chevron-down chevron-left chevron-right chevron-up home circle comment double-caret-left double-caret-right like like2 twitter epale-arrow-up text-bubble cloud stop caret-down caret-up caret-left caret-right file-text

EPALE

Plataforma eletrónica para a educação de adultos na Europa

 
 

Blogue

EU-parlamenttivaalien äänestysaktiivisuuden nostaminen: työvälineitä aikuiskouluttajille

17/07/2019
by Oona Hallasaari
Idioma: FI
Document available also in: EN DE EL HR HU SV ET

/pt/file/eu-elections-adult-learningEU elections adult learning

EU elections adult learning

 

EPALEn teemakoordinaattori Andrew McCoshan kertoo, miten Euroopan neuvoston työtä voi käyttää tehokkaan poliittisen osallistumisen edellyttämien taitojen kehittämisessä.

Eurooppaa odottavat poliittisesti haastavat ajat. Europarlamenttivaalit pidettiin tilanteessa, jossa äänestysaste on laskenut jo useana vuonna. Vuonna 1979 äänestysaste oli 62 %, vuonna 2014 puolestaan 43 %. Erityisen alhaiseksi äänestysaste on jäänyt työttömien keskuudessa (31 %), samoin kuin ruumiillista työtä tekevien (35 %), kotityötä tekevien (37 %) ja nuorison (18–24-vuotiaat: 28 %) keskuudessa. Suurin syy äänestämättömyyteen on ”poliitikkoihin kohdistuva yleinen luottamuspula”. Tällainen Euroopan demokraattisiin instituutioihin kohdistuva epäluulo on todella huolestuttavaa, ja se haastaa meidät pohtimaan laaja-alaisesti ja syvällisesti eri tapoja palauttaa kansalaisten uskoa politiikkaan.

 

Aikuisten tarvitsemien taitojen opettaminen

Eri maissa kehitetään koululaisille suunnattua kansalaiskasvatusta, mutta myös aikuiset tarvitsevat taitoja, jotka varmistavat heidän mahdollisuutensa osallistua täysipainoisesti poliittisiin prosesseihin. Mitä taitoja nämä ovat? Euroopan neuvosto on tehnyt suuria ponnisteluja demokraattisen toimintakulttuurin edellyttämän osaamisen parissa, ja tästä työstä on syntynyt hyödyllisiä työvälineitä ja materiaaleja aikuiskouluttajille.

Aiheeseen liittyen on tunnistettu oheisessa kuviossa esitetyt neljä osaamisryhmää ja niihin kuuluvat taidot. Neuvosto kuitenkin korostaa, että todellisissa tilanteissa taitoja harvoin käytetään yksittäin. Sujuvaan toimintaan kuuluu sen sijaan lähes poikkeuksetta kokonaisen osaamisalueen aktivointi ja soveltaminen.

/pt/file/osaaminensuomeksipng-2osaaminen_suomeksi.png

Mitkä tiedot, taidot ja asenteet sitten ovat avainasemassa, kun puhutaan tehokkaasta osallistumisesta vaalien kaltaisiin poliittisiin prosesseihin? Euroopan neuvoston julkaisujen pohjalta voimme tunnistaa erilaisia, toisiinsa liittyvien taitojen ryhmiä, kuten:

  • tieto ja ymmärrys poliittisista käsitteistä, kuten demokratiasta, ja rauhanomaisista tavoista ratkaista poliittiset ristiriidat;
  • tieto ja ymmärrys demokraattisten instituutioiden toimintatavoista, instituutioihin kohdistuvista uhkakuvista ja yksilöiden mahdollisuuksista osallistua niiden toimintaan, myös kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisjärjestöjen kautta;
  • viestintään liittyvä osaaminen, tieto sananvapaudesta ja sen rajoista sekä siitä, miten poliittiset viestit, propaganda ja vihapuhe välittyvät joukkoviestimissä ja digitaalisessa mediassa;
  • viestintätaidot, jotka mahdollistavat poliittisten näkemysten ilmaisemisen eri viestimissä puheen ja kirjoituksen välityksellä;
  • kulttuuriseen sopivuuteen liittyvät taidot, joilla varmistetaan kulttuurinen herkkyys keskusteluissa, joihin liittyy kulttuurisilta kytköksiltään erilaisia osapuolia;
  • analyyttisen ja kriittisen ajattelun taidot ja kyky sovittaa omat argumentit poliittisten aiheiden mukaisesti;
  • hyvä tietämys ja ymmärrys väittelyjen kohteena olevista poliittisista aiheista ja kyky reagoida kriittisesti muiden mielipiteisiin ja arvioida heidän käyttämiään argumentteja.

Tämä luettelo ei ole täydellinen, mutta se tarjoaa aikuiskouluttajille hyvän lähtökohdan arvioida, mitä taitoja oppijoiden voisi olla hyvä kehittää edelleen.

 

Asianmukaisten pedagogisten menetelmien soveltaminen

Toisessa julkaisussa, Euroopan neuvosto antaa esimerkkejä siitä, miten näitä taitoja voidaan kehittää asianmukaisten opetus- ja oppimismenetelmien avulla. Julkaisussa kerrotaan, miten oppimisprosessin fasilitaattoreina toimivat opettajat voivat huomioida oppimisprosessiin tyypillisesti liittyvät osa-alueet suunnitellessaan demokratiakulttuurissa tarvittavien taitojen opettamista. Näitä voidaan soveltaa myös poliittisiin prosesseihin osallistumiseen.

 

Aikuisoppimisprosessin käyttö poliittisen osallistumisen tukemiseen

Kokemus

Oppimisessa voidaan käyttää hyväksi aitoja tai kuviteltuja kokemuksia kunnioittavan ja avoimen asenteen kehittämiseksi poliittisissa prosesseissa. Menetelmiksi soveltuvat esimerkiksi pelit, aktiviteetit, perinteiset viestimet ja sosiaalinen media sekä vuorovaikutus kasvotusten tai viestimien välityksellä.

Vertailu

Oppijoille voi olla hyödyllistä altistua erilaisille poliittisille mielipiteille. Usein oppijat vertaavat tuntematonta tuttuun ja pitävät tuntematonta ”omituisena”, ”huonompana” tai jopa ”sivistymättömänä”. Opettajien on oltava tietoisia tällaisesta arvovertailusta ja pyrittävä korostamaan ymmärtämiseen tähtäävää vertailua, mikä tarkoittaa yhtäläisyyksien ja eroavuuksien toteamista tuomitsematta ja arvostelematta muita ja ottamalla huomioon muiden näkökulma.

Analyysi

Yhtäläisyyksien ja eroavuuksien taustalta löytyy selityksiä poliittisten mielipiteiden eroille. Fasilitaattorit voivat tukea oppijoita tekemään analyysia muiden sanomisten ja tekemisten taustalla vaikuttavista tekijöistä. Tähän voidaan päästä esimerkiksi yksityiskohtaisilla keskusteluilla ja analyyseilla sekä tutkimuksellisilla menetelmillä, joiden kohteena ovat kirjalliset lähteet tai audio-/videolähteet.

Reflektointi

Vertailun, analyysin ja kokemuksen ohella tarvitaan aikaa ja tilaa reflektoinnille sekä kriittisen tietoisuuden ja ymmärryksen kehittymiselle. Varsinkin epävirallisessa ja virallisessa koulutuksessa fasilitaattoreiden on varmistettava, että tällaista aikaa ja tilaa on tarjolla suunnitellusti ja tarkoituksellisesti.

Toiminta

Reflektointi on hyvä pohja toiminnalle, dialogille muiden kanssa ja yhteistoiminnalliselle tekemiselle. Fasilitaattorit voivat edistää poliittista keskustelua ja kannustaa vaaleihin osallistumista.

Lähde: Euroopan neuvoston demokratiakulttuurin viitekehys, osa 3 toimeenpanosuositukset, luku 2 (Reference Framework of Competences for Democratic Culture: Volume 3 Guidance for implementation) (soveltuvin osin)

 

Aikuiskoulutus ei voi yksin ratkaista poliittisen osallistumisen heikentymistä, eikä ongelmaan ole nopeita ratkaisuja.  Euroopan neuvoston tulosten soveltaminen ja kehittäminen on kuitenkin toivoa herättävä askel parempaan suuntaan.


Andrew McCoshan on toiminut sekä yliopistotutkijana että konsulttina Euroopan opetus- ja koulutusalalla yli 30 vuoden ajan. Hän on nykyään johtavana tutkimuskoordinaattorina Dublin City Universityn koulutuksen esteitä tarkastelevassa Educational Disadvantage Centre -keskuksessa Irlannissa.

Share on Facebook Share on Twitter Epale SoundCloud Share on LinkedIn
Refresh comments Enable auto refresh

Apresentando 1 - 1 de 1
  • Retrato de Teodor GHITESCU
    Pedagogia europeana orientează educația spre consolidarea unui stat federal, numit Uniunea Europeana, care funcționează, de la înființare, în ilegalitate constituțională. În aceste condiții (lipsa legitimității juridice validate de majoritatea populației) nu se poate vorbi de democrație, ci de antidemocrație, în care o minoritate dictează legi împotriva majorității populației (controlul privat asupra intereselor publice, conform proiectului constituției UE, respins de singurele 3 referendumuri organizate).
    Aceasta dogmatizare politica a educației alterează profund gândirea noii generații spre adevărata democrație: guvernarea în slujba majorității populației și nu în slujba unei minorități bogate, lacome și sadice, adică o întoarcere a filosofiei de viață spre evul mediu, nu spre rezultatele științei și tehnologiilor din mileniul III!
    Mai mult, conținuturile educației sunt orientate spre o economie autodistructivă (după teoria economică marginalistă, un sofism malefic), împotriva rezultatelor științelor fundamentale și a celor destinate conducerii științifice socioeconomice, bazate pe filosofia de vârf a cunoașterii: filosofia sistemică (având două curente, realist - teoria Jay Forrester, accesibilă oricărui absolvent de liceu și cibernetică - Norbert Wiener, accesibilă doar celor cu pregătire matematică superioară și în programarea calculatoarelor).
    Spre abordarea sistemică realistă a cunoașterii se orientează tot mai multe științe socioeconomice, inclusiv pedagogia. Iată o scurta sinteză a ceea ce ar trebui să învețe dascălii (formatorii) pentru a nu-și mai manipula discipolii: https://www.academia.edu/38067783/Presentation_The_Systemic_Pedagogy_and...