chevron-down chevron-left chevron-right chevron-up home circle comment double-caret-left double-caret-right like like2 twitter epale-arrow-up text-bubble cloud stop caret-down caret-up caret-left caret-right file-text

EPALE - Piattaforma elettronica per l'apprendimento degli adulti in Europa

Blog

Kehitysvammaiset viihtyvät työpajoissa

27/06/2017
di Anna Väre
Lingua: FI
Document available also in: EN SV ET

Pari vuotta toiminut IPI Kulmakuppila tarjoaa mieluista työtä kymmenille kehitysvammaisille. Tuettu työpajatoiminta lähtee ajatuksesta, että työntekoa voi harjoilla vain oikeiden asiakkaiden kanssa. Uusia työmahdollisuuksia etsitään nyt yrityksistä, jotka haluavat edistää monikulttuurisuuttaan.

Helsingin Kallion IPI Kulmakuppilassa on lounasaikaan vilkasta. Tarjoilijat puikkelehtivat asiakkaiden lomassa täyttämässä buffetia, pyyhkimässä pöytiä ja ottamassa vastaan uusia lounastajia. Vakikävijät tuntevat paikan paitsi maukkaasta lounaasta ja kekseliäästä sisustuksesta, myös siitä, että kahvilan tarjoilijat ovat kehitysvammaisia.

IPI Kulmakuppilan omistaa Kehitysvammaisten työllisyyden tukisäätiö, joka toimii yhteistyössä kehitysvammaisten työpajoja järjestävän Lyhty ry:n kanssa. Tarjoilijat ovat Lyhty ry:n kahvilatyöpajalaisia, jotka harjoittelevat kahvilan pyörittämistä aina erityiskahvien valmistamisesta, siivoukseen, leipomiseen ja some-markkinointiin saakka.

/it/file/img0781jpgimg_0781.jpg

Tarjoilijan taitojen lisäksi työpajatoiminta parantaa ongelmanratkaisutaitoja ja itsenäisyyttä​.

Lyhty ry:n työpajojen toimintamalliin kuuluu vahvasti tuettu käytännön tekeminen. IPI Kulmakuppilassa neljää kehitysvammaista kohden toimii yksi ohjaaja ja yksi apuohjaaja. Kahvilan toiminnan suunnittelusta ja kokonaistoiminnasta vastaavat osaava keittiömestari ja ravintolapäällikkö.

– Jotta homma toimisi, konseptimme on oltava kunnossa. Etsimme pitkään sopivaa tilaa, jossa olisimme ihmisten keskellä näkyvillä ja kuuluvilla ja asiakasvirtaa riittäisi koko päiväksi, kertoo Lyhty ry:n kahvilatyöpajan tiimivastaava ja Kahvila IPI Oy:n hallituksen puheenjohtaja Marja Visti-Koskinen.

Käytäntö voittaa koulunpenkin

IPI:ssä toimivan kahvilatyöpajan lisäksi 23-vuotias Lyhty ry pyörittää kuutta muuta työpajaa sekä asumispalveluita. Työpajoihin haetaan kaupungin sosiaalitoimen kautta, sillä työpajatoiminta on osa Helsingin kaupungin työ- ja päivätoimintaa. Työpajoihin kuuluu muun muassa musiikkia, pihahommia, mediatöitä ja tekstiilitaiteita. Lyhty tarjoaa myös työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaa koulutusta peruskoulunsa päättäneille.

– Kehitysvammaisille on tärkeä päästä harjoittelemaan asioita konkreettisesti, sillä he eivät välttämättä opi asioita koulun penkillä. Joku saattaa oppia jonkin asian jo muutamalla harjoittelulla kun toiselle se vaatii 2000 toistoa.

Työnjaossa lähdetään työpajalaisten henkilökohtaisista kyvyistä ja toiveista. Tarvittaessa heille räätälöidään täysin oma roolinsa.

– Eräs työpajalaisistamme esimerkiksi pitää pingviinimieheksi pukeutumisesta, joten loimme hänelle tapahtumissa ja puistoissa pullovesiä myyvän Water Boy -hahmon, jonka tiimoilta hänellä on mahdollisuus työllistyä.

Työpajatoiminta perustuu jatkuvaan vuorovaikutukseen ja arviointiin ja parin vuoden aikana moni mukana olija on edistynyt valtavasti. Tarjoilijan taitojen lisäksi työpajatoiminta parantaa ongelmanratkaisutaitoja ja itsenäisyyttä.

Yritysyhteistyö säästäisi yhteiskunnan varoja

Tosielämän työmahdollisuuksien laajentamiseksi Lyhty ry pyrkii yhteistyöhön yritysten kanssa.

– Suomessa on 25 000 kehitysvammaista työikäistä ihmistä ja heidän työllistämisensä on kokonaisuudessaan mahdoton tavoite. Kehitysvammaiset joutuvat kilpailemaan samoista työpaikoista muiden kanssa. Vaikka heillä olisi työn vaatima koulutus, yritykset välttelevät kehitysvammaisten palkkaamista, koska ajattelevat heidän tarvitsevan muita enemmän tukea. On syytä pohtia, onko palkkatyö ainut arvo vai voisiko asiaa ratkaista muulla tavalla?

Lyhty ry:n kehittämä ratkaisu on Ura-avain -työpajamalli, jolla yhdistys osallistuu parhaillaan käynnissä olevaan Sitran Ratkaisu 100 -kilpailuun. Mallissa kehitysvammaiset tekisivät yrityksissä ohjaajansa johdolla töitä, jotka tavallisesti jäävät tekemättä. Yritykset eivät palkkaa kehitysvammaisia työntekijöiksi vaan ostavat palvelupaketin, jossa he maksavat tehtävästä, jonka suorittaminen voi kestää viikkoja, kuukausia tai vaikka vain joitain tunteja.

– Voimme myös tulla yritykseen etsimään töitä, joiden hoitamisen työntekijät kokevat hankalaksi, mutta joita varten ei kuitenkaan ole palkattu ketään. Voimme esimerkiksi vastata kahvinkeitosta, pienistä toimisto- ja puutarha-alantöistä tai hoitaa cateringin yksittäiseen tilaisuuteen.

Malli edistää monikulttuurisuutta

Kun yritys ostaa palvelupaketin, saadusta tulosta maksetaan ensin ohjaajan palkka ja loput jaetaan työpajalaisten kesken.

Työpajaryhmän palkkaaminen on mainio tapa edistää monikulttuurillisuutta työyhteisössä. Visti-Koskinen näkee palvelun ideaalina myös pienyrityksille, jotka aristelevat työntekijöiden palkkaamista.

Ensimmäisenä Ura-avain mallia ovat kokeilleet Helsingin Satama Oy, Suomen Messut sekä Telia 5G -areena, jonka siisteydestä työpajaryhmät ovat huolehtineet.

– Tällä hetkellä brändäämme mallia niin, että se olisi helpompi myydä yrityksille. Mikäli osa kehitysvammaisten tuloista tulisi yrityksiltä, olisi se myös yhteiskunnalle selvää säästöä.

Marja Visti-Koskinen vastaa mielellään yhteistyötä koskeviin tiedusteluihin.

Yhteystiedot: marja.visti-koskinen@lyhty.net, puh. 050 336 2379

Teksti ja kuvat: Anna Väre

Share on Facebook Share on Twitter Epale SoundCloud Share on LinkedIn