chevron-down chevron-left chevron-right chevron-up home circle comment double-caret-left double-caret-right like like2 twitter epale-arrow-up text-bubble cloud stop caret-down caret-up caret-left caret-right file-text

EPALE

Eiropas Pieaugušo izglītības e-platforma

 
 

Emuārs

Kyky päästä yhteisymmärrykseen on nykyajan perustaito

23/12/2019
Alina Martinkut...
Valoda: FI

Kun keskustellaan nyky-yhteiskunnassa vaadittavista taidoista, nousevat usein esiin seuraavat: luovuus, vuorovaikutus- ja tiimityöskentelytaidot, tunneäly ja medialukutaito. Näiden taitojen tärkeyttä on vaikea kiistää ja ihanneyhteiskunnassa ne olisivatkin yleisiä. Elämme kuitenkin todellisuudessa, jossa jokaisen kyvyt ja taidot näiden taitojen oppimiseen vaihtelevat. Olennaisena kysymyksenä voikin pitää, millä tavoin ja miltä tasolta näiden perustaitojen oppimisen ja opettamisen olisi hyvä alkaa. On myös pohdittava, miten eri alojen asiantuntijat pääsisivät yhteisymmärrykseen siitä, mitkä ylipäänsä ovat yhteiskunnassa tarvittavia perustaitoja ja mistä niiden oppimisen voi aloittaa.

Suomesta Työväen Akatemia, Latviasta Vidžemes Secondary Vocational School of Technologies and Design ja Liettuasta Židinio Gymnasium for Adults ovat juuri aloittamassa Nordplus Horizontal -projektiaan Basic Skills of the Digital Age. Hankkeen ensimmäisessä tapaamisessa Suomessa 23.–26.9.2019 asetettiin kunnianhimoinen tavoite: rakentaa opintokokonaisuus, joka rajataan vain kaikkein keskeisimpiin digiajan perustaitoihin. Näitä opetussisältöjä hankkeessa kehitetään. Kumppaneilla on erilaisia tapoja opettaa ja hyvinkin erilaisia kokemuksia oppimisprosesseista. Hankekumppanit myös toimivat eri alueilla ja edustavat eri ammattiryhmiä. Kuten hyvin tiedämme, eri näkemykset ja mielipiteet ovat rikkaus ja voimavara, mutta samalla ne voivat myös tuoda lisähaasteita yhteisymmärrykseen ja sopimukseen pääsemiselle.

Ensimmäinen haaste on ollut sopia siitä, mitkä ovat kaikkein tärkeimmät perustaidot ja mikä on se taitojen ja tietojen vähimmäistaso, mitä voidaan aloittelevalta perustaitojen oppijalta odottaa. Kumppaneilla oli kokemuksia tilanteista, joissa iäkkäämmät oppijat tulevat kursseille ilman minkäänlaista käsitystä tietokoneen hiiren käytöstä tai nettiyhteyden avaamisesta kännykällä. Entä jos tämäntasoiset oppijat haluavat mukaan hankkeessa kehitettävälle digiajan perustaitojen kurssille? Osaammeko muokata tulevan opetuksemme sopivaksi myös heille? Yhteinen käsityksemme on, että tulevan koulutuksemme pitää tarjota oppijoille sellaista osaamista, jonka avulla he voivat ensinnäkin aktiivisesti hyödyntää mediaa ja toiseksi löytää tarkoituksenmukaista tietoa henkilökohtaisiin tai ammatillisiin tavoitteisiinsa liittyen ja kolmanneksi heidän osaamisensa sähköisten julkisten palvelujen käyttäjinä tulisi kohentua.

Pitkän ja hedelmällisen keskustelun päätteeksi sovimme kahdesta peruslähtökohdasta: opintoihin liitettävästä johdantokurssista niille oppijoille, joiden lähtötaso sitä vaatii, sekä eriytetyistä opetusmenetelmistä ja -materiaaleista, joilla voidaan vastata oppijoiden yksilöllisiin tarpeisiin. Opintojen tavoitteena olevien taitojen määrittelyssä hyödynnetään aiemmin luotua eurooppalaista digiosaamisen viitekehystä DigiComp 2.1:tä.

Digiajan perustaitojen kurssilla kehitetään kolmea kykyaluetta: 1) informaation ja tiedon lukutaitoa, 2) vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja sekä 3) digitaalista sisällöntuotantoa. Koska kurssi keskittyy digitaalisten perustaitojen opettamiseen, päädyimme tavoittelemaan ainoastaan kolmea alinta taitotasoa.

Partneriryhmämme koki haastavaksi tehtäväksi mahduttaa kaikki tärkeimmät kyvyt maksimissaan 96 oppituntia kestävään koulutukseen. Kuinka määritellä mikä on tärkeää ja mikä vähemmän tärkeää? Mitkä aihealueet otetaan mukaan ja mitkä jätetään pois? Kuinka syvälle eri sisällöissä pyritään? Millaiset oppimismenetelmät ovat tehokkaimpia?

Vaikeuksista huolimatta yhteisymmärrykseen päästiin. Tässä auttoi ensinnäkin koulutuksen päätavoitteen selkeä määrittely: tavoitteenamme on luoda nykyaikainen opintokokonaisuus digiajan perustaitojen oppimiseen ja siten lisätä oppijan digitaalista osaamista. Tavoitteen lisäksi myös keskeiset termit tulee jokaisen hankekumppanin ymmärtää samalla tavalla. Tavoitteen pitää olla ohjenuoramme, kun pohdimme koulutussisältöjen tärkeysjärjestystä. Toiseksi: on tärkeää ymmärtää ja kunnioittaa partnereittemme – millaisina he ymmärtävät oppimisprosessit, millaisia heidän erityishaasteensa ovat, mitä ovat heidän kokemuksensa kohderyhmästä jne. Kolmanneksi: käyttämämme erilaiset työskentelymenetelmät helpottivat prosessia. Kävimme keskusteluja, pidimme aivoriihiä, tarkastelimme yksittäistapauksia, etsimme vastaavuuksia ja jäsentelimme tietojamme. Neljänneksi: improvisoinnin, levon ja rentoutumisen merkitys korostui. Kun annamme myös tiedostamattomien ajatusprosessien tehdä työtä, saatamme löytää arvaamattomiakin näkökulmia ja toimivia ratkaisuja. Näin myös tapahtui. Viidenneksi: eri näkökantojen yhteen sovittelemisen ja työhön turhautumisen aiheuttamaa stressiä voidaan vähentää ystävällisellä käytöksellä. Suomessa saimme työskennellä koordinaattorimme kauniilla kampuksella, luonnon ympäröimänä. Vehreys, puhtaus ja rauha sekä asianmukaiset ja monipuoliset työskentelytilat saivat aivonystyrämme liikkeelle.

Neljän päivän intensiivisen urakan jälkeen hyvästelimme partnerimme hyvillä mielin. Kansainvälinen kumppanuutemme oli ottanut ensimmäisen askeleensa kohti yhteisymmärrystä digiajan vaatimista perustaidoista. Edessämme aukeaa mielenkiintoinen ja merkityksellinen polku seuraaviksi kahdeksi vuodeksi.

Share on Facebook Share on Twitter Epale SoundCloud Share on LinkedIn