European Commission logo
Criar uma conta
Blog
Blog

Arkkitehtuurimuseon Erasmus+ blogisarja alkaa – Kokoelmasta kohti yleisöjä: Belgiasta kerättiin esimerkkejä tulevaisuuden museotyöhön

Vuonna 2019 Arkkitehtuurimuseon asiantuntijat laajensivat osaamistaan Erasmus+ -liikkuvuusohjelmassa. Ohjelman puitteissa toteutettiin seitsemän opintomatkaa, joiden aikana vierailtiin yhdessätoista museossa eri puolilla Eurooppaa. Matkoilla hyödynnettiin Job Shadowing -menetelmää: näkökulmat vaihtelivat museon kokoelmanhallinnasta näyttelyihin ja yleisötyöhön. Blogisarjan ensimmäisessä osassa Arkkitehtuurimuseon tietopalveluiden päällikkö Juhana Lahti ja amanuenssi Joona Rantasalo pohtivat, millaisia asioita tarttui mukaan Erasmus+ -matkalta Belgiaan, missä vierailukohteina toimivat Vlaamse Architectuurinstituut (VAi) ja Design Museum Gent.

Arkkitehtuurimuseon tietopalveluiden päällikkö Juhana Lahti ja amanuenssi Joona Rantasalo tekivät kesäkuussa 2019 Erasmus+ -matkan Belgiaan. Vierailua isännöivät Vlaamse Architectuurinstituut (VAi) ja Design Museum Gent. Museon blogisarjan ensimmäisessä osassa Lahti ja Rantasalo pohtivat, millaisia asioita Erasmus+ -matkalla opittiin.  

Malgorzata Maria Olchowskan näyttely “The Lost City” Antwerpenin arkkitehtuuri-instituutissa.

Malgorzata Maria Olchowskan näyttely “The Lost City” Antwerpenin arkkitehtuuri-instituutissa. Kuva: Joona Rantasalo.

Vierailimme arkkitehtuurinäyttelyiden ja -kokoelmien merkeissä Belgiassa kesäkuun alussa 2019. Vierailukohteinamme olivat Vlaamse Architectuurinstituut (VAi) Antwerpenissa ja Design Museum Gentissä. Käyntimme tarkoituksena oli keskustella mm. arkkitehtuurin esittämisen ja kokoelmien hyödyntämisen tavoista. Matkassa olivat Arkkitehtuurimuseon tietopalveluiden päällikkö Juhana Lahti ja arkiston amanuenssi Joona Rantasalo

Molemmat instituutiot ovat samaa kokoluokkaa Arkkitehtuurimuseon kanssa, minkä vuoksi niiden valikoituminen kohteiksi oli luontevaa. Antwerpeniin meillä oli pintapuolinen yhteys olemassa, ja he vinkkasivat Gentiä toiseksi vierailukohteeksi kerrottuamme ajankohtaisesta Arkkitehtuurimuseon ja Designmuseon mahdollisesta yhdistymishankkeesta.  

Yhdistymiskokemuksia Antwerpenista

 

Vuonna 2018 Antwerpenissä kaksi erillistä toimijaa, Flanderin arkkitehtuuriarkisto ja Flaamilainen arkkitehtuuri-instituutti, yhdistettiin yhdeksi kokonaisuudeksi. Uudessa, arkkitehtuuri-instituutin nimellä jatkavassa organisaatiossa on siis kokemusta meille ajankohtaisesta tulevaisuudenkuvasta. Pähkinänkuoressa henkilökunnan viesti oli selvä: isossa yhdistymishankkeessa prosessien täytyy tulla ennen sisältöjä. 

Antwerpenissä on tehty pitkään työtä syntyjään digitaalisten suunnitteluaineistojen pitkäaikaissäilytykseen liittyvien asioiden parissa. CAD-suunnitteluohjelmat ovat olleet arkkitehtuurin alalla käytössä 1980-luvun alusta, ja tällä vuosituhannella aineistoja on alkanut tulla museoiden kokoelmiin ympäri maailmaa. Alan ongelmana on ollut standardien puute, mutta viime aikoina myös rakennusala on alkanut herätä tiedon säilyvyyden ja mallien käytettävyyden ylläpitämiseen. Belgiassa pidetään todennäköisenä, että ratkaisuja alkaa tulla teollisuuden alan piiristä tulevan vuosikymmenen kuluessa. Tämän kaltaiset kysymykset ovat erinomainen esimerkki kansainvälisen yhteistyön mahdollisuuksista. Arkkitehtuurimuseon vertaisjoukko tässä asiassa ovat saman alan museot maailmalla – ei suinkaan kotimainen museokenttä. 

Seuraavan päivänä pääaiheenamme olivat näyttelyt. Näimme joukon hienoja arkkitehtuurinäyttelyitä, joissa tekstiä oli missään muodossa hyvin vähän. Samalla ne olivat hyvä muistutus siitä, kuinka näyttelyiden ytimessä on se, mitä asetetaan esille – ja sen luonne myös määrittää sitä, kuinka paljon muuta, kuten tekstiä, tueksi tarvitaan. Eritoten Bovenbouw-arkkitehtitoimiston jännittävät pahvi- ja paperimallit olivat ihastuttavia ja jopa humoristisia. Teokset sekä niiden sisällöt, materiaalit ja valmistustekniikka pääsivät hienosti esille, ja toimistolle oli myös annettu vapaat kädet näyttelyn suunnittelussa. 

Antwerpenissa järjestettiin viime vuonna ensimmäistä kertaa arkkitehtuuriviikko, joka jatkossa järjestetään alueen eri kaupungeissa kahden vuoden välein. VAi on tapahtumasta päävastuussa, ja vuonna 2020 on vuorossa Gent, johon suuntasimmekin seuraavaksi.  

Perinteikäs museo uudistuu Gentissä

 

Design Museum Gent on puolestaan yksi kaupungin omista museoista. Myös täällä rakenteita oli uudistettu niin, että uudet työntekijät eivät olleet enää kaupungin vaan kaupungin omistaman museota hallinnoivan yrityksen palveluksessa.  

Gentissä näyttelyiden kirjo oli niin ikään varsin kiinnostava. Perusnäyttelyn ja Flanderin tunnetuimman muotoilijan Marten van Severenin näyttelyn lisäksi museossa esiteltiin mm. uutta belgialaista muotoilua kestävän kehityksen näkökulmasta. Erityisen kiinnostava oli Creatures Made to Measure -näyttely, joka tutki nykymuotoilun sekä eläinten ja eläinperäisten materiaalien suhdetta jännittävillä ja kantaaottavilla tavoilla. 

Perunäyttelyn yhteydessä oli juuri otettu käyttöön sisäpaikannukseen perustuva kokeilu, jossa kävijä saattoi halutessaan ottaa kaulaansa museon logon muotoisen anturin ja poistuessaan saada päätteen kautta tietoa omasta näyttelyvierailustaan. Anturi kerää dataa siitä, miten ja kuinka pitkän matkan kävijä näyttelyssä liikkui ja minkä esineen tai teoksen luona kului eniten aikaa. Tältä pohjalta pääte tarjoaa humoristisen luonnehdinnan näyttelynkatsomistavasta sekä erinäisiä kirja- ja käyntikohdesuosituksia. Perusnäyttelyyn oli myös luotu erilaisia temaattisia polkuja, joiden kautta näyttelyyn oli mahdollista halutessaan tutustua. Kuhunkin polkuun liittyi pieni kirjanen, josta voi halutessaan lukea lisätietoa. Molemmat lähestymistavat olisivat sovellettavissa myös arkkitehtuurinäyttelyihin – sekä museosta kaupungille laajeneville itsenäisille kävelykierroksille. 

Design Museum Gentissä on parhaillaan käynnissä laajennushanke. Uudisosan tavoitteena on läpeensä älykäs rakennus, jonne tulee olemaan vapaa pääsy. Kansainvälisestä arkkitehtuurikilpailusta jatkoon oli tietoisesti valittu nuorten tekijöiden ehdotuksia. Jäämme odottamaan uutta rakennusta mielenkiinnolla.  

Mitä tarttui mukaan?

 

Käyntimme oli hyvä osoitus siitä kuinka erikoisalojen haasteet ovat samoja eri puolilla maailmaa, usein suuristakin kulttuurieroista huolimatta. Erityisesti yksityisen rahoituksen hankkiminen on vaikeaa, kun ”vanhaa” rahaa ei ole tarjolla säätiöiden tms. kautta samalla tavoin kuin vaikkapa angloamerikkalaisessa kulttuurissa. 

Tähän liittyen totesimme myös, että näyttelyiden yhteistyökuviot yritysten kanssa ovat olennaisesti helpompia, jos yrityksillä on luonteva kontakti esiteltäviin asioihin. Museoiden työtaakka kevenee, kun suurta osaa resursseista ei tarvitse kohdentaa yrityksen kaipaaman lisäarvon tekemiseen. Pahimmillaan resurssit kuluvat tehtäviin, jollaisiin niitä ei muuten lainkaan käytettäisi, ja yhteistyön todelliset hyödyt jäävät vähäisiksi. 

Belgian tapauksessa maan luonne kahtia jakautuneena liittovaltiona näyttäytyi valtiollisen byrokratian tasolla, kun kulttuuriasiat kuuluivat Flanderin alueelliselle hallinnolle ja esim. arkkitehtuuri-instituutin rahoitus tuli kolmesta eri rahoituskanavasta, minkä myötä myös vuosittainen raportointi tehdään kolmeen suuntaan. 

Erityisesti mieleen jäivät raikkaat ja kantaaottavat näyttelyt, joiden ytimessä oli paikallisten tekijöiden kädenjälki. Oli sitten kyseessä historiallisten rakennusten muutossuunnitelmiin erikoistunut arkkitehtitoimisto tai tutkimustyö naudan veren kemiallisten mahdollisuuksien hyödyntämiseen astiaston valmistamiseksi, kaikessa välittyi syvällinen ja paneutuva tekemisen tapa, jossa näkyy vuosisataisen käsityöläisperinteen vaikutus. Toisaalta mieleen jäi myös se kuinka suuret nimet kuten Stynen ja van Severen oli nostettu vahvasti esille. 

Tekstin kirjoittajat: Juhana Lahti ja Joona Rantasalo, Arkkitehtuurimuseo

Vuonna 2019 Arkkitehtuurimuseon asiantuntijat laajensivat osaamistaan Erasmus+ -liikkuvuusohjelmassa. Ohjelman puitteissa toteutettiin seitsemän opintomatkaa, joiden aikana vierailtiin yhdessätoista museossa eri puolilla Eurooppaa. Matkoilla hyödynnettiin Job Shadowing -menetelmää: näkökulmat vaihtelivat museon kokoelmanhallinnasta näyttelyihin ja yleisötyöhön. Blogisarja avaa, millaisia asioita matkoilla opittiin.

PALAA ETUSIVULLE

 

 

 

Login (0)

Want to write a blog post ?

Don't hesitate to do so! Click the link below and start posting a new article!

Discussões mais recentes

Focos temáticos 2021 da EPALE. Vamos começar!

Convidamo-lo(a) a enriquecer o que definimos para que este seja um ano intenso, contando com os seus contributos e experiência! Vamos começar por participar nesta discussão online. A discussão terá lugar a 9 de março de 2021, terça-feira, entre as 10:00 e as 16:00 CET (9:00 / 15:00 Lisboa). A discussão escrita será precedida por uma transmissão ao vivo com uma introdução aos focos temáticos de 2021 e será apresentada por Gina Ebner e Aleksandra Kozyra, da Associação Europeia para a Educação de Adultos (EAEA), em representação do Conselho Editorial da EPALE.

Mais

Debate da EPALE: o futuro da educação de adultos

A 8 de julho de 2020 (quarta-feira), com início às 10 horas e encerramento às 16 horas (CEST), a EPALE irá promover um debate online sobre o futuro da educação de adultos. Vamos discutir sobre o futuro do setor da educação de adultos, os novos desafios e oportunidades. O debate será moderado pela especialista da EPALE Gina Ebner, secretária-geral da EAEA.

 

Mais

Comunidade EPALE: partilhe os seus exemplos de boas práticas e de projetos bem-sucedidos no âmbito da educação para a cidadania

No âmbito do foco temático na Educação para a Cidadania, queremos ouvi-lo(a) a si – membro da comunidade EPALE – sobre exemplos de boas práticas e de projetos bem-sucedidos no âmbito da Educação para a Cidadania para adultos.

Mais