chevron-down chevron-left chevron-right chevron-up home circle comment double-caret-left double-caret-right like like2 twitter epale-arrow-up text-bubble cloud stop caret-down caret-up caret-left caret-right file-text

EPALE

Pjattaforma Elettronika għat-Tagħlim għall-Adulti fl-Ewropa

 
 

Blog

Mitä ja miten tulevaisuuden työelämässä opitaan?

21/11/2019
minn Linda Juntunen
Lingwa: FI

/mt/file/canva-personholdinglaptop1jpgcanva_-_person_holding_laptop_1.jpg

 

Miltä tulevaisuuden työelämä näyttää? Millaisissa työympäristöissä työtä tehdään ja millaisten arvojen ohjaamana? Entä missä roolissa aikuisoppiminen näyttäytyy ja palvelee tulevaisuuden työelämää? Tätä kaikkea pohditaan EPALEn kolmiosaisessa minisarjassa Tulevaisuuden työelämä ja elinikäinen oppiminen.


OSA 2
 

Kaikki ihmiset oppivat läpi elämän, ja yleissivistys, perustaidot ja osaaminen ovat hyvinvoinnin perusta. Osaaminen uudistaa työelämää ja työelämä osaamista – myös Suomen menestys viimeisimmissä kansainvälisissä vertailuissa rakentuu juuri osaamiselle. Tulevaisuuden työelämä ja elinikäinen oppiminen -minisarjan toisessa osassa tarkastellaan työssäoppimisen kontekstissa Sitran Kohti elinikäistä oppimista -julkaisussa määriteltyjä elinikäisen oppimisen tahtotilan pääteesejä.
 

Ihmisen synnynnäinen tarve ja kyky oppia

Eli kaikki oppivat läpi elämän, teesi numero yksi. Opimme vauvasta vaariin erilaisia taitoja, osan pänttäämällä ja osan lähes tiedostamatta. Niin arjessa kuin työssäkin ihmiset oppivat mielellään sellaisia asioita, jotka kiinnostavat heitä jo valmiiksi. Mutta miten oppia työssä suoriutumisen kannalta oleellisia taitoja jos aikaa on vähän ja motivoituminen hankalaa?

Asiantuntijoiden ja esihenkilöiden akavalaisen ammattijärjestö Specia ry:n palvelupäällikkö Hanna-Mari Koski vastaa:

”Kannattaa tehdä havaintoja siitä, mikä on itselle mielekkäin tapa oppia. Vaatiiko teema virallisen kurssin vai voisiko asian oppia kuuntelemalla podcastia, lukemalla alan kirjallisuutta, kutsumalla alan osaajia lounaalle tai muita vertaisoppimisen keinoja käyttäen? Usein ensimmäisenä lähdetään miettimään kurssia, vaikka tulisi aloittaa itsereflektiolla.”

Kosken mukaan myös työyhteisöstä voi saada voimaa uusien taitojen opetteluun:

”Innosta oma tiimisi mukaan yhteiseen oppimisprojektiin. Näin sinun ei tarvitse opetella itse kaikkea, vaan voitte jakaa opittavia alueita ja opettaa toinen toisianne.”

Muutama vuosi sitten World Economic Forum listasi kymmenen tärkeintä 2020-luvun työelämätaitoa, joita ovat monipuolinen ongelmanratkaisu, kriittinen ajattelu, luovuus, ihmisten johtaminen, yhteistyötaidot, tunneäly, arviointi- ja päätöksentekokyky, palveluhalukkuus, neuvottelutaidot ja kognitiivinen joustavuus.

Ei siis koodaaminen, vaan vuorovaikutustaitojen kehittäminen. Sosiaaliset taidot ovat niin sanottuja perustaitoja, osa yleissivistystä ja hyvinvoinnin perustaa, kuten Sitran toinen elinikäisen oppimisen teesi kuuluu.
 

On opittava johtamaan itseä ja muita

Lukuisat työelämätutkimukset osoittavat, että vaikka johdon rooli autoritäärisenä niskaan hengittäjänä on muuttunut, johdon ja esimiesten käsitykset ja asenteet osaamisen kehittämisestä ovat vahvasti yhteydessä työntekijöiden oppimiseen. Kiinnostuminen on ihmiselle luontainen ominaisuus, mutta olosuhteet voivat lamaannuttaa sen.

Työelämä 2020 -hankkeessa tuotettu tietopaketti 10 askelta uudistumiseen tarjoaa työkaluja uudistavaan johtamiseen. Kun esimiehet kannustavat ja tarjoavat tilaisuuksia uusien taitojen opetteluun, on alaisten helpompi hakeutua ”opintojen” pariin.

Sitran kolmannen teesin mukaan uudenlainen osaaminen muuttaa tapaamme tehdä työtä, ja työelämän vaatimukset puolestaan osaamista ja työn tekemisen tapoja. Kaikki uudet tavat eivät ole kuitenkaan hyväksi, esimerkiksi työtehtävien kasautuessa moni turvautuu petolliseen multitaskingiin eli asioiden samanaikaiseen tekemiseen.

Specia on löytänyt keinon käsitellä työkaaosta. Ammattijärjestö on tarjonnut jäsenilleen työretiittejä vuodesta 2015 alkaen ja tulokset ovat olleet mullistavia. Työterveyslaitoksen teettämän kyselytutkimuksen mukaan kuusi työtuntia työretriitillä vastaa yli 11 tunnin normaalia työpäivää.

”Työretriitillä puurretaan yhdessä, mutta erikseen. Kuuluu vain näppäimistön naputtelua ja kynän suhinaa. Se on ihanasti erilainen supertehokas työpäivä”, Koski kuvailee.
 

OHJELMA

9.00 – 9.20       Työretriitin intro
9.20 – 10.50     Ensimmäinen työjakso
10.50 – 11.00   Tauko
11.00 – 12.30   Toinen työjakso
12.30 – 13.30   Lounas
13.30 – 15.30   Kolmas työjakso
15.30 – 16.00   Loppukeskustelu, palaute ja verkostoitumista
16.00                Päivä päättyy

 

Taulukko: Specia ry:n työretriitin esimerkkiohjelma.

Työretriitillä opitaan tuotteliaista työtavoista ja oman ajankäytön johtamisesta. Tavoitteena on vähentää työn aiheuttamaa stressiä tehokkaan pomodoro-menetelmän avulla, joka alkaa valitsemalla yksi kokonaisuus tai työtehtävä, jonka parissa painitaan. Pomodoron aikana ei tehdä mitään muita töitä, ei availla sähköpostia tai vilkuilla puhelinta. Työskentely tapahtuu rytmitetysti 25 minuutin työjaksoissa.

Sitran neljännen teesin mukaan koko väestön ja organisaatioiden osaamistason nostaminen on tärkeää, sillä Suomen menestys rakentuu kansalaisten osaamiselle. Tulevaisuuden työelämä on vain muutaman askeleen päässä meille kaikille – lähde oppimispolulle vaikkapa jakamalla tämän blogin myötä syntyneet uudet ideat kollegojesi kanssa!

 

Teksti: Linda Juntunen
Kuva: Canva

 

Linda Juntunen on kuvaava ja kirjoittava freelance-journalisti. Juntunen toimi Opetushallituksen Yleissivistävän ja aikuiskoulutuksen kansainvälistymispalveluissa ohjelma-asiantuntijana vuosina 2017–2019. Kansainvälisyydestä nauttiva Juntunen on koulutukseltaan aikuiskasvatustieteen maisteri.

Minisarjan on tuottanut EPALE Suomen kansallinen tukitoimisto. Löydät sarjan kaikki julkaistut osat minisarjan pääsivulta.

 

 

Share on Facebook Share on Twitter Epale SoundCloud Share on LinkedIn