Passar para o conteúdo principal
Blog
Blog

Perustaidoilla osalliseksi?

Perustaidot esitetään usein yhteiskunnallisen osallisuuden edistäjinä. Osaaminen, perustaidot ja jatkuva oppiminen kuuluvat niin OECD:n, Euroopan unionin kuin kansallisten ohjelmien suosimaan retoriikkaan. Euroopan unioni myös tukee osaamisen ja osallistamisen tavoitteiden toteuttamista rahoittamalla niitä edistäviä hankkeita ja kehittämisohjelmia. Voidaanko sitten kansalaisten osallisuutta lisätä ja eriarvoisuutta torjua perustaitoja opiskelemalla?

Canva: Kuvituskuva

 

Kansainvälisen OECD:n aikuistutkimuksen mukaan riittävät perustaidot, kuten luku-, numero- ja digitaidot, edistävät kansalaisten hyvinvointia ja osallisuutta. Tutkimus suosituksineen on vaikuttanut selvästi myös suomalaiseen koulutuspolitiikkaan. Suomen hallinnollisissa tavoitteissa taidot ja osaaminen korostuvat osallistamisen mahdollistajina. Suomalaiset on haluttu nostaa maailman osaavimmaksi kansaksi, ja nykyinen hallitus jatkaa toimintasuunnitelmaa ”Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta”. 

Perustaidot esitetään usein yhteiskunnallisen osallisuuden edistäjinä. Osaaminen, perustaidot ja jatkuva oppiminen kuuluvat niin OECD:n, Euroopan unionin kuin kansallisten ohjelmien suosimaan retoriikkaan. Euroopan unioni myös tukee osaamisen ja osallistamisen tavoitteiden toteuttamista rahoittamalla niitä edistäviä hankkeita ja kehittämisohjelmia. Voidaanko sitten kansalaisten osallisuutta lisätä ja eriarvoisuutta torjua perustaitoja opiskelemalla? 

Osallisuuden monet merkitykset

Vastaus on strategisia ohjelmia monimutkaisempi. Sosiaalipolitiikassa puhutaan osallisuudesta hyvinvoinnin resursseihin. Kansalaisyhteiskunnan näkökulmasta taas osallisuuteen kuuluu olennaisesti mahdollisuus yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Osallisuus voidaan ymmärtää myös kokemuksena, joka on yksilöllinen tunne siitä, että on merkityksellinen osa jotakin suurempaa.

OECD:n teettämien tutkimusten mukaan taitoja kehittämällä voidaan lisätä työllistymismahdollisuuksia ja elintasoa. Suomen hallinnolliset ohjelmat ovat samalla linjalla todetessaan perustaitojen olevan edellytys täysipainoiselle työelämään osallistumiselle. Taidot selittävät kansalaisten taloudellista ja sosiaalista hyvinvointia kuitenkin vain osittain.

Osa tutkijoista huomauttaa, että muut tekijät, kuten taloudelliset suhdanteet ja työllisyyspolitiikka, ovat kansalaisten kannalta taitoja merkittävämpiä vaikuttajia. Lisäksi on huomioitava, että perustaitojen retoriikka perustuu globaalitalouden kontekstiin, jolloin osallistaminen on suunniteltu vastaamaan erityisesti talouden ja työelämän tarpeisiin.

Maailmantalouden keskeisimpien vaikuttajien käynnistämä keskustelu osaamisesta ja perustaidoista on kytketty kansalaisten ja kansakuntien taloudellisen osallisuuden mahdollisuuksiin. Osallisuutta olisi kuitenkin syytä tarkastella sen laajassa merkityksessä sisältäen myös esimerkiksi kokemuksellisen osallisuuden tunteen sekä omaan elämään ja yhteiskuntaan vaikuttamaan kykenevän osallisuuden. Tällöin luku-, numero -ja digitaitojen lisäksi olisi varmistettava kansalaisten mahdollisuudet tavoitella itselleen tärkeitä asioita ja taitoja.

Epävarma ja muuttuva maailma pakottaa myös huomioimaan kompleksisuuden näkökulman, jolloin osallisuutta edistävät taidot ovat jatkuvassa muuttumisen tilassa. Tällöin lukutaidot sisältävät myös monimediaisen ympäristön lukemisen ja tietotekniset taidot algoritmien ymmärtämisen ongelmanratkaisussa. Lisäksi osallisuus kompleksisessa maailmassa vaatii muuttuviin tilanteisiin sopeutuvia, monimuotoisia ja uusiutumiskykyisiä taitoja.

 

Kirjoittaja: Maarit Mäkinen, tutkija, Tampereen yliopisto

Login (0)
Etiquetas

Want to write a blog post ?

Don't hesitate to do so! Click the link below and start posting a new article!

Discussões mais recentes

Focos temáticos 2021 da EPALE. Vamos começar!

Convidamo-lo(a) a enriquecer o que definimos para que este seja um ano intenso, contando com os seus contributos e experiência! Vamos começar por participar nesta discussão online. A discussão terá lugar a 9 de março de 2021, terça-feira, entre as 10:00 e as 16:00 CET (9:00 / 15:00 Lisboa). A discussão escrita será precedida por uma transmissão ao vivo com uma introdução aos focos temáticos de 2021 e será apresentada por Gina Ebner e Aleksandra Kozyra, da Associação Europeia para a Educação de Adultos (EAEA), em representação do Conselho Editorial da EPALE.

Mais

Debate da EPALE: o futuro da educação de adultos

A 8 de julho de 2020 (quarta-feira), com início às 10 horas e encerramento às 16 horas (CEST), a EPALE irá promover um debate online sobre o futuro da educação de adultos. Vamos discutir sobre o futuro do setor da educação de adultos, os novos desafios e oportunidades. O debate será moderado pela especialista da EPALE Gina Ebner, secretária-geral da EAEA.

 

Mais

Comunidade EPALE: partilhe os seus exemplos de boas práticas e de projetos bem-sucedidos no âmbito da educação para a cidadania

No âmbito do foco temático na Educação para a Cidadania, queremos ouvi-lo(a) a si – membro da comunidade EPALE – sobre exemplos de boas práticas e de projetos bem-sucedidos no âmbito da Educação para a Cidadania para adultos.

Mais