chevron-down chevron-left chevron-right chevron-up home circle comment double-caret-left double-caret-right like like2 twitter epale-arrow-up text-bubble cloud stop caret-down caret-up caret-left caret-right file-text

EPALE - Elektronisch platform voor volwasseneneducatie in Europa

Blogs

Muutoksentekijät: Erasmus+-hankkeet FLIP-IDEAL ja Reboot virittävät digitaidot oppimisen käyttöön

18/06/2020
door Markus Palmén
Taal: FI

Hollantilaiset FLIP-IDEAL -hankekumppanit esittelemässä green screenin opetuskäyttöä.
Kuva: Riikka Suhonen.


Uudessa Muutoksentekijät-hankeblogisarjassa esittelemme EPALEn teemoihin liittyviä Erasmus+-hankkeita ja nostamme niistä esiin olennaisimman. Sarjassa hanketoimijat pohtivat hankeidean muutosvoimaa, epätoivon ja onnistumisen hetkiä sekä hyvien käytäntöjen jakamista ammatilliselle yhteisölle.

FLIP-IDEAL-hanke kehittää aikuiskouluttajille vinkkejä käänteiseen opetukseen, erityisesti perustaitoja tai toista kieltä vasta opettelevia aikuisia ajatellen. Hanketta koordinoivan Länsi-Uudenmaan koulutusyhtymä Luksian kansainvälisyyskoordinaattori Riikka Suhonen johdatti EPALEn hankkeen ytimeen.

FLIP-IDEAL – Flipped Learning in Adult Education

Kesto: 2018–2020

Partnerit: Koordinaattori Luksia (Suomi), Curio (Alankomaat), CVO Antwerpen (Belgia), KWETB (Irlanti), Ljudska univerza Velenje (Slovenia), Fondazione Mondo Digitale (Italia) 

Hanke pähkinänkuoressa: Käänteisen opetuksen (Flipped learning) tavoitteena on saada oppijat tutustumaan uuteen asiaan ensin itsenäisesti, minkä jälkeen asiaan syvennytään yhdessä oppitunnilla. Itsenäisessä oppimisessa hyödynnetään usein opetusvideoita tai muita digimateriaaleja. 

Hankkeessa keskeisenä kysymyksenä on: Miten toteuttaa käänteistä opetusta aikuisopiskelijoiden parissa, jos oppija on vasta alussa kieli- ja digitaidoissaan? Hanke tarjoaa aikuiskouluttajille käytännöllisiä vinkkejä, jotka rohkaisevat toteuttamaan käänteistä opetusta omassa työssä. 

Minkä asian maailmassa hanke haluaa muuttaa? Miten?

FLIP-IDEAL -hankkeessa halutaan ravistella mielikuvaa siitä, ettei käänteinen oppiminen tai digivälineiden hyödyntäminen soveltuisi eritasoisille aikuisoppijoiden ryhmille. Vaikka oppija olisi vasta kehittämässä luku- tai digitaitojaan, on opettajan silti mahdollista hyödyntää käänteistä opetusta. 

27 opettajaa osallistui käänteisen opetuksen koulutusviikkoon Hollannissa vuonna 2019. Sen jälkeen opettajat ovat testanneet opittua opiskelijoidensa parissa ja kouluttaneet kollegoita organisaatioissaan. Opettajien kokemuksia käänteisestä opetuksesta on koottu yhteiseen verkkokurssiin ja hyvien käytäntöjen verkkolehteen.
 

Onko hankkeeseen liittynyt epätoivon hetkiä? Miten niistä selvittiin?

Käänteisen oppimisen pilotointi opiskelijaryhmissä ei ollut aina helppoa. Etenkin teknologiset välineet olivat kompastuskivinä. Vaikka green screen -tekniikan käyttäminen opetuksessa näytti mutkattomalta koulutusviikolla, ei sen toteutus omassa oppilaitoksessa erilaisilla laitteilla onnistunutkaan! Lopulta päädyttiinkin perinteisempään käänteisen oppimisen malliin: kyseessä oleva matkailun opiskelijoiden ryhmä katsoi myyntiin ja asiakaspalveluun keskittyviä ruotsin kielen opetusvideoita ennen oppituntia, ja tunnilla palattiin videolla käytettyyn dialogiin syvemmin.
 

Mikä on ollut hankkeen suurin onnistumisen hetki?

On ollut hienoa, että haasteellisesta koronakeväästä huolimatta olemme saaneet hanketuotoksia työstettyä yhdessä etäyhteyksin loppuun. Kumppanit ovat todenneet, että vuosien aikana mm. Erasmus+ -rahoituksen tuella tehty pitkäjänteinen työ opettajien digiosaamisen kehittämiseksi on todellakin kannattanut.  
 

Mitä olet itse viimeksi oppinut tämän hankkeen parissa työskennellessäsi?

Olen oppinut käyttämään Moodle-ympäristön uusia, vuorovaikutteisia toimintoja kurssien rakentamiseen. Niistä on ollut jo hyötyä muussakin työssäni!


Miten hankkeessa kehitettyjä hyviä käytäntöjä on jaettu eteenpäin? Miten EPALE on näkynyt hankkeessa?

Olemme bloganneet hankkeesta EPALEen. Uusin blogikirjoitus suomeksi julkaistiin viime viikolla, ja kumppanit ovat myös jakaneet hankekuulumisia omien maidensa EPALE-sivustojen kautta. Ehkä vielä enemmän olisi hyvä saada itselle nostoja EPALEssa ilmestyvistä uutisista ja keskusteluista: sivustolle mennessä aina yllättyy, mitä kaikkea onkaan aikuiskoulutuksen parissa meneillään!
 

Reboot-hankkeen kumppaneita koolla. Kuvassa vasemmalta oikealle Kyriakos Lingas, Marina Larios, Ana Mula, Polly Okeden, Gianmarco Garramone ja Tanja Oraviita.
Kuva: Reboot-projekti.


Reboot-hanke lisää korkeakoulutettujen työllistymispotentiaalia pehmeiden taitojen kehittämisen kautta. Esimerkiksi ”kovien” digitaitojen hyödyntämiseen ja muuttamiseen tuottaviksi sisällöiksi tarvitaan pehmeitä taitoja kuten luovuutta ja kulttuuriymmärrystä. Vaasan ammattikorkeakoulun kansainvälisten projektien päällikkö, muotoilija Tanja Oraviita kertoo koordinoimastaan hankkeesta lisää.

Reboot - Rebooting, Re-rooting and Re-skilling Unemployed and Underemployed Higher Education Graduates for Work 4.0

Kesto: 2018-2020

Partnerit: Koordinaattori Vaasan ammattikorkeakoulu (Suomi), Conexx-Europe (Belgia), Inova Consultancy Ltd (Iso-Britannia), Militos Consulting (Kreikka), 

Hanke pähkinänkuoressa: Reboot-hanke pyrkii lisäämään työttömien korkeakoulutettujen työllistymispotentiaalia auttamalla heitä kehittämään tulevaisuuden työelämässä tarvittavia pehmeitä taitoja. 

Minkä asian maailmassa hanke haluaa muuttaa? Miten?

Haluamme lisätä työttömien ja alityöllistettyjen korkeakoulutettujen työllistymispotentiaalia auttamalla heitä tunnistamaan, kehittämään ja ilmaisemaan tulevaisuuden työelämässä tarvittavia pehmeitä taitoja, kuten ongelmanratkaisua ja tiimityötä, esimerkiksi portfolioiden avulla. Ensimmäisessä vaiheessa tehtiin kartoitus kohderyhmän tarpeista.

Hankkeessa kehitetään verkko-valmennuskurssi ja pehmeiden taitojen itsetestausmenetelmä. Valmennus voidaan toteuttaa itsenäisesti tai monimuoto-opetuksena. Tätä tukevat omat käsikirjat sekä oppijalle että kouluttajalle.  


Onko hankkeeseen liittynyt epätoivon hetkiä? Miten niistä selvittiin?

Kaikkein hankalin hetki on ollut COVID-19-pandemia. Osallistujien kokema pelko ja koko elämän uudelleenjärjestely mutkistivat pilotointia. Vaihtoehtona oli viedä pilotointivalmennus virtuaaliseksi. Kaikesta huolimatta pilotoinnin materiaali on ehkä kuitenkin ollut rikkaampaa kuin jos kaikki olisi mennyt niin kuin suunniteltiin.


Mikä on ollut hankkeen suurin onnistumisen hetki?

Ehkä ennakoivasti voisi sanoa, että juuri poikkeustilanteessa pilotoinnin läpi vieminen - vaikkei siltä vielä tunnu!


Mitä olet itse viimeksi oppinut tämän hankkeen parissa työskennellessäsi?   

Minua on hämmästyttänyt, miten etenkin nuoret ovat projektin haastatteluissa pitäneet luovaa ajattelua miltei alempiarvoisena taitona, kun on pyydetty kuvailemaan omaa vahvaa osaamista. Tämä siitä huolimatta, että luovasta ajattelusta on puhuttu jo monia vuosia yhtenä tärkeimmistä kilpailukyvyn lisääjistä. En tiedä onko kyseessä arvojen yleinen koventuminen, kilpailun lisääntyminen vai innovatiivisen ajattelun ”laitostuminen”. Vaikuttaakin siltä, että tarvetta uudenlaiselle ajattelulle on yhä!


Miten hankkeessa kehitettyjä hyvistä käytänteistä on viestitty? Oletteko hyödyntäneet EPALEn mahdollisuuksia?

Olemme jakaneet hankkeesta EPALEen perustietoa, uutiskirjeitä ja ladanneet projektin ensimmäisen vaiheen kartoituksen resursseihin. Tulemme viestimään sinne lisää projektin loppuvaiheen aikana!

 

Kirjoittaja Markus Palmén (MSc, BA) on verkkojournalismin ja audiovisuaalisen sisällön parissa työskentelevä vapaa toimittaja, käsikirjoittaja ja ohjaaja. Aikuisoppimisen kentällä Markus on työskennellyt aiemmin EPALEn temaattisena koordinaattorina ja tätä ennen European Lifelong Learning Magazinen (Elm) päätoimittajana Kansanvalistusseurassa. Oppimisen maailmassa Markuksen erityisen kiinnostuksen kohteita ovat mm. erilainen oppijuus ja vapaa sivistystyö. Twitter: @MarkusPalmen 
 

Share on Facebook Share on Twitter Epale SoundCloud Share on LinkedIn