Aikuisten digiosaamista edistetään Suomessa muun muassa kouluttamalla erilaisten yhdistysten henkilöstöä. Tietotaito siirtyy välittäjäorganisaatioiden kautta eteen päin niiden asiakkaille.

Digitaalisia perustaitoja ovat muun muassa tiedon hakeminen ja muiden kanssa yhteydessä oleminen digitaalista teknologiaa, viestintätyökaluja ja tietoverkkoja hyödyntäen. Perustaitoihin kuuluu myös omien asioiden ja työhön liittyvien asioiden hoitaminen verkossa sekä teknologian käyttäminen yhteiskunnalliseen osallistumiseen.

Osaamisen puute lisää pelkoa digityökaluja kohtaan

Suomessa isolla osalla väestöstä on puutteita digitaalisissa perustaidoissa. Tämä kävi ilmi aikuisten perustaitoja kansainvälisesti selvittävän PIAAC-tutkimuksen ensimmäisestä osasta.

TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry toteutti ESR-rahoitteisen InPromptu -hankkeen, jossa pyrittiin edistämään aikuisten digiosaamista erilaisten yhdistysten henkilöstöä kouluttamalla. Hankkeessa syntyi runsaasti digitaitojen itseopiskelumateriaalia.

– Esimerkiksi digipalvelujen käytössä pelon ilmapiiri leviää helposti. Kun digitaalisten työkalujen ja palvelujen käyttöön on tietoa ja osaamista, se hälventää pelkoja, kertoo Tieken Digiosaamisen ja viestinnän vauhdittaja Hanna Vuohelainen.

Suomessa osallistuttiin myös juuri päättyneeseen kansainväliseen hankkeeseen nimeltä Digital Inclusion for Roma Adults: Gaining Knowledge and Skills in e-Services, lyhyemmin Dira-hanke. Erasmus+ -rahoitteisessa hankkeessa keskityttiin Suomessa erityisesti siirtolaistaustaisten romanien elämässä näkyviin digitalisaation seurauksiin.

Hankkeessa löydettyjä digiosaamisen haasteita olivat muun muassa välineiden ja tietotaidon puute sekä kielitaidon haasteet. Älypuhelimet ja sosiaalinen media olivat osallistujien käytössä aktiivisesti, sen sijaan tietokoneen, sähköpostin ja erilaisten digitaalisten palvelujen käyttö oli vähäistä. Esimerkiksi verkkopankin käyttö oli monelle vierasta.

– Kaikkien haasteiden keskellä ihmiset ovat hyvin luovia, esimerkiksi lukutaidottomat käyttävät ääniviestejä ja videoita todella paljon, kertoo Marjaana Toiviainen Diakonissalaitokselta.

Digiosaaminen laajempaan jakoon kouluttajien ja yhteisöjen kautta

InPromptu ja Dira-hankkeissa haettiin laajempaa vaikuttavuutta kouluttamalla organisaatioita ja digikouluttajia tiedon välittäjiksi yksityishenkilöille.

– Koulutimme eräänlaisia sillanrakentajia, jotka voivat kouluttaa jatkossakin romaniyhteisöjä e-palvelujen äärellä. Lisäksi jokaisessa hankkeeseen osallistuneessa maassa koulutettiin 40 aikuista romania sähköisten palvelujen käyttöön, kertoo Marjaana Toiviainen Dira-hankkeesta.

InPromptu-hankkeessa ohjattiin muun muassa työttömien organisaatioiden henkilöstöä erilaisten verkkotyökalujen käytössä. Tavoitteena oli, että aikuiset pystyisivät käyttämään verkkopalveluja luotettavasti. Hanna Vuohelaisen mukaan hankkeen aikana vahvistui näkemys, että Tieke voi tuoda erilaisia organisaatioita yhteen toimimaan verkostomaisesti.

– Yhdistykset voivat esimerkiksi jakaa osaamista ja järjestää yhteisiä koulutuksia. Soisi, että tällaista yhteistyötä tehtäisiin rohkeasti enemmänkin, Vuohelainen sanoo.

Suomessa toimii myös Eurooppalainen SALTO Digital -keskus. Keskus tukee Erasmus+ -ja Euroopan solidaarisuusjoukot -ohjelmien digitalisaatioon liittyviä hankkeita yhteensä 33 maassa ja auttaa viemään unionissa tehtyjä linjauksia käytännön toimintaan.

– EU:ssa on kehitetty paljon erilaisia työkaluja ja materiaaleja, joita voidaan hyödyntää digiosaamisen hankkeissa. Pyrimme levittämään tietoisuutta niistä ja auttamaan hankkeita hyödyntämään niitä, kertoo SALTO Digitalin johtaja Pasi Silander.

“Jahtaamme liikkuvaa maalia”

Pasi Silander SALTO Digitalilta näkee merkittävinä digitaitoihin vaikuttaneina tekijöinä Covid-pandemian aikaisen digitalisaation ja generatiivisen tekoälyn kehittymisen. Molemmat ovat luoneet tarvetta nopealle osaamisen edistämiselle.

– Tekoäly tuo apua esimerkiksi tiedon hankintaan ja sen tuottamiseen. Tämä tasa-arvoistaa teknologian käyttäjiä. Toinen puoli on, että tekoäly mahdollistaa myös väärän tiedon levittämisen. Sen käyttö vaatii ihmiseltä tiedon tulkintaa ja kriittistä arviointia. Uhkana on, että ihmisistä tulee helposti ohjailtavia.

Tiekellä on käynnissä hanke, jossa pyritään luomaan nuorille ymmärrystä tekoälystä ja tietosuojasta.

– Teknologia kehittyy vääjäämättä, ja se vaatii yksilöiltä, organisaatioilta ja meiltä kouluttajilta osaamisen vahvistamista. Jahtaamme liikkuvaa maalia, Hanna Vuohelainen pohtii.

Aikuisten digiosaamista vahvistetaan ja tunnistetaan Suomessa muun muassa osaamismerkkijärjestelmän avulla. Käytössä ovat Kansallisten perustaitojen osaamismerkit, joiden digitaitojen osaamismerkistöä TIEKE ylläpitää. 

– Osaamismerkkejä käytetään oppilaitoksissa, järjestöissä ja työpaikoilla. Ne auttavat tunnistamaan eri tavoin hankittua osaamista. Niiden avulla myös määritellään tavoiteltavaa taitotasoa, Hanna Vuohelainen sanoo.

Eriarvoisuutta voidaan vähentää aikuiskoulutuksella

Marjaana Toiviainen Diakonissalaitokselta kertoo Dira-hankkeessa tulleen esille, kuinka teknologiat, eriarvoisuus ja ihmisoikeudet kietoutuvat tiiviisti toisiinsa.

– Epätasainen pääsy digitaalisiin teknologioihin heijastaa, toistaa ja lisää olemassa olevia etnisiä, sosiaalisia, taloudellisia, vammaisuuteen liittyviä ja kielellisiä eriarvoisuuksia.

Dira-hankkeessa luotiin politiikkasuositukset digitaalisen syrjäytymisen ehkäisemiseksi erityisesti romaniväestön keskuudessa. Digiosaamista voitaisiin lisätä matalan kynnyksen koulutuksin, yhteisöllistä vertaisoppimista hyödyntämällä sekä yksilöllisemmin ohjauksin esimerkiksi verkkoasioinnissa.

– Koulutus voisi sisältää terveydenhuollon, työnhaun ja sosiaalipalvelujen digitaalisten palvelujen käytön opastusta. Tämä voisi parantaa romaniväestön pääsyä yhteiskunnan palveluihin ja vahvistaa heidän osallisuuttaan.

Tärkeää on myös, että oppimismateriaalit ovat selkokielisiä. Romanien keskuudessa oppimateriaalien saavutettavuutta edistää myös romanikielisyys. Lisäksi on tarpeen, että digitaaliset laitteet ja verkkoyhteydet ovat helposti saavutettavissa. Syrjinnän ehkäisemiseksi olisi hyvä lisätä kouluttajien ja palveluntarjoajien tietoisuutta romanikulttuurista.

– Digitaitojen edistäminen romaniväestön keskuudessa on tärkeää yhteiskunnallisen tasa-arvon ja osallisuuden lisäämiseksi, Toiviainen sanoo.

Oppiminen lähtee peruskäsitteistä

Myös itse digitaitoja kouluttanut Pasi Silander SALTO Digitalilta pohtii, että ikä ei ole merkittävin tekijä digitaitojen osaamisessa ja oppimisessa.

– Meillä on 60–80-vuotiaita digiosaajia, ja toisaalta nuoria, joiden perustaidot ovat puutteelliset. Ikäryhmän sijaan muun muassa koulutustaso ja elämänkokemus määrittävät osaamista.

Silander kuvailee, että kysymys on ajattelutaidoista. Digiosaamisen taustalla on esimerkiksi matemaattista ja kielellistä ajattelua. Digitaitojen oppiminen vaatii monien uusien käsitteiden ymmärtämistä. Jos onnistuu sisäistämään peruskäsitteet, uuden opiskelu helpottuu vaikkapa itseopiskelumateriaalien avulla.

– Oleellinen opiskelijaa eteenpäin vievä tekijä on myös minäpystyvyyden tunne ja uskallus. Kun lähtee rohkeasti kokeilemaan, voi oppia paljon myös käytännön kautta.