chevron-down chevron-left chevron-right chevron-up home circle comment double-caret-left double-caret-right like like2 twitter epale-arrow-up text-bubble cloud stop caret-down caret-up caret-left caret-right file-text

EPALE - Elektronisch platform voor volwasseneneducatie in Europa

Blogs

Kulttuuri, kumppanuus, kotoutuminen – kieli on avain kaikkeen

09/07/2020
door Linda Juntunen
Taal: FI

Burhan Hamdon uskoo monikulttuurisen Suomen tulevaisuuteen. Kuva: Omaia Zakik.


Hakunilan kansainvälisen yhdistyksen toiminnanjohtaja, sosiologi Burhan Hamdon, on aina ollut kiinnostunut monikulttuurisuudesta. Kolmekymmentä vuotta Suomessa asunut Hamdon pitää kielitaitoa yksilön tärkeimpänä perustaitona ja kotoutumista edistävänä tekijänä. Maahanmuuttajien neuvonta ja tukeminen on Syyriasta kotoisin olevalle Hamdonille periaatekysymys, jonka vuoksi hän vastaa työpuhelimeensa aina, vaikka sunnuntai-iltana.
 

Yhteiskunnallisen monimuotoisuuden puolestapuhuja

Syyriasta kotoisin oleva Burhan Hamdon kouluttautui sosiologiksi 80-luvulla Bogazicin yliopistossa Istanbulissa. Suomeen hän saapui 90-luvun alussa ensin turistina, mutta tykästyi maahan niin, että aloitti yhteiskuntatieteiden jatko-opinnot Helsingin yliopistossa. Myös töitä oli tehtävä ja ensimmäinen kesätyöpaikka löytyi Lähi-idän turismiin erikoistuneesta matkatoimistosta, jonka oppaana Hamdon suunnitteli ja organisoi Suomeen saapuville turisteille matkoja. Persianlahden sodan myötä matkatoimisto ajautui konkurssiin ja Hamdon tarvitsi uuden suunnitelman.

Koulutusta arvostava ja opettamisesta pitävä Hamdon haki Åbo Akademiin opiskelemaan pedagogiikkaa. Opinnot suoritettuaan hän työskenteli viiden vuoden verran arabian kielen opettajana pääkaupunkiseudun peruskouluissa.

”Munkkiniemessä, Vuosaaressa, Malmilla, Suutarilassa… Se oli vähän hektistä. Opetin yhteensä 16 eri koulussa, 22 tuntia viikossa. Pidän lapsista, mutta koulujen välillä ravaaminen kävi lopulta liian raskaaksi.”

Myös journalistin työ, sekä erityisesti äänisuunnittelu, kiinnosti omaa radio-ohjelmaa aiemmin tehnyttä Hamdonia ja niin tie vei Helsingin ammattikorkeakoulu Stadiaan opiskelemaan medianomin tutkintoa. Opintojen ohelle hän kaipasi jälleen töitä. Tällä kertaa niitä löytyi hiljattain perustetun Hakunilan kansainvälisen yhdistyksen, tuttavallisemmin HKY, projektista.


Tukea ja neuvontaa, taidetta ja toimintaa

Vuonna 1998 Vantaalla perustetun Hakunilan kansainvälisen yhdistyksen alkuperäinen tarkoitus oli kriisipisteenä toimiminen, monikulttuurisen sanoman tiedotus sekä maahanmuuttajien tukeminen.

”90-luvun lopulla Hakunilassa ilmeni hyvin paljon väkivaltaa, niin paljon, että presidentti Halonenkin yritti rauhoittaa tilannetta,” Hamdon muistelee.

Sittemmin tilanne on Hakunilassa rauhoittunut ja 2020-luvulla yhdistys tarjoaa yhä tiedotusta ja tukea maahanmuuttajille, mutta toiminta on laajentunut ja yhteistyöverkosto kasvanut.
 

Hakunilan kansainvälinen yhdistys järjestää toimintaa kaikenikäisille maahan muuttaneille. Kuva: Burhan Hamdon.


Yhdistys on mukana tänä vuonna alkaneissa Tsempataan töihin! ESR-hankkeessa ja Tsempataan! - STEA -hankkeessa. Tarkoituksena on kehittää Vantaan maahanmuuttajien työllisyyttä edistävää kumppanuusverkostoa sekä alueen eri järjestöjen ja viranomaisten välistä yhteistyötä niin, että myös heikommassa työmarkkina-asemassa olevat työllistyvät.

Hankkeiden lisäksi HKY järjestää eri ikäisille erilaista vertaistukea ja toimintaa. Lähiympäristössä järjestettävät tapahtumat tekevät kotiseutua tutuksi ja kotouttavat osallistujia suomalaiseen yhteiskuntaan.

Suomen kielen opetuksen lisäksi yhdistys tarjoaa aikuisille työelämäneuvontaa sekä muun muassa käsityö-, kokkaus- ja teatterikerhoja. Lapsille ja nuorille on erilaista kerhotoimintaa sekä tukiopetusta.

Kerran viikossa yhdistyksen tiloissa vierailee sosiaalityöntekijä sekä TE-toimiston virkailija.

”Viranomaisten jalkautuminen madaltaa kynnystä tarjottujen palvelujen käyttöön. Esimerkiksi avioero-ongelmien kanssa painivat voi ohjata sosiaalityöntekijän puheille, niin ei joudu itse leikkimään perheterapeuttia, ”Hamdon naurahtaa.


Kieli on avain kaikkeen

Iranilainen, kosovolainen, libyalainen, marokkolainen, palestinalainen, romanialainen, sudanilainen, suomalainen, syyrialainen, turkkilainen ja venäläinen. Hakunilan kansainvälisessä yhdistyksessä työskentelee koko- tai osa-aikaisesti 11 eri kansalaisuuden omaavaa henkilöä.

Yhteensä he puhuvat 12 eri kieltä. Jos henkilökunta ei puhu asiakkaan puhumaa kieltä, löytyy Hamdonin mukaan olemassa olevasta asiakaskunnasta aina joku, joka puhuu ja voi toimia tulkkina.

”Ihmiset soittavat minulle koko ajan, ja minä vastaan aina puhelimeen. Tiedän, että jos joku soittaa sunnuntaina kello 10 illalla, hänellä on hätätilanne,” kertoo Hamdon.

Vuonna 2015 Suomeen saapui paljon arabiankielisiä pakolaisia. Asiointi Migrin, Kelan ja TE-toimiston kanssa tuotti monelle haasteita vieraan kielen vuoksi. HKY alkoi tarjota henkilökohtaista avustusta päätösten ja hakemusten tulkintaan.

”Tarkoituksena on opettaa ihmisiä pärjäämään omillaan, ei tehdä heistä riippuvaisia palvelustamme. Jos joku tulee takaisin saman asian kanssa, turhaudun kun en ole osannut opettaa tarpeeksi hyvin.”

Viime aikoina saapuneiden maahanmuuttajien joukossa on ollut Hamdonin mukaan myös lukutaidottomia ihmisiä. Perustaitojen opettelu täytyy aloittaa alusta ja työtä on paljon. On varmistettava, että he saavat oikeat työkalut tässä yhteiskunnassa toimimiseen.

”Kieli on se avain jolla ihmiset avaavat oven uuteen yhteiskuntaan, työpaikkaan, ihmissuhteisiin. Joka osaa kieltä, osaa toimia täällä, puhua niin, että asiat voidaan ratkaista,” Hamdon kiteyttää.

Hamdon on itse opiskellut suomea muun muassa Helsingin kesäyliopistossa sekä Helsingin työväenopistossa:

”Medionomiopinnoissa opin kieltä nopeasti, sillä opetus tapahtui suomeksi. Monilla maahanmuuttajilla kielen oppiminen hidastuu, kun kaikki ulkomaalaiset laitetaan samaan ryhmään.”


Suomen monikulttuurinen tulevaisuus

”Luotan paljon nykynuoriin, sekasuomalaisiin. He katsovat asioita eri tavalla kuin ikääntyneet. Uskon, että globalisaatio ja sosiaalinen media on auttanut positiivisemman näkökulman löytymiseen monikulttuurisen Suomen tulevaisuudesta. Työtä rasismin kitkemiseksi on toki vielä jäljellä, mutta se on mahdollista,” uskoo Hamdon.

Kielen ohella suomalaiset ystävät ovat Hamdonin mielestä tärkeitä tekijöitä kotoutumisessa. Suomessa erilaista ystävätoimintaa järjestävät esimerkiksi Mannerheimin Lastensuojeluliitto (Ystäväksi maahanmuuttajaäidille), Punainen Risti (SuomiKamu) sekä monet kaupungit, kunnat ja seurakunnat.

”Itselläni oli onnea, ja ystävystyin heti Suomeen saavuttuani suomalaisen kanssa. Kaiken kaikkiaan olen onnellinen Suomessa, mutta en ole käynyt 40 vuoteen omassa kotimaassani. Toivon, että jonain päivänä siihen tulee mahdollisuus ja pääsen auttamaan myös siellä olevia hädänalaisia,” kertoo Hamdon.
 

Teksti: Linda Juntunen
Kuvat: Omaia Zakik, Burhan Hamdon
 

Linda Juntunen on vapaa kirjoittaja. Juntunen toimi Opetushallituksen Yleissivistävän ja aikuiskoulutuksen kansainvälistymispalveluissa ohjelma-asiantuntijana vuosina 2017–2019. Kansainvälisyyskasvatukseen erikoistunut Juntunen on koulutukseltaan aikuiskasvatustieteen maisteri.

 

 

Palaa Aikuisten oikeesti
-sarjan etusivulle

 

 

Labels:
Share on Facebook Share on Twitter Epale SoundCloud Share on LinkedIn Share on email