PIAAC II:n tulokset tarjoavat tietoa aikuisten perustaidoista
Työikäinen aikuisväestö kattaa Suomessa noin kolme ja puoli miljoonaa ihmistä, joten sen perustaidot ovat merkittävä hyvinvointia, jatkuvaa oppimista, tasa-arvoa, demokratiaa ja tuottavuutta määrittelevä tekijä Suomelle. Aikuisten perustaitoja ei kuitenkaan ole kartoitettu laajamittaisesti sen jälkeen, kun ensimmäinen Kansainvälinen aikuisten taitotutkimus (PIAAC I) toteutettiin yli kymmenen vuotta sitten. Sen jälkeen maailma on muuttunut niin vauhdilla, että uudempaa tietoa aikuisten perustaidoista on ehditty jo kaivata. Pitkän odotuksen jälkeen tietotarpeeseen saadaan viimein vastaus 10.12.2024, kun toisen Kansainvälisen aikuisten taitotutkimuksen (PIAAC II) tulokset julkaistaan.
PIAAC II -tutkimus toteutettiin 31 maassa vuosina 2022–2023. Tutkimuksessa arvioitiin 16–65-vuotiaan aikuisväestön lukutaitoa, numerotaitoa ja adaptiivista ongelmanratkaisutaitoa. PIAAC-aineistot ovat kansallisesti edustavia, joten tulokset ovat yleistettävissä Suomessa noin kolmeen ja puoleen miljoonaan ja osallistujamaissa yhteensä yli miljardiin aikuiseen.
PIAAC II -tutkimuksen lukutaidon, numerotaidon ja adaptiivisen ongelmanratkaisutaidon arviointi pohjautuu kansainvälisten asiantuntijaryhmien määrittelemiin teoreettisiin viitekehyksiin. Näiden viitekehysten pohjalta suunniteltiin käytännönläheiset, taitoja mittaavat tehtävät, jotka suunniteltiin vastaamaan aikuisten arjessa kohtaamia, perustaitoja edellyttäviä tilanteita. Tehtävät ohjelmoitiin tablettitietokoneelle ja käännettiin osallistujamaiden kielille ja kulttuureihin sopiviksi vaativien kansainvälisten standardien mukaisesti.
Jokainen PIAAC II -haastattelu kerättiin tapaamalla tutkimukseen osallistuneet aikuiset henkilökohtaisesti. Ensin osallistujat vastasivat haastattelijan esittämiin taustakyselyn kysymyksiin, mikä mahdollistaa mitattujen taitojen ja erilaisten taustamuuttujien välisten yhteyksien tarkastelun. Taustakyselyllä kerättiin esimerkiksi osallistujien demografiseen ja sosioekonomiseen taustaan, koulutukseen, työhön, vapaa-aikaan ja hyvinvointiin liittyviä tietoja. Tämän jälkeen haastattelija antoi tablettitietokoneen osallistujalle itsenäistä tehtävien tekemistä varten.
PIAAC II -tutkimuksen tärkeimpiä ominaispiirteitä on tulosten kansainvälinen ja ajallinen vertailukelpoisuus. Suomen tuloksia voidaan peilata sekä muiden osallistujamaiden tuloksiin että aikaisempien aikuisten taitotutkimusten tuloksiin. Kansainvälisestä vertailusta voidaan saada eväitä kansalliseen kehittämiseen. Ajallinen vertailu puolestaan tarjoaa ainutlaatuista tietoa paitsi suomalaisten taitojen, myös yhteiskunnan ja työelämän muutoksista viime vuosikymmenten aikana. Suomen PIAAC II -tutkimuksen tulokset ovat vertailukelpoisia PIAAC I -tutkimuksen (2011–2012) ja IALS-tutkimuksen (1998) tulosten kanssa.
Aikuisten perustaidoista kiinnostuneet saavatkin 10.12.2024 valtavasti uutta ja luotettavaa tutkimustietoa käyttöönsä. Suomen ensituloksiin keskittyvän kansallisen raportin lisäksi tulossa on OECD:n julkaisema, kansainvälisiin tuloksiin keskittyvä raportti. Myös rikas PIAAC II -aineisto julkaistaan samana päivänä. Se tarjoaa lukuisia tutkimusmahdollisuuksia, joista kaikkia ei ole kartoitettu yllä mainituissa ensiraporteissa. Tuloksia voi tarkastella kuka tahansa OECD:n verkkoselainpohjaisella PIAAC Data Explorer -datatyökalulla ilman tilastollista erityisosaamista. Myös monimutkaisempien analyysien teko yleisimmillä tilasto-ohjelmistoilla on mahdollista, mutta tämä vaatii aineistojen käyttöön liittyvää menetelmäosaamista ja soveltuvia työkaluja.
Suomessa PIAAC II -tutkimuksen toteuttivat yhteistyössä Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos ja Tilastokeskus. Tutkimusta rahoittivat opetus- ja kulttuuriministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö. Tutkimuksen ohjausryhmässä oli mukana edustus myös Opetushallituksesta.
Kirjoittaja: Joonas Mannonen PIAAC II -tutkimuksen Kansallinen tutkimusjohtaja Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto
