chevron-down chevron-left chevron-right chevron-up home circle comment double-caret-left double-caret-right like like2 twitter epale-arrow-up text-bubble cloud stop caret-down caret-up caret-left caret-right file-text

EPALE

Pjattaforma Elettronika għat-Tagħlim għall-Adulti fl-Ewropa

 
 

Blog

Mulla on heikot perustaidot, lähdenpä kurssille!

15/06/2018
by Lauramaija HURME
Lingwa: FI

Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti tammikuussa 2017 työryhmän selvittämään elinikäisen oppimisen edellytyksiä ja kehittämistarpeita. Minulla oli ilo ja kunnia olla jäsenenä tässä työryhmässä. Selvitystyö saatiin päätökseen vuoden 2017 aikana ja loppuraportti Työn murros ja elinikäinen oppiminen - Elinikäisen oppimisen kehittämistarpeita selvittävän työryhmän raportti julkaistiin helmikuussa 2018. Elinikäinen oppiminen on varsin vakiintunut termi, jolla viitataan ihmisen koko elämänmittaiseen oppimiseen riippumatta siitä, tapahtuuko oppiminen muodollisessa koulutusjärjestelmässä tai jossakin muussa yhteydessä. Jo nykyäänkin jatkuvan oppimisen merkitys elämässämme on korostunut, ja tulevaisuudessa osaaminen, koulutus ja uuden oppiminen ovat kiistatta yhä tärkeämpi keino työn murroksesta selviämiselle ja yhteiskunnan aktiivisena jäsenenä olemiselle. Katse on suunnattava siihen, miten voimme pysyä tässä muutoksessa mukana. Jatkuva oppiminen ja itsensä kehittäminen muuttuvat etuoikeudesta välttämättömyydeksi. Olemmeko me valmiita tähän?

Kansalaisopistot aikuisten osaamistason ylläpitäjinä ja kohottajina

OKM:n elinikäisen oppimisen kehittämistarpeita selvittäneen työryhmän raportin julkaisemisen myötä heikot perustaidot nousivat jälleen keskusteluun. Mitä heikomman oppimisen pohjan ihminen koulutustaipaleensa aikana tulee itselleen luomaan, sitä vaikeammaksi selviytyminen nopeasti muuttuvassa ympäristössä ja yhteiskunnassa muuttuu. Työryhmä esitti heikkojen perustaitojen parantamiseen erityisiä toimenpiteitä ja rahoituksen kohdentamista erityisesti ryhmille, joilla koulutustaustan, työmarkkina-aseman tai iän vuoksi tai muusta syystä on heikot mahdollisuudet kehittää osaamistaan. Osana vuoden 2018 lisätalousarvioesitystä hallitus ilmoitti toukokuussa käynnistävänsä uuden Digiaikakauden taidot -ohjelman aikuisten digitaitojen ja heikkojen perustaitojen vahvistamiseksi. Kansalaisopistojen sekä muiden vapaan sivistystyön oppilaitosten kautta järjestettävä koulutus on suunnattu kaikenikäisille henkilöille, joilla on heikot perustaidot sekä puutteita esimerkiksi monilukutaidossa tai digitaidoissa ja se pyrkii kansalaisten osaamisen vahvistamisen kautta taistelemaan eriarvoisuuden lisääntymistä vastaan.

Myös OKM:n työryhmän raportti tuo esiin hyvin selkeästi sen, että kansalaisopistojen rooli osaamistason ylläpitäjänä ja kohottajana Suomessa on merkittävä. Itsensä kehittäminen, uudistuminen, virkistyminen, hyvinvoinnin ylläpito, sosiaalisten verkostojen rakentaminen ja ammattiosaamisen laajentaminen sekä uusien myönteisten koulutuskokemusten saaminen ovat vain jäävuoren huippu siinä kokonaisuudessa, millaisia hyötyjä omaehtoinen opiskelu meille jokaiselle tuo. Parhaassa tapauksessa osallistuminen kansalaisopiston toimintaan on voinut avata henkilölle uria elämässä eteenpäin pääsemiseksi.

/mt/file/aikuiskoulutusjpg-1aikuiskoulutus.jpg

Kuva: pxhere.com

Kansalaisopistojen mahdollisuudet taitopohjan vahvistamisessa ja kasvattamisessa ovat erittäin hyvät. Nopeasti ajateltuna mieleen tulee useita osa-alueita, joissa voisimme ottaa entistä vahvemmin uudenlaista roolia:

1) Luku- ja laskutaitoa pitäisi opettaa muillekin kuin vain maahanmuuttajille. Tämä pitäisi käsittää, nähdä ja implementoida huomattavasti laajempana kokonaisuutena, johon pitäisi kuulua myös mm. medialukutaito tai monilukutaito sekä matemaattisten taitojen kehittämistä.

2) Sosiaalisten ja emotionaalisten taitojen kehittäminen on jo ollutkin vahvasti kansalaisopistojen tarjonnassa mukana, mutta nähdäkseni näiden kehittämiseen tähtäävää toimintaa tulisi lisätä samassa suhteessa kuin tekniikka edistyy; mitä enemmän seurustelemme koneiden ja laitteiden kanssa, sitä enemmän tulisi antaa arvoa myös inhimilliselle kanssakäymiselle.

3) Tekniset ja digitaidot tulevat vääjäämättä olemaan tulevaisuudessa – ovat jo nyt – merkittävässä osassa yhteiskunnassa selviämisessä. Kuten 1990-luvulla opistot opettivat atk:ta, tulisi tätä perinnettä jatkaa, eri fokuksella toki. Opetuksen fokus on tänä päivänä ja tulevaisuudessa ehkä osittain hiukan erilainen, vaikka yllättävän paljon tietoteknistä perusosaamistakin ihmisiltä edelleen puuttuu. Diginatiivi on sanana harhaanjohtava.

4) Elinikäinen oppiminen ei tule olemaan vanhanaikainen käsite, vaan muuttuu selviämisen edellytykseksi (ellei jo ole sitä). Mm. oppimaan oppiminen, kokonaisuuksien hahmottaminen, syy- ja seuraussuhteiden ymmärtäminen, notkea ajattelukyky ovat taitoja, joiden harjaannuttamiseen tähtäävää toimintaa voisimme järjestää huomattavasti nykyistä enemmän.

5) Myös formaalin koulutuksen ulkopuolella saavutettujen taitojen tunnistaminen ja tunnustaminen on ollut keskustelussa pitkään. Kansalaisopistot voisivat verkottua ja profiloitua entistä enemmän tässä kokonaisuudessa. Olisi erittäin tärkeää koko yhteiskunnan kannalta pystyä tuomaan yksilöiden osaaminen paremmin myös heidän itsensä tietoisuuteen ja käyttöön. Tietävä, tunteva ja osaava ihminen on yhteiskuntamme peruspilari.

Harva ihminen lähtee kurssille toisen henkilön neuvosta: ”Onpa sulla heikot perustaidot, menepä kansalaisopiston kurssille!” Hakeva toiminta ja ohjauspalvelut saattavat olla tulevaisuudessa opistojen toiminnassa yksi heikkojen perustaitojen taklaamisen kulmakivi. Voisiko kurssia suositella verkkopalvelu tai laaja-alaisesti ihmistä tunteva ”luotsi”, voisiko kansalaisopistossa olla valmentaja, joka perehtyisi elämäntilanteeseesi ja tuuppaisi sinut oppimisen polulle?

Miten yksittäinen ihminen voi ymmärtää ja tietää tulevaisuuden osaamisen tarpeet? Ei todennäköisesti voikaan täysin tietää – voi aavistaa ja ehkä jopa pelätä. Sen vuoksi mm. kansalaisopistojen merkitys on valtava oppimiskyvyn, psyykkisen joustavuuden ja psykofyysisen terveyden ja toimintakyvyn ylläpitäjänä.

Petri Vahtera
Vantaan aikuisopiston rehtori
Kansalaisopistojen liiton hallituksen jäsen

Share on Facebook Share on Twitter Epale SoundCloud Share on LinkedIn