Suomalaisten digitaidot ovat pääosin hyvällä tolalla. Digitaidot ovat jo nyt väylä elinikäiseen oppimiseen ja aktiiviseen kansalaisuuteen. Kuva: Andrea Piacquadio/Canva.

Digitaaliset taidot ovat lähitulevaisuuden perustaitoja, vähimmäisvaatimuksia täysipainoiseen kansalaisuuteen ja työelämään. Digitaidot mahdollistavat myös elinikäisen oppimisen.

EPALEn huhti-kesäkuun teema Digitaaliset taidot tienä aikuisten oppimismahdollisuuksiin päättyy pian. Tässä digiteemaa kokoavassa artikkelissa luomme katsauksen suomalaisten digitaitojen nykytilaan (ks. tietolaatikko digitaitojen määritelmästä) ja pohdimme, mitä vaatimuksia digitaalinen oppiminen asettaa aikuiskouluttajalle.
 

Suomalaiset pärjäävät vertailuissa   

Kansainvälinen aikuisten perustaitotutkimus PIAAC on keskeisimpiä lähteitä suomalaisaikuisten digitaitojen nykytilaa arvioitaessa. PIAACin viimeisin tutkimuskierros on vuodelta 2012, mutta tulokset ovat edelleen paikkansapitäviä, sillä kymmenenkään vuoden aikajänne ei aiheuta merkittäviä muutoksia aikuisväestön taitotasoissa. PIAAC ja NVL:n tuore pohjoismainen raportti kertovat, että suomalaisten digitaaliset valmiudet ovat eurooppalaisessa vertailussa keskimääräistä paremmat. Jatkoanalyysit kuitenkin paljastavat, että digitaaliset ongelmanratkaisutaidot ovat Suomessa jakautuneet: ammattikoulutetuilla taidot ovat alle kansainvälisen keskitason, korkeakoulutetuilla taas huippuluokkaa.   

Vahvaa taitojen polarisaatiotakin on havaittavissa. Esimerkiksi kaikissa Pohjoismaissa on paljon kansalaisia, joilla on heikot valmiudet toimia digiympäristöissä. Suomessa tyypillisesti vanhemmat ikäluokat ovat kokeneet tässä vaikeuksia. Usein matalat digitaidot yhdistyvät haasteisiin muissa kansalais- ja työelämätaidoissa, jolloin syrjäytymisen kierre voi olla aluillaan. 

Opetus- ja kulttuuriministeriön projektisuunnittelija Erno Hyvönen uskoo, että suomalaisten valmiudet oppia ja kouluttautua digitaalistuvassa maailmassa ovat hyvät. 

– Puutteita on kaikissa ikäryhmissä ja koulutustasoissa, mutta suomalaisten valmiudet kohdata jälkiteollinen itseohjautuvuutta vaativa yhteiskunta ovat paremmat kuin monessa muussa maassa. Kiitos tästä kuuluu suomalaiselle peruskoululle mutta myös ammatillisen koulutuksen uudistukselle! Sekä perus- että ammatillinen koulutus painottavat nimittäin opitun soveltamista, Hyvönen muotoilee.

Hyvöselle nimenomaan itseohjautuvuus, tiedon soveltaminen ja suurien kokonaisuuksien hahmottaminen ovat digitaitojen punainen lanka.

– Suomalaisessa työelämäkulttuurissa työntekijälle annetaan itsenäistä vastuuta. Tämä tukee lopulta myös tietoyhteiskunnassa tarvittavia taitoja, Hyvönen sanoo.
 

Koulutuksen ammattilaisten digitaidot kaipaavat kohennusta  

Elinikäisen oppimisen siirtyessä verkkoon opettajien ja aikuiskouluttajien digitaitojen merkitys korostuu. Jyväskylän yliopiston professori Raija Hämäläinen tutkii teknologian käyttöä opetuksessa. Hämäläinen muistuttaa, että verkko-opetus on lähiopetukseen verrattuna varsin erilaista. 

– Vaikka läsnäolon kulttuuri muuttuu verkko-oppimisessa, opettajan rooli on edelleen hyvin tärkeä. Vuorovaikutuksen määrä on suunniteltava tietoisesti ja pedagogisin perustein, Hämäläinen painottaa.    

Digioppimista ei voi myöskään täysin vastuuttaa koulutuksen ammattilaisille. Raija Hämäläisen mukaan vapaa-ajalla tapahtuva oppiminen on tulevaisuudessa yhä tärkeämpi digivalmiuksien kehitysmoottori. 

– Tämä koskee opettajia ja kaikkia kansalaisia. Tulevaisuudessa oppimisen paikkoja ja tiloja löytyy yhä useammin kansalaisyhteiskunnan ja harrastuksien piiristä. Aktiivinen kansalainen on samalla elinikäinen oppija.  

Hämäläinen nostaa PIAAC:in ohella esiin kaksi kansainvälistä tutkimusta, jotka valottavat suomalaisopettajien digitaitotasoa: kansainvälisen opettajien ammatillista kehitystä kartoittavan TALIS-tutkimuksen ja yläkoululaisten ja opettajien monilukutaitoa mittaavan ICILS-tutkimuksen. Tutkimustuloksissa on Hämäläistä huolettava juonne. Eurooppalaisten opettajien, mukaan lukien aikuiskouluttajien, digitaidot ovat keskimääräistä huonommat kuin muilla korkeakoulutetuilla. Opettajat itse toteavat tutkimusaineistoissa, että työ ei tarjoa heille teknologian oppimispaikkoja.

– Näin ei voi jatkua! Jos opettajien taidot laahaavat jäljessä, koululaisten digitaidot alkavat eriytyä sosioekonomisin perustein, koska kodin tarjoamat virikkeet antavat toisille oppilaille etumatkan. Aikuisoppijoiden vaihtelevat taidot jatkavat samaten eriytymistään, Hämäläinen varoittaa.
 

Hyödynnetään koronaolojen digiloikka!

Miten koulutuksen ammattilainen sitten nostetaan digikuopastaan? Raija Hämäläisen mielestä ainakin koronaviruksen aiheuttaman poikkeuskevään pakotettua digiloikkaa kannattaisi hyödyntää.

– Kun koulutussisällöt siirtyivät pakon edessä verkkoon, digitaitojen kansalaistaitoluonne tuli näkyviin. Tässä olisi aikuiskouluttajilla tilaisuus perustella resurssien lisäystä heidänkin digitaitojensa parantamiseen. Ja myös lisää sananvaltaa vaikkapa oppilaitoksen teknologiahankintoihin – nehän on usein ulkoistettu ei-pedagogisille toimijoille, Hämäläinen sanoo.

Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat ehdottaneet verkko-opetuksen lisäämistä keinona koronakriisin aiheuttamaan työttömyyteen. Järjestöt toivovat oppilaitosten avaavan lisärahoituksen turvin digitarjontaansa laajemmalle kohderyhmälle, lisäävän lyhytkursseja ja edistävän digiosaamisen tunnustamista. OKM:n Hyvönen uskoo näin tapahtuvan.

– Rahoitusta tähän on sekä valtiolta että Euroopan Sosiaalirahastolta (ESR).

Resursseja tähän kohdennettiin jo ennen koronapandemiaa, ja varmasti vielä enemmän jatkossa.
 

Lähteitä:

• Kansainvälinen aikuisten perustaitoja mittaava PIAAC-tutkimus 
• Opettajien ammatillista kehitystä kartoittava TALIS-tutkimus 
• Yläkoululaisten ja opettajien monilukutaitoa mittaava ICILS-tutkimus 
• NVL:n raportti digitaidoista Pohjoismaissa 
   

Blogi- ja resurssipoimintoja:

• Digitaidot ovat uusi kansalaistaito 
• SeniorSurf-digivinkkejä 
• Media Coach - mediakasvatuksen täydennyskoulutusta aikuiskouluttajille 
• Aoe.fi – avointen digioppimateriaalien kirjasto 

Kirjoittaja Markus Palmén (MSc, BA) on verkkojournalismin ja audiovisuaalisen sisällön parissa työskentelevä vapaa toimittaja, käsikirjoittaja ja ohjaaja. Aikuisoppimisen kentällä Markus on työskennellyt aiemmin EPALEn temaattisena koordinaattorina ja tätä ennen European Lifelong Learning Magazinen (Elm) päätoimittajana Kansanvalistusseurassa. Oppimisen maailmassa Markuksen erityisen kiinnostuksen kohteita ovat mm. erilainen oppijuus ja vapaa sivistystyö. Twitter: @MarkusPalmen