chevron-down chevron-left chevron-right chevron-up home circle comment double-caret-left double-caret-right like like2 twitter epale-arrow-up text-bubble cloud stop caret-down caret-up caret-left caret-right file-text

EPALE - Eiropas Pieaugušo izglītības e-platforma

Emuārs

Museoita kehittämässä ja kokemuksia jakamassa – Turun Luostarinmäeltä Beamishin ulkomuseoon Englannissa

30/12/2019
Anniina Lehtokari
Valoda: FI

Turun kaupungin Museokeskukseen kuuluvassa Luostarinmäen käsityöläismuseossa on käynnissä monivuotinen kehittämisprojekti (2018-2021), jonka työryhmän jäsenille haluttiin tarjota mahdollisuus uusien kansainvälisten kehittämisideoiden löytämiseen, verkostoitumiseen ja henkilökohtaiseen ammatilliseen kehittymiseen. Erasmus+ -ohjelman aikuiskoulutuksen liikkuvuus -rahoituksella yhteensä seitsemän museoammattilaista matkasi lokakuussa Kaakkois-Englannissa sijaitsevaan ja maan suurimpiin kuuluvaan Beamishin ulkomuseoon oppimaan uutta.

Beamishin ulkomuseo Kaakkois-Englannissa

Kehittämisprojektin alla oleva ja Turun keskustan tuntumassa sijaitseva Luostarinmäen käsityöläismuseo on ainutlaatuinen ulkomuseo. Luostarinmäki on Turun ainoa yhtenäinen puutaloalue, joka säilyi vuoden 1827 palosta. Turun historian kannalta arvokkaan rakennuskannan säilyttämiseksi alueesta tehtiin vuonna 1940 ulkomuseo, johon talletettiin teollistumisen myötä häviäviä turkulaisia käsityöalan verstaita ja joka valottaa 1800-luvun turkulaista elämäntapaa ja asumista. Kehittämisprojektissa etsitään muun muassa uusia toimintamuotoja ja tapoja kertoa poikkeuksellisen alueen historiasta kokemuksellisesti ja puhuttelevasti. Tähän opintomatkat ulkomaille tarjoavat runsaasti virikkeitä.

Syitä juuri Beamishin valintaan varjostuskohteeksi oli monia. Englantilaisten ulkomuseoiden lähestymistavat poikkeavat monin tavoin pohjoismaalaisista museoista ja tarjoavat siksi hyvää pohjaa oman toiminnan reflektoinnille. Englannissa ja myös Beamishissä tehdään runsaasti eri tavoin osallistavaa ja laadukasta asiakastyötä ja elävöittämistä, jota halutaan tuoda lisää myös Turun museokeskuksen kohteisiin. Vuonna 1970 avattu ja yli 700 000 kävijää vuodessa keräävä Beamishin museoalue sisältää historian eri ajanjaksoihin sijoittuvia kokonaisuuksia, kuten kaivostyöläisten kylän ja 1820-luvun maatilan, mutta etenkin 1900-luvun alun kaupunki oli Luostarinmäen kaupunkikortteleiden kannalta erityisen kiinnostava.

 

Keskusteluita ja konkreettista työtä

Seitsemän Museokeskuksen henkilökuntaan kuuluvaa ja ammatillisilta taustoiltaan erilaista museoammattilaista suoritti Beamishissa kahden päivän mittaisen job shadowing -jakson, joiden ajaksi paikallinen museon henkilökunta oli suunnitellut tapaamisia, toimintaan tutustumista sekä konkreettista työssä oppimista. Ryhmään kuului museolehtori, kuraattori, konservaattori, toimipaikkavastaava, asiakaspalveluvastaava, rakennustutkija ja projektipäällikkö. Osallistujat pääsivät keskustelemaan paikallisen henkilökunnan kanssa omaan ammattiinsa ja museoihinsa liittyvistä kysymyksistä ja vaihtamaan kokemuksia. He perehtyivät museon näyttelyihin, toimintaan, sidosryhmätyöhön, asiakaspalveluun ja museokaupan tuotteisiin, museon uusimpiin kehityssuuntiin sekä projekteihin. Samaan aikaan museossa oli käynnissä myös suuri ja suosittu Halloween-tapahtuma, johon turkulaiset pääsivät mukaan työskentelemään. Oli hieno kokemus nähdä konkreettisesti kulissien taakse ja olla mukana suurtapahtuman toteuttamisessa.

Halloween Beamishin museon 1900-luvun alun kaupungissa

"Tunnelma museoalueella oli pimeässä upea. Ihmisiä ja ohjelmaa oli valtavasti ja kaiken ikäisille sopivasti. Ryhmämme jäsenet jakaantuivat eri pisteisiin työskentelemään paikallisten ammattilaisten rinnalla. Osa meistä toimi haamuina koulussa ja osa työskenteli taikasauvatyöpajassa. Selvää oli, että asiakkaiden toiveisiin ja odotuksiin siitä millainen Halloween-tapahtuman tulee olla, oli vastattu. Historiallinen syvyys kuitenkin näin suomalaisesta näkökulmasta tuntui ajoittain hieman ohuelta. Jäimme miettimään näiden asioiden oikeaa tasapainoa, viihdyttävyyden ja historiallisen autenttisuuden rajapintaa."

Kaiken kaikkiaan osallistujien Erasmus+-projektista antama palaute on ollut hyvää. Järjestelyt onnistuivat hyvin ja myös matkakohteelle asetetut tavoitteet saavutettiin. Luostarinmäen käsityöläismuseon kehittämisprojektiin saatiin runsas määrä arvokasta informaatiota, jota käyttää apuna suunnittelutyössä. Jokainen osallistujista koki oppineensa paljon, keränneensä kansainvälistä kokemusta ja tietoa englantilaisista ulkomuseoista. Myös kielitaidon useampi totesi kohentuneen. Kertyneitä kokemuksia on jaettu somessa, blogeina ja erinäisissä tilaisuuksissa. Ainoa haasteen projektissa muodosti se, että Brexitin aiheuttamien ongelmien vuoksi liikkuvuusjaksoa piti lyhentää yhdellä päivällä alkuperäisestä suunnitelmasta.

 

Uusia ideoita Luostarinmäelle

Mitä kaikkea osallistujat sitten oppivat varjostusjakson aikana? Beamishin kokemusten pohjalta osallistujat kokivat saaneensa uusia ideoita museokävijöitä kiinnostaviin ja uudella tavalla tuotettujen sisältöjen kehittämiseen Luostarinmäelle. Ajatuksia herättäviä olivat erityisesti historian tarinallistaminen ja henkilöhahmojen käyttö elävöittämiseen museon kylissä ja taloissa.

Interiööreissä on elämän tuntua ja moniaistisuutta

"Beamishissa suorastaan hätkähdyttävää oli elämisen tuntu. Ulkotiloissa ja museointeriööreissä vaikuttavuutta toivat äänet, tuoksut ja pienet yksityiskohdat. Tikittävä kello, ajassa oleva kalenteri, sota-ajan musiikkia pauhaava radio ja päivän sanomalehti ovat arkisia asioita, mutta hyviä osoituksia siitä, miten tarinallistamista voidaan rakentaa pienillä elementeillä. Enemmän tai vähemmän epäjärjestyksessä olevat interiöörit paljastivat lukuisia vihjeitä asukkaiden arjesta ja toivat elämän makua, mutta toisaalta raja rähjäisyyteen on hiuksenhieno. Ratkaisujen näkeminen käytännössä antoi kuitenkin rohkaisua asian konkreettisempaan miettimiseen juuri Luostarinmäen kannalta."

Osallistujat perehtyivät myös Beamishin tapoihin rakentaa yleisön ja kulttuuriympäristön välistä vuorovaikutusta. Beamish antoi uusia keinoja hyödyntää vapaaehtoisia museon arjessa ja osallistaa yleisöjä, yhteisöjä ja sidosryhmiä museon toimintaan. Tämä koski niin sisältöjen ja toiminnan suunnittelua, asiakaskokemuksen hyödyntämistä laadun tarkkailussa kuin kiinnostavien ajankohtaisten trendien sitomista osaksi museon toimintaa.

Yleisön on mahdollista ottaa osaa elävöittämiseen muun muassa osallistumalla mielenosoitukseen

"Museolla oli myös opetuksellisia ohjelmia. Kaupunkikorttelin kaduilla näkyi kulkue osoittamassa mieltään naisten äänioikeuden puolesta. Löytyi myös toinen kulkue, naisten oikeuksien vastustajat. Nämä olivat osa ohjelmaa, johon kävijäryhmät voivat ottaa osaa. Lopussa osapuolet vietiin istuntosaliin, jossa käytiin keskustelua ja kummankin oli argumentoitava asiansa puolesta (naisten oikeuksien vastustajien oli selkeästi vaikeampi löytää argumentteja, jotka eivät menneet hupiosastolle)."

Onnistunut Job shadowing-jakso motivoi henkilökuntaa matkustamaan ja kouluttautumaan myös jatkossa. Matkat kotirajojen ulkopuolelle tarjoavat ideoita siihen mitä voisimme tehdä toisin, mutta ne myös vahvistavat käsitystämme siitä mitä teemme jo hyvin. Henkilökunnan kouluttautuminen näkyy suoraan toiminnan laadukkuudessa, joka välittyy museoasiakkaille sisällön asiantuntevuudessa, kokemuksellisuutena, elämyksellisyytenä ja puhuttelevuutena. Museoiden tehtävänä on välittää hyvinvointia ja vahvistaa ihmisten suhdetta kulttuuriympäristöön. Immersiiviset ulkomuseot ovat tähän tarkoitukseen erinomaisia paikkoja.

Kaivostyöläisten kylän puutarha kukoistaa ilta-auringossa

"Kun museoissa mennään elämykselliseen suuntaan, joissa asiat liikkuvat ja toimivat, ja kävijät saavat koskea, tehdä ja maistaa itse, saattaa nopeasti saada kuulla, että museo on muuttumassa huvipuistoksi. Hyvin toteutetussa pedagogisessa ulkoilmamuseotoiminnassa, jossa tekeminen on kontekstualisoitua, eli tehdään oikeita asioita oikeilla materiaaleilla oikeassa ympäristössä niin että kävijä oppii siitä jotakin, tämä syytös menee mielestäni täysin ohi. Ulkomuseoiden kantavana ideana on ympäristön immersiivisyys - se, että minne, ikinä katsot, siellä on jotakin opettavaista. Sanotaan vaikka visuaalisesti, tilallisesti tai aistillisesti opettavaista, jos ei muuten. Tässä suhteessa Beamish loistaa, erityisesti esineiden runsaudella."

 

Teksti: Anniina Lehtokari, projektipäällikkö, Turun museokeskus

 

Lisää Beamishin herättämistä ajatuksista Turun museokeskuksen blogeissa

John Björkman ”Oppeja englantilaisesta ulkomuseosta”: http://kulperi.blogspot.com/2019/11/oppeja-englantilaisesta-ulkomuseosta...

Maiju Tuisku ”Elämänmakuisen museon jäljillä - oppeja Beamishin ulkomuseosta”: https://www.turku.fi/blogit/terveisin-luostarinmaki/elamanmakuisen-museo...

 

Turun museokeskuksesta Erasmus+-ohjelmaan osallistuivat Anniina Lehtokari, Heidi Kyynäräinen, Jenni Henttula, Sari Selkee, Susanna Hujala, John Björkman ja Maiju Tuisku

 

Share on Facebook Share on Twitter Epale SoundCloud Share on LinkedIn