Sivistystyön Vapaus ja Vastuu -ohjelman Sivistystori-blogi, kirjoittaja Henri Piirainen. Julkaistu 6.6.2024

Teksti perustuu Kansalaisopistojen liiton Kansalaistaidot kunniaan -hankkeeseen. Hankkeen tarkoituksena oli määritellä kansalaistaito-käsitettä, kartoittaa olemassa olevaa kansalaistaitojen opetusta sekä lisätä taitojen opettamisvalmiuksia ja kansalaistaitokurssien tarjontaa.

1 MÄÄRITTELYTYÖN TAUSTA

Kansalaistaidot on termi, jolla on historian painoarvoa sekä -lastia kannettavanaan. Moni on opiskellut kansalaistaitoa kansakoulussa tai peruskoulussa vuosien 1967–2000 välillä, jolloin se oli yksi opetussuunnitelmaan kuuluvista oppiaineista. Oppiaineen sisältöihin kuului muun muassa ravinto-oppia, liikuntatietoutta, käytöstapoja, itsetuntemusta, ensiapua, liikenteessä toimimista, varautumistaitoja, kulttuuri- ja tapaosaamista, sosiaalisen kanssakäymisen taitoja, demokratiataitoja, opiskelutekniikkaa, hyvää hygieniaa sekä argumentointitaitoja. Opetuksen päämääränä oli fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen terveyden ja turvallisuuden edistäminen siten, että jokainen yksilö voisi omakohtaisten elämysten ja oivallusten perusteella suorittaa eri elämäntilanteissa terveitä, turvallisia ja tarkoituksenmukaisia valintoja, jotka johtavat onnelliseen, tarkoituksenmukaiseen ja täysipainoiseen elämään. Kun kansalaistaito poistettiin peruskoulun opetussuunnitelmasta, sen sisällöt siirtyivät muihin oppiaineisiin kuten yhteiskuntaoppiin ja terveystietoon.

Vaikka kansalaistaito poistui peruskoulun oppiaineena, ei taitojen tarve hävinnyt mihinkään. Kansalaistaito-käsitettä onkin viljelty runsaasti eri yhteyksissä. Niin ruoanvalmistusta, digitaitoja, oman talouden hallintaa kuin medialukutaitoakin on pidetty eri yhteyksissä tämän päivän kansalaistaitoina. Yleisesti ottaen erilaisia taitoja, jotka ovat kaikille tai isolle osalle Suomessa asuvista hyödyllisiä, on määritelty kansalaistaidoiksi eri yhteyksissä. Itse kansalaistaito-käsitettä ei sen sijaan ole näissä yhteyksissä kuitenkaan määritelty kovinkaan tarkasti tai ollenkaan. Minna Savolainen on määritellyt Oma kieli kotoutumisen tukena -oppaassa kansalaistaidot suomalaisen yhteiskunnan jäsenenä toimimiseen tarvittaviksi taidoiksi, tiedoiksi ja ymmärrykseksi. Savolaisen mukaan kansalaistaitoja tarvitaan, jotta ihminen voi kokea olevansa yhteiskunnan aktiivinen ja täysivaltainen jäsen, tuntea oikeutensa ja noudattaa yhteisiä lakeja ja käytäntöjä. Lisäksi jaetut kansalaistaidot edistävät sosiaalista yhtenäisyyttä ja yhteenkuuluvuutta.

Tarve käsitteen sisällölliselle määrittelylle oli siis olemassa. Mitkä kaikki taidot ovat kansalaistaitoja ja miten kansalaistaidot eroavat muista vastaavantyyppisistä määritelmistä?

Teksti: Henri Piirainen, järjestösuunnittelija, Kansalaisopistojen liitto
Kuva (kansalaistaidot palapelissä): Virpi Vedenkannas, viestintäkoordinaattori, Kansalaisopistojen liitto

ARTIKKELIN SISÄLLYS

1 MÄÄRITTELYTYÖN TAUSTA

2 MONINAINEN TERMISTÖ

3 HANKKEESSA TEHTY MÄÄRITTELYTYÖ

4 KANSALAISTAITOJEN OSA-ALUEIDEN TARKEMMAT MÄÄRITELMÄT

4.1 PERUSTAIDOT
4.2 TERVEYS- JA HYVINVOINTITAIDOT
4.3 TURVALLISUUSTAIDOT
4.4 SOSIAALISET TAIDOT
4.5 KESTÄVÄN ELÄMÄNTAVAN TAIDOT
4.6 ELÄMÄNHALLINTATAIDOT
4.7 ONGELMANRATKAISUTAIDOT
4.8 KANSALAISUUSTAIDOT

5 YHTEENVETO