluvalmiuksien ja perustaitojen osaamisesta. Aikuisopiskelijalla aiemmista opinnoista voi olla kulunut aikaa ja opiskelutaidot itsessään ovat unohtuneet tai heikot. Tutkimuksessa on erityispedagogisen otteen ja elinikäisen oppimisen lisäksi vahva yhteiskunnallinen viitekehys, jossa tarkastellaan perustaitojen vahvistamisen ja koulutustason nousun vaikutuksia työelämään sijoittumiseen ja yhteiskuntaan integroitumiseen. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa ammatillista tutkintoa opiskelevien aikuisten luku- ja numerotaitojen nykytilasta ja keinoista niiden vahvistamiseen erityispedagogiikan menetelmien ja ohjauksen keinoin. 

Perustaitojen mittaamisesta

Aikuisväestön (16–65-vuotiaat) perustaitoja mittaava kansainvälinen PIAAC-tutkimus (Program for International Assessment of Adult Competencies) jakaa perustaidot lukutaitoon (Literacy), numerotaitoon (Numeracy) sekä tietotekniikkaa soveltavaan ongelmanratkaisutaitoon (Problem solving in technology –rich environments) (OECD 2012.) 

Rajaan perustaidot tutkimuksessani luku- ja numerotaitoihin. Vuosina 2011–2012 Suomessa toteutetun PIAAC-tutkimuksen mukaan 11 prosentilla 16–65-vuotiaista aikuisista on suuria puutteita lukutaidossa sekä 13 prosentilla 16–65-vuotiaista on suuria vaikeuksia matematiikan perustaidoissa (Malin ym.2013; OECD 2016). Perustaitojen puute vaikuttaa oppimiseen ja opiskeluun. Oppimisen vaikeudet voivat olla pysyviä, mutta oppimisen ja opiskelun edellytyksiä voidaan perustaitojen vahvistamisella kehittää (Eloranta 2019; Räty 2016). Viimeisin PISA-tutkimus (Pisa-tutkimus ja tulokset 2022) toi uutta tietoa nuorten perustaitojen osaamisesta ja uusimman PIAAC-tutkimuksen tulokset selviävät vuoden 2024 lopussa. Ollaanko myös aikuisten perustaidoista sen jälkeen enemmän huolissaan, jää nähtäväksi.

Koulutus ja tuki

Ammatillisessa koulutuksessa opiskelutaitoja vahvistetaan monin tavoin. Laki ammatillisesta koulutuksesta (531/2017) oikeuttaa opiskelijalle tarvittavan tuen ja ohjauksen. Opiskeluvalmiuksia tukevat opintojen (OPVA) tarkoituksena on vahvistaa ammatillisen koulutuksen opiskelijan perustaitoja yksilöllisten edellytysten ja tavoitteiden mukaisesti (Laki ammatillisesta koulutuksesta 531/2017). Nämä opinnot voivat sisältää esimerkiksi matemaattisia, tietoteknisiä tai elämänhallinnan taitoja ja ne voidaan järjestää osana tutkintokoulutusta. OPVA haltuun -hanke on selvittänyt OPVA-opintojen järjestämistä ja koonnut tietoa muun muassa materiaalipankin muodossa oppilaitoksille.

Perustaitoja voidaan koulutuksen ja oppilaitosten järjestämien tukimuotojen avulla kehittää ja näin voidaan vastata aikuisten tuen ja ohjauksen tarpeisiin. Opiskeluvalmiuksia tukemalla vaikutetaan koulutukselliseen tasa-arvoon ja syrjäytymisen ehkäisyyn. Oppimisen vaikeuksia voidaan myös tukea eri keinoin paitsi yleisesti ammatillisissa opinnoissa, myös erilainen tuen, ohjauksen ja opiskeluvalmiuksia tukevien opintojen keinoin. 

Tutkimukseni alustavat tulokset kertovat koulutuksella olevan keskeinen rooli aikuisten opiskelun tukijana ja taitojen vahvistajana. Koulutuksella voidaan monin eri tavoin vaikuttaa opiskelijan etenemiseen koulupolulla tai työelämässä. Koulutus tuottaa paitsi osaamista, myös uusia keinoja itsensä kehittämiseen ja uusien mahdollisuuksien löytämiseen. Koulutukseen pyritään kannustamaan kaikkia aikuisia, ei vain jo kouluttautuneita, itsensä kehittämisestä kiinnostuneita henkilöitä.

Aikuiskoulutus tarjoaa mahdollisuuden kehittää työelämässä vaadittuja taitoja kaikille mahdollisella, yhdenvertaisella tavalla (OECD 2019). Perustaitoja tarvitaan paitsi omassa ammatillisessa kehittymisessä, myös kasvussa ihmisenä ja toimijana osana yhteiskuntaa (mm. Eteläpelto 2017). Jatkuva oppiminen määrittyy niin kansallisten kuin kansainvälistenkin suuntaviivojen kautta. Valinnan mahdollisuudet itsensä kehittämiseen ovat laajat ja tuovat aikuisen oppijan oman päätösvallan keskiöön. Aikuisten oppiminen voidaan nähdä organisoituina oppimisen malleina esimerkiksi tutkintotavoitteisessa koulutuksessa tai itsensä kehittämisen tai taitojen oppimisen välineenä (Antikainen 2001; Redmer & Dannath 2019). Perustaitoja tukemalla voidaan vahvistaa osaamista ja yleisiä valmiuksia ja saada aikuinen oppija pääsemään tavoitteisiinsa opiskelussa tai työelämässä.

Miten tästä eteenpäin?

Yleisten koulutusmallien ja oppilaitosten käytänteiden tarkastelun jälkeen tutkimuksessa on tarkoitus tarkastella perustaitoja opiskelijan näkökulmasta. Aikuisopiskelijoiden heterogeeninen ryhmän tutkiminen rajautuu koulutustaustan merkityksen ja opiskeluihin ohjautumisen kysymyksiin; mitä aikuiset ammatillista tutkintoa suorittavat opiskelijat ajattelevat perustaitojen merkityksestä.

***

Kirjoittaja Tiina A. Parviainen toimii väitöskirjatutkijana Helsingin yliopistossa Koulun, kasvatuksen, yhteiskunnan ja kulttuurin tohtorikoulutusohjelmassa ja työskentelee lehtorina Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillisen opettajakorkeakoulun erityisopettajien koulutuksessa.

Lähteet

Antikainen, A. (2001). Is Lifelong Learning Becoming a Reality? The Case of Finland from a Comparative
Perspective. European Journal of Education, 36(3), 379. https://doi-org.libproxy.helsinki.fi/10.1111/1467-3435.00075
Eteläpelto, A. (2017). Emerging Conceptualisations on Professional Agency and Learning. Agency at Work (pp. 183–201). Springer International Publishing. https://doi.org/10.1007/978-3-319-60943-0_10
Laki ammatillisesta koulutuksesta 11.8.2017/531 
Lakka, L. (2024). Takarivin tekstikäytänteet. Helsingin yliopiston tutkimuksia 52/2024. Takarivin tekstikäytänteet (helsinki.fi)
Malin, A., Sulkunen, S. & Laine, K. PIAAC (2012). Kansainvälisen aikuistutkimuksen ensituloksia. Opetus- ja Kulttuuriministerion julkaisuja 2013:19. 
OECD (2012). Literacy, Numeracy and Problem Solving in Technology-Rich Environments: Framework for the OECD Survey of Adult Skills. OECD Publishing. 
OECD (2016b). Skills Matter. Further Results from the Survey of Adult Skills. OECD. 
OECD (2019). Getting Skills Right: Future-Ready Adult Learning Systems, Getting Skills Right, OECD Publishing, Paris. 
Pisa-tutkimus ja tulokset 2022. PISA 2022 - OKM - Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 18.3.2024
Redmer, A., & Dannath, J. (2020). Changes in Employment since the 1990s: Numeracy Practices at Work in IALS and PIAAC. ZDM: The International Journal on Mathematics Education, 52(3), 447–459.
Räty, K. (2016). Erityinen tuki elinikäisen oppimisen mahdollistajana ammatillisessa aikuiskoulutuksessa. Helsingin yliopiston tutkimuksia 383. Helsinki: Yliopistopaino. https://helda.helsinki.fi/hand-le/10138/160325