chevron-down chevron-left chevron-right chevron-up home circle comment double-caret-left double-caret-right like like2 twitter epale-arrow-up text-bubble cloud stop caret-down caret-up caret-left caret-right file-text

EPALE

e-Platforma za obrazovanje odraslih u Europi

 
 

Blog

Suomi juhlii 100-vuotista itsenäisyyttä: koulutuksen merkkipaalut itsenäisessä Suomessa 1917-2017

05/12/2017
po Jenni WESTÖ
Jezik: FI

Suomalainen koulutus on arvostettua niin kotimaassa kuin maailmallakin. Myös aikuiskoulutuksen historia ulottuu koko itsenäisyyden ajalla – ja pidemmällekin.  

Arjessa helposti unohtuu, että koulutuksemme laatu on syntynyt päämäärätietoisen työn ja arvovalintojen tuloksena. Monet merkittävät päätökset ja tapahtumat ovat rakentaneet koulutuksellemme pohjan, joka kantaa vielä 100-vuotiaassa Suomessakin. Juhlapäivän 6.12. kunniaksi olemme koonneet aikajanan, jolla kuvataan koulutuksen eri vaiheet itsenäisen Suomen ajalta. Aikuiskoulutuksen toimijat ovat osallistuneet Suomi100-juhlavuoteen järjestämällä erilaisia tapahtumia teemalla Yhdessä eteenpäin koko vuoden ajan.

(Aikajana: OAJ www.oaj.fi)

/en/file/latausjpg-1lataus.jpg

Kuva: Reprokuvaaja Kimy-Kustannus OY/Museovirasto. Juvan Ollikkalan kansakoululaisia vuonna 1917. 

1910-luku

Suomi itsenäistyi vuonna 1917 ja sai oman perustuslain. Näin ollen koulutuksen tukeminen ja ylläpitäminen siirtyi julkisen vallan tehtäväksi. Tavoitteena sata vuotta sitten ja yhä tänäkin päivänä on kansalaisten sivistyksellisten oikeuksien toteutumisen vaaliminen kaikin keinoin. Suomen itsenäistymisvuonna 1917:

  • Kansakoulua kävi noin 63 prosenttia lapsista.
  • Oppikoulun aloittaneita oli alle 10 prosenttia ikäluokasta.
  • Lähes jokainen 15 vuotta täyttänyt oli lukutaitoinen, mutta vain hiukan yli puolella oli myös kirjoitustaito.
  • Suomessa toimi yli 30 kansanopistoa.
  • Suomessa oli kolme yliopistoa, kaikki Helsingissä.
  • Opettajankoulutusta järjestettiin seminaareissa eri puolilla Suomea.

 

/en/file/1920-lukukaisiajpg1920-lukukaisia.jpg

Kuva: pihlajavesi.keuruu.fi. Koululaisia 1920-luvulla.  

1920-luku

Itsenäisyyttä seuraavalla vuosikymmenettä Suomeen saatiin yleinen oppivelvollisuus. Oppivelvollisuuden pelättiin tulevan kalliiksi yhteiskunnalle. Yhden vuoden aikana Suomeen perustettiin 145 uutta koulua. Oppivelvollisuuden myötä kaikki lapset pääsivät kouluun. Tavoitteena oli, että oikeus kasvatukseen, koulutukseen ja oppimiseen laajenisi myös useammille ikäluokille.

/en/file/kuva12a5koulunoppilaatjaopettaja1930-luvunalkuvuosinatjpgkuva_12.a5.koulun_oppilaat_ja_opettaja1930-luvun_alkuvuosinat.jpg

Kuva: kankaalanpekalta.blogspot.fi. 1930-luvulla lapsia eli koululaisia oli paljon. 

1930-luku

Koulutus edisti vakautta myös sota-ajan Suomessa. Vuosikymmen merkitsi usein koulunkäyntiä vaikeissa oloissa, johon vaikuttivat epävarmuus jatkosta ja läheisten kohtaloista. Kansakoulut haluttiin pitää auki sodasta huolimatta. Tuhansia kouluikäisiä lapsia ja nuoria lähetettiin Ruotsiin paremman arjen toivossa. Sodan jälkeen kouluihin myös tuli Karjalasta tuhansia evakkoja.

/en/file/63dd97fc9c6dda4e74e17d813c442ecc2ab5338ajpg63dd97fc9c6dda4e74e17d813c442ecc2ab5338a.jpg

Kuva: jyvaskyla.fi. Kouluruokaa annostellaan luokkahuoneessa 1940-luvulla.  

1940-luku

Sodan jälkeisen vuosikymmenen loppua kohti koululaitos elpyi ja koulun yhteyteen syntyi uusia hyvinvointia edistäviä palveluja. Kouluterveyspalvelut ja nuorisotyö vahvistuvat. Oppijoiden hyvinvointi nähtiin tärkeänä jo tällöin. Opettajien tueksi saatiin muuta henkilökuntaa huolehtimaan oppilaiden jaksamisesta. Suomi oli edelläkävijä: ensimmäisenä maailmassa kouluruoastamme tuli maksutonta vuonna 1948.

 

/en/file/kappara7a-1950-1024x627jpgkappara7a-1950-1024x627.jpg

Kuva: Porin Käppärän koulun liikuntatunti 1950-luvulla.

1950-luku

Itsenäisen Suomen kasvukausi alkoi hiljalleen 1950-luvulla. Uutena tavoitteena oli saada elpyneille työmarkkinoille koulutettuja työntekijöitä kansalaisista. !950-luvulla perustettiin ensimmäistä kertaa ammatillisia oppilaitoksia. Ammattipedagogiikka ja tietopohjainen ammatillinen koulutusjärjestelmä saivat alkunsa.

/en/file/jjkoulujpgjjkoulu.jpg

Kuva: oyk.fi. Kuvassa Etelä-Höljäkän koululaisia vuonna 1960.

1960-luku

1960-luvulla väestön koulutusmahdollisuudet laajenivat. Valtiollinen korkeakoulu- ja tiedepolitiikka sai alkunsa. Korkeakoulut levittäytyivät eri puolille maata alueellisen kehittämisen vetureiksi, mikä mahdollisti jatko-opiskelun yhä useammalle.

/en/file/1038852-1242jpg1038852-1242.jpg

Kuva: Hänninen Veikko (Hänninen Mirja). Kuvassa Mellunmäen koulun oppilaita vuonna 1970.

1970-luku

Tämä vuosikymmen oli koulutuksen uudistamisen aikaa. Suomalainen koulutusjärjestelmä uudistui kokonaan ja maksuton yhdeksänvuotinen peruskoulu tasa-arvoisti oppimisen. Peruskoulua aluksi vastustettiin, sillä koulun pelättiin tasapäistävän oppilaita liikaa. Toisin kuitenkin kävi: peruskoulu paransi kaikkien oppilaiden oppimistuloksia! Yhä tänäkin päivänä suomalainen koulujärjestelmä pohjautuu 1970-luvulla tehtyihin muutoksiin.

/en/file/kouluala1jpgkouluala1.jpg

Kuva: helsinki.fi. Kuvassa Nummelan koulun oppilaita luokkakuvassa 1980-luvulla.

1980-luku

Päivähoidon merkitys vahvistui. Lapsille saatiin subjektiivinen oikeus päivähoitoon, eli jokaisella lapsella nähtiin olevan oikeus päivähoitoon. Päivähoidolle kirjattiin myös lakiin kasvatustavoitteet. 

/en/file/kouluatk170117stls1jpgkoulu_atk170117stl_s1.jpg

Kuva: iltalehti.fi. Oppilaita koulun tietokoneluokassa 1990-luvulla.

1990-luku

Vuosikymmen muistetaan erityisesti talouden taantumasta ja elinkeinorakenteen murroksesta. Aikuiskoulutuksen näkökulmasta vuosikymmen oli kuitenkin merkittävä. Aikuisille luotiin työelämään suuntaavia opintoja ja ammatillinen näyttötutkintojärjestelmä sai alkunsa. Näyttötutkintojärjestelmä oli vahvasti työelämäpohjainen. Se laajensi tapoja ja mahdollisuuksia hankkia osaamista.

/en/file/karisto1etela-suomensanomat20150221jpgkaristo1_etela-suomen_sanomat_20150221.jpg

Kuva: ESS.fi. 2000-luvulla oppiminen on vuorovaikutteista ja värikästä.

2000-luku

2000-luvun Suomesta leivottiin koulutuksen huippumaa. Loistavat PISA-tulokset toivat maalle kansainvälistä tunnustusta. Myös opettajan ammatin vetovoima ja opettajien korkea osaaminen ymmärrettiin oppimisen keskeiseksi laatutekijäksi.

/en/file/1117945jpg1117945.jpg

Kuva: uusimaa.fi. 2010-luvulla tehdään oppimisen digiloikkaa! 

2010-luku

Suomi100-juhlavuoden vuosina on oivallettu, että kasvatus, koulutus ja tutkimus ovat kannattava investointi tulevaisuuteen. Vuosikymmenellä on kuitenkin nähty koulutusleikkauksia lähes 3 miljardin euron verran. Myös ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen rahoitus on pudonnut viidenneksen muutamassa vuodessa. Lukion yksikköhinta kattaa alle 80 % todellisista kustannuksista. Leikkauksista huolimatta ppimistulokset ovat maailman kärkeä.

Suomi on noteerattu monissa kansainvälisissä tutkimuksissa mm. yhdeksi maailman kilpailukykyisimmistä, turvallisimmista, vakaimmista ja tasa-arvoisimmista maista. Kasvatus, koulutus ja tutkimus ymmärretään tätä päivänä kannattavana tulevaisuusinvestointina, jonka avulla rakennetaan sosiaalisesti ja taloudellistesti kestävämpää Suomea. Koulutuksen kehittämiselle on luotu kansallinen visio, jonka pohjalta tulevaisuuden koulutusta kehitetään edelleen. 

Share on Facebook Share on Twitter Epale SoundCloud Share on LinkedIn