Teksti on käännös englanninkielisestä käännöksestä What is a Folk School?, jossa islantilainen Flateyrin kansanopisto esittelee kansanopistojen toimintaa.

Opiskelu kansanopistossa eroaa perinteisistä lukioista ja korkeakouluista. Kansanopistossa oppilaat ja opettajat pääsevät leikkimään, tekemään yhteistyötä ja kokeilemaan taitojaan eri oppiaineissa joutumatta perehtymään syvällisesti akateemisiin teorioihin ja kurssikirjoihin.

Keskustelut ja tiimityöskentely, tietotekninen koulutus ja luokkaretket ovat keskeisiä käsitteitä. Kansanopistoissa arviointi ja palaute eivät tarkoita perinteisiä tenttejä ja arvosanoja, vaan tapaamisia ja keskusteluja. Näin kansanopisto voi sivistää opiskelijoita ja kehittää heidän kykyjään epätavanomaisin, mutta tehokkain keinoin.

Kenelle kansanopisto on tarkoitettu?

Kansanopistot asettavat harvoin koulutukseen tai aiempaan kokemukseen liittyviä pääsyvaatimuksia, mutta ne saattavat oman painotuksensa mukaisesti keskittyä erilaisiin seikkoihin opiskelijoitaan valitessaan. Omat mielenkiinnon kohteet, asenne ja hakijan persoonallisuus ovat hyvin tärkeitä.

Toisen asteen koulutuksesta valmistuneet nuoret hakeutuvat usein kansanopistoon etsimään vahvuuksiaan sekä koettelemaan kiinnostustaan jatko-opintoihin. Koulunkäynnin aloittaminen uudelleen on myös yleistä niille, jotka eivät ole valmistuneet toisen asteen koulutuksesta.

Suurin osa kansanopistojen opiskelijoista on 18–30-vuotiaita, mutta opistot ottavat mielellään vastaan vanhempiakin opiskelijoita ja toivottavat myös perheelliset opiskelijat tervetulleiksi.

Jännittäviä opintoja ja haastavia oppiaineita

Innokkaiden ja ammattitaitoisten opettajien, perinteisten kokeiden puutteen, uusien ystävien ja seikkailujen, ammatillisen koulutuksen, asuntolassa asumisen ja lukuisten mielenkiintoisten luokkaretkien ansiosta kansanopistojen opiskelijat voivat kehittää ja etsiä kykyjään työn, uusien kokemusten sekä tiiviissä yhteisössä asumisen kautta.

Pääpaino on omien kykyjen löytämisessä ja vahvistamisessa haastavassa ympäristössä, jolle on ominaista tiimityö ja toisten tukeminen.

Kansanopistokokemus

Kansanopistoissa opiskelijat asuvat tavallisesti yhdessä eräänlaisessa asuntolassa ja jakavat huoneen toisten opiskelijoiden kanssa. He oppivat paljon elämisestä ja työskentelystä toisten ihmisten kanssa. Yhteisillä asumisjärjestelyillä opiskelijat tutustuvat toisiinsa tavalla, joka ei olisi mahdollista perinteisessä koulussa. Se auttaa heitä myös oppimaan tuntemaan itsensä.

Toisten opiskelijoiden kanssa asuminen tarkoittaa, että opiskelun ja yhdessäolon välinen raja voi hämärtyä. Opiskelijat pääsevät koulun tiloihin kouluajan ulkopuolella, joten he voivat työskennellä joustavasti yhdessä oman mielenkiintonsa mukaan. He suunnittelevat vapaailtoja, matkoja ja muita tapahtumia sekä yhteiskunnallista toimintaa. Tiimityöskentely ja läheisyys muiden opiskelijoiden ja paikallisyhteisön kesken on tärkeä osa kansanopistokokemusta.

Kansanopistojen yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Kansanopistot vastaavat islantilaiseen koulutuksen kysyntään, joka edellyttää yhä monipuolisempia vaihtoehtoja. Oppilaitoksessa asuminen ja opiskelu vailla perinteisiä arvosanoja ja tutkintoja on Islannissa vielä suhteellisen uusi asia.

Tanskan kansanopistojen liiton (Folkehøjskolernes Forening i Danmark) tuottama uusi laaja analyysi osoittaa, että perinteisen koulun keskeyttäneet nuoret hyötyivät merkittävästi opiskelusta kansankoulussa, ja heidän mahdollisuutensa päästä opiskelemaan korkeakouluihin paranivat huomattavasti.

Kansanopistossa opiskeleminen on tärkeää juuri opintonsa keskeyttäneiden, työttömien ja työkuntoutujien aktivoinnissa ja työllistymismahdollisuuksien parantamisessa opetussuunnitelman sekä koulun tarjoaman yhteisön avulla.

Enemmän kuin vain koulu

Kun opiskelijat viettävät kaiken aikansa yhdessä, kuten kansanopistoissa usein käy, keskustelu ja yhteisöllisyys nivoutuvat yhteen opiskelu- ja projektityöskentelyn kanssa. He voivat kokeilla ideoitaan ja tehdä tietoon perustuvia päätöksiä siitä, mihin he haluavat pyrkiä elämässään. Siten heillä on paljon aiempaa paremmat valmiudet päättää urakehityksestään.

Flateyrin kansanopistossa tarjotaan paljon muutakin kuin kurssitehtäviä ja opintoja. Siellä asutaan muiden opiskelijoiden kanssa, syödään heidän kanssaan, opiskellaan, siivotaan, pidetään hauskaa ja kuulutaan yhteisöön, jossa kaikilla on samat vastuut ja oikeudet.

Joka viikko järjestetään kokoontumisia, jutellaan, opitaan toinen toisiltamme ja vihdytään toisiamme. Se voi tarkoittaa keskusteluja, suunniteltuja luentoja, diaesityksiä tai jopa konsertteja. Kaikki ovat vastuussa toiminnasta, joten huolehdimme vuorotellen viikkopalavereista ja niiden sisällöstä.

Lisäksi jokainen päivä aloitetaan yhdessä, syödään aamiaista ja keskustellaan asioista, organisoidaan työtä ja jaetaan askareet.

Hulehditaan velvoitteista

Jokaisella meistä on tehtävänsä kouluyhteisössä. Asumme yhdessä ja meidän on osallistuttava kodinhoitoon ja siivoukseen. Sama pätee koulun tiloihin. On kaikkien yhteinen tehtävä pitää paikat mukavina ja puhtaina, joten jaamme askareet, kuten siivoamisen, aamiaisen laiton, tapahtumien järjestämisen ja muun toiminnan, joka tekee yhteisöstämme terveen ja menestyvän.

Ja pidetään hauskaa

Kouluajan ulkopuolella on paljon toimintaa. Sisältö riippuu tietenkin meistä, mutta useimmiten urheilemme, pelaamme pelejä, joogaamme, meditoimme tai rentoudumme yhdessä. Saatamme viettää illat ruokaa laittaen ja jutustellen, pitää luentoja toisillemme tai kutsua luennoitsijan yhteisön ulkopuolelta. Saatamme katsella elokuvia, musisoida, laulaa kuorossa tai tehdä käsitöitä. Mitä ikinä keksimmekin. Önundarfjörður ja sen lähiseutu tarjoavat myös loputtomasti ulkoilumahdollisuuksia. Muista, että sää on vain mielentila ja asianmukainen vaatetus on tärkeintä!

Kansanopiston hengessä paikallisyhteisöön osallistuminen on tärkeä osa Flateyrin kansanopiston arvoja. Opiskelijat tekevät tiivistä yhteistyötä lähiyhteisöjen asukkaiden kanssa rikastuttaen arkea tapahtumilla, juhlilla ja kumppanuudella sekä edistääkseen kylien palveluja ja viihdetarjontaa. Näin me kaikki olemme vastuussa yhteisön ja opiskelijoiden resurssien käytöstä. Luomme jotakin, jota ei olisi muuten luotu. Jotakin, mikä ei olisi voinut tapahtua millään muulla tavalla. Se on tavoitteemme.

Artikkeli on osa pohjoismaista juttusarjaa, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Ensimmäisen osan teemana on nuoret aikuiset. Vuosi 2022 on Euroopan nuorison teemavuosi, jolla tunnustetaan Euroopan nuorison merkitys paremman – vihreämmän, osallistavamman ja digitaalisemman – tulevaisuuden luomisessa. Voit tutustua sarjan muihin teksteihin täältä.