chevron-down chevron-left chevron-right chevron-up home circle comment double-caret-left double-caret-right like like2 twitter epale-arrow-up text-bubble cloud stop caret-down caret-up caret-left caret-right file-text

EPALE

e-Platforma za obrazovanje odraslih u Europi

 
 

Blog

Ammatillisen koulutuksen ohjaus

23/11/2017
by Jenni WESTÖ
Jezik: FI

Viime vuosina on noussut valtakunnallisesti tärkeäksi teemaksi nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen. Aiheeseen on vastattu koulutuksen saralla koulupudokkuuden teemaan panostamalla, kehittämällä rakenteita koulupudokkuuden ehkäisemiseksi ja sujuvien siirtymien luomiseksi, vahvistamalla ammatillisen koulutuksen ohjausta eri koulutuksen nivelvaiheissa sekä ehkäisemään syrjäytymiskierrettä tarjoamalla kaikille nuorille ja aikuisillekin yksiköllisiä mahdollisuuksia päästä koulu- ja urapolulla eteenpäin.

Tässä blogissa tutustumme neljään hankkeeseen eri puolilta Suomea, joiden avulla on kehitetty lähivuosina uusia ratkaisuja ammatillisen koulutuksen ohjauksen teemaan liittyen: Oma Reitti, OPPA (Omia polkuja pitkin ammattiin), OPINtie ja aikuisten uraohjausta kehittänyt AURA.

/nb/file/natureforestwalkforestpathsunsetwomangirlhat-1186887jpgnature_forest_walk_forest_path_sunset_woman_girl_hat-1186887.jpg

Oma Reitti

Oma Reitti -hanke toteutettiin Keski-Pohjanmaalla. Hankkeen tavoitteena oli löytää ratkaisuja kokonaisen ikäluokan kouluttamiseen, lisätä opintojen suorittamista loppuun asti sekä ehkäistä keskeyttämistä. Hankkeessa pyrittiin monipuolistamaan oppimisympäristöjä, ottamaan työelämä vahvemmin mukaan koulutukseen ja vahvistamaan opiskelijoiden hyvinvointia ja osallisuutta.

Hankkeen kohderyhmänä olivat opiskelijat, joiden opinnot olivat vaarassa keskeytyä tai joiden opinnot eivät edenneet alkuperäisen suunnitelman mukaan. Mukana oli myös opiskelijoita, joilla oli erityisen tuen tarve sekä osa työpajoilla käyvistä nuoria. Tarve ryhtyä hankkeeseen nousin esiin, kun huomattiin, että joukko opiskelijoita ei kyennyt opiskelemaan ryhmänsä mukana tai edennyt opinnoissaan. Riskinä oli, että opiskelijat eivät valmistuisi lainkaan.

Oma Reitti -hankkeen turvin kyettiin antamaan yksilöllisempää tukea näille opiskelijoille ja varmistamaan, että heidän opintonsa etenivät kohti valmistumista. Työn aikana kävi ilmi, että osa opiskelijoista tarvitsee enemmän yksilöohjausta kuin oppilaitoksen tavallisilla resursseilla kyetään antamaan. Lisätuen tarve nousi esiin tilanteissa, joissa opiskelijaa muistuttivat hänen aikaisempien vuosiensa lukuisat epäonnistumiset, ja tilanne olisi tavallisesti johtanut opintojen keskeyttämiseen. Luottamus syntyi pysyvien aikuisten läsnäolon avulla arjessa.

Opiskelijoiden tukena työskentelivät reittisuunnittelija ja -ohjaaja. Työt oli jaettu siten, että reittiohjaaja teki opiskelijan, ryhmänohjaajan tai opiskelijahuollon edustajan kanssa suunnitelman ohjauksen tueksi ja reittisuunnittelija kulki arjessa opiskelijan rinnalla, seurasi suunnitelman toteutumista ja ohjasi opiskelijaa hänen tarvitessaan tukea. Ohjaajalla ja suunnittelijalla käytössään ns. pysäkki, johon opiskelijat ohjattiin, kun opinnot eivät edenneet. Yhteydenotot pysäkille tulivat ryhmänohjaajilta, opinto-ohjaajilta, kuraattoreilta tai opiskelijoilta itseltään.

Reittisuunnittelija kohtasi opiskelijan ensimmäisen kerran yhdessä lähetteen tehneen henkilön kanssa, tai opiskelija tuli itse pysäkille. Ensin tehtiin haastattelemalla alkukartoitus ja kartoittamalla mikä tilanne opintojen suhteen oli. Alkukartoituksen jälkeen opiskelijan kanssa tehtiin päivä- ja viikkotasolla suunnitelma, jonka toteutumista seurattiin viikottain.

Reittiohjaaja taas tavoitteli ja etsi opiskelijoita, joiden oli tarkoitus tulla pysäkkiin. Ohjaaja huolehti, että opiskelija oli missä piti. Lisäksi hän ohjasi opiskelijoita arjen tilanteissa. Ohjauksessa hyödynnettiin sähköisiä opiskelupaketteja yhteisistä opinnoista ja ammatillisista opinnoista. Opiskelijoilla oli myös mahdollisuus osallistua Kokkotyö-säätiön kahden viikon mittaiseen arviointijaksoon. Tätä kautta saatiin arviointiraportti opiskelijan työkuntoisuudesta ja soveltuvuudesta alan työtehtäviin.

Oma Reitti hankkeeseen osallistui yhteensä 425, jotka ovat antoivat palautetta tukitoimien edistävästä vaikutuksesta heidän opintoihinsa, valmistumiseensa ja työllistymiseensä. Hankkeessa tuotettiin myös ryhmäyttämiseen liittyvä ohjekirja sekä Oma reitti -opas.

Lähteet/lue lisää:

Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymä:

http://projekti.kpedu.fi/default.aspx?id=3261&pid=3261&pid1=3261&siteid=901

Euroopan unionin Rakennerahastotietopalvelu

/nb/file/bikeroadpersongirlriding-108041jpgbike_road_person_girl_riding-108041.jpg

Omia polkuja pitkin ammattiin (OPPA)

Osa nuorista jää vaille ammatillista koulutusta. Pääasiallisia syitä ovat, että nuori ei hakeudu perusasteen jälkeiseen koulutuksen tai että hän keskeyttää opintonsa. Perusasteen jälkeinen koulutus on kuitenkin nuorille tärkein väylä työelämään ja yhteiskuntaan kiinnittymiselle. Ammatillista koulutusta vaille jäävien joukkoon kuuluu monenlaisia nuoria.

Myös ammatillista koulutusta koskeva lainsäädäntö on muuttumassa. Vastikään voimaan astunut uudistus mahdollistaa ammatillisen koulutuksen kehittämisen siten, että siirtymät toisen asteen koulutukseen ja sitä kautta työhön helpottuvat. Henkilökohtaisia opiskelu ja työllistymispolkuja voidaan rakentaa. Opintojen alussa opiskelijoiden eri tavoin hankittua osaamista voidaan muuttaa osaamispisteiksi. Opintopolkuja voidaan lyhentää ja rakentaa uusia osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen perustuvia kannustimia.

Omia polkuja pitkin -hankkeessa tuotettiin selvitys mahdollisuuksista, joita tulevien uudistusten myötä on tukea koulutusta vailla olevia nuoria siirtymään koulutuksen kautta työelämään. Hankkeen tulokset toimivat pohjana ammatillisen koulutuksen suunnittelulle niin, että yksilölliset työelämään johtavat oppimispolut mahdollistuvat. Työssä otettiin huomioon, että oppimista ja ohjausta voi tapahtua hyvin moninaisissa oppimisympäristöissä.

Hankkeessa selvitettiin huolella mahdolliset lainsäädännön esteet siirtymille. Lisäksi kiinnitettiin erityistä huomiota maahanmuuttajien siirtymien esteisiin.

Hankkeen työtapana oli neljä työpajaa. Niihin osallistui monipuolinen verkosto ammatillisen koulutuksen asiantuntijoita. Toimijoiden näkemykset kehittämisehdotuksineen koottiin yhteen ja ne toimivat hankkeen konkreettisina toimenpiteinä.

Oppilaitos oppimisympäristönä -työpajassa selvitettiin mitä opetussuunnitelman mukaisia asioita opitaan parhaiten juuri oppilaitoksessa. Lisäksi pohdittiin miten oppilaitoksessa tapahtuvaa ohjaamista ja opiskelua voidaan kehittää. Työpajassa selvitettiin myös erityisopiskelijoiden haasteita sekä ohjausta tulevaisuudessa.

Työpaikka oppimisympäristönä -työpajassa käytiin läpi työelämän vaatimuksia ja ammatillisen koulutuksen valmiutta vastata niihin myös tulevaisuudessa. Työssäoppimiseen liittyen tarkasteltiin myös ohjaamisrooleja sekä vastuukysymyksiä. Työpajassa huomioitiin myös erityisopiskelijoiden ja maahanmuuttajien haasteet työelämässä.

Epämuodolliset oppimisympäristöt -työpajassa määriteltiin mitä opiskelija oppii oppilaitoksen ja työpaikan ulkopuolella ja mitä haasteita osaamisen tunnistamiseen liittyy. Työpajassa keskusteltiin myös yksilöllisten polkujen ja kasvatusvastuun merkitys.

Normit ja säädökset -työpajassa selvitettiin mitä haasteita ja mahdollisuuksia normit ja säädökset asettavat eri opintopoluille. Työpajassa todettiin, että uudistusten myötä moniin epäselviin lainkohtiin tulisi saada tarkennuksia muun muassa vastuiden ja velvoitteiden osalta.

Lopuksi hankkeen tulokset esiteltiin yhteisessä loppuseminaarissa. Hankkeessa tuotettu materiaali toimii pohjana ammatillisen koulutuksen ja siirtymien kehittämiselle.

Lähde:

Euroopan unionin Rakennerahastotietopalvelu

/nb/file/booksmilelovebookshelfhappy-179480jpgbook_smile_love_bookshelf_happy-179480.jpg

OPINtie

Koulutuskeskus Salpaus kuntayhtymän Opintie -hankkeen tavoitteena oli tukea nuorta saamaan ammatillinen perustutkinto ja siirtymään edelleen työelämään.

Hankkeessa pyrittiin luomaan pysyvät rakenteet, jotka auttavat ennaltaehkäisemään opintojen keskeyttämistä tai mahdollista eroamista ja takaavat nopeasti tehostettua opinto- ja uraohjausta. Lisäksi tavoitteena oli vakiinnuttaa toimintaa, jonka avulla ilman koulutuspaikkaa oleville syntyy mahdollisuus suorittaa opinpajassa ammatillisia opintoja.

OPINtiessä suunniteltiin joustavia opintomalleja, joiden avulla ammatillisia tutkintoja suorittavien ja opintoja loppuunsaattavien nuorten määrää saataisiin kasvamaan. Lisäksi pyrittiin kehittämään erilaisia ohjausmalleja, joilla nuoria voidaan tukea opinnoissa. Myös oppilaitoksen ulkopuolella olevia non-formaaleja oppimisympäristöjä pyrittiin tunnistamaan ja kehittämään niiden tuomia taitoja opintoihin.

Hankkeen työtapana olivat opinpajat, joissa juurrutettiin opinnollistamisen malli ja tukimalli nuorille, joiden opinnot ovat vaarassa keskeytyä. Lisäksi tuettiin jo aiemmin keskeyttäneiden nuorten paluuta opintojen pariin. Tavoitteena työssä oli oppimistaitojen ja opiskelumotivaation lisääminen työvaltaisin opiskelumenetelmin sekä tuettu siirtyminen opintojen pariin

Avaimena oli nuorille tarjottavan matalan kynnyksen ohjauspalvelun kehittäminen. Nuorille haluttiin tarjota vahvempaa henkilökohtaista ohjausta ja tukea, panostaa henkilökohtaisen kontaktiin ja matalan kynnyksen palveluihin, ja madaltaa alan eri toimijoiden (mm. Etsivä nuorisotyö, kuntien eri palvelut) välisiä raja-aitoja.

OPINtiellä opittua

OPINtie onnistui juurruttamaan ammatillisen opinpajatoiminnan Koulutuskeskus Salpauksessa. Tehdyn palautekyselyn mukaan OPINpaja ja sen toiminta saivat tunnettavuutta Salpauksen ulkopuolellakin. OPINpajan rooli ammatillisena oppimisstudiona kuitenkin osin muuttui hankkeen aikana. Nykyisin toiminta keskittyy vahvasti ammatillisten teoriaopintoja tukemiseen. Opiskelijoiden sosiaalisen vahvistamisen tukena toimivat kuraattori ja terveydenhoitaja.

OPINpajaa voidaan käyttää ponnahduslautana opintoihin siirtymiseen työ- tai koulutuskokeilun kautta. Polku on hankkeen kokemuksien kautta hyvä varsinkin niille, jotka tulevat jatkamaan aikaisemmin keskeytyneitä opintoja. OPINpaja-jakson aikana voidaan tukea myös tulevaa opiskelijaa, vahvistaa häntä sosiaalisesti sekä kasvattaa opiskelumotivaatiota. OPINpaja tarjoaa rennon paikan missä tehtävät tulevat tehdyksi, sillä hankkeessa huomattiin, että opiskelijat kaipaavat paikkaa johon tulla ja jossa tarvittaessa saa apua rästitehtävien tekemiseen. Kotona rästien tekeminen on haastavaa, sillä ympärillä on asioita, jotka tulevat tehtävien teon väliin.

OPINtien myötä koulutuksellinen ohjaus juurtui osaksi Salpauksen toimintaa ja alueen palveluita.

Lähteet/lue lisää:

Koulutuskeskus Salpaus:

https://www.salpaus.fi/info/kehitamme-toimintaamme/hankkeet/opintie/

Euroopan unionin Rakennerahastotietopalvelu

/nb/file/officetwopeoplebusinessteammeetingcomputerslaptopspaperwork-596254jpgoffice_two_people_business_team_meeting_computers_laptops_paperwork-596254.jpg

AURA – aikuisten uraohjaus

Aura – aikuisten uraohjaushankkeen tavoitteena ja lähtökohtana oli vastata muuttuneisiin ja monisyisiin työelämän muutoksiin ja tarpeisiin. Aikuisten oletetaan olevan aktiivisia ja omatoimisia myös uraan ja ammatilliseen koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. Tämä ei enää kuitenkaan ole pätevä selitys.

Muuttuneessa ja rajallisessa maailmassa myös aikuiset kokevat epävarmuutta, johon he tarvitsevat tietoa, neuvontaa ja ohjausta. Tarve ei rajoitu vain ihmisiin, jotka syystä tai toisesta tarvitsevat uutta uraa tai koulutusta, vaan myös koulutukseen osallistuvat aikuiset kokevat samaa epävarmuutta. Siksi välillä tarvitaan tavanomaista syvempää ohjausta.

Etelä-Savon ammattiopiston (Esedu) ja Savonlinnan aikuis- ja ammattiopiston (SAMI) AURA-hanke kohdistettiin erityisesti ilman ammatillista koulutusta oleville aikuisille. Tietoa, neuvontaa ja ohjausta tarjottiin koulutukseen hakeutumista harkitseville, hakeutuville ja ammatillisessa koulutuksessa oleville. Lisäksi kohteena olivat parhaillaan työelämän ulkopuolella olevat, muun muassa kotiäidit, maahanmuuttajat ja nuoret eläkeläiset. Hankkeen kautta tarjottiin matalakynnyksistä, monikanavaista ja verkostoitunutta tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelua.

Mihin AURA raivasi tien?

AURA:n kehittämistyö jakautui kolmeen vaiheeseen. Koulutukseen hakeutumisvaiheessa toteutettiin tiedotus- neuvonta- ja ohjaustehtävää yhdeltä luukulta. Ohjauspalvelulla on yksi puhelinnumero sekä yksi sähköinen ja fyysinen palvelupiste. Pitkäkestoisten koulutusten sijaan asiakkaille räätälöitiin polkuja, joissa koulutus ja työssä käyminen nivoutuvat selkeäksi kokonaisuudeksi. Lisäksi käynnistettiin lakisääteinen henkilökohtaistamisprosessi ja tehtiin aikaisemmin opitun tunnistamista ja tunnustamista sekä henkilökohtainen opetuksen järjestämissuunnitelma.

Koulutuksen aikana AURA:n palveluohjaaja tarjosi tietoa eri koulutusvaihtoehdoista, niihin hakemisesta sekä pääsyvaatimuksista. Apua sai tarvittaessa hakemuksen tekemiseen sekä henkilökohtaistamiseen liittyvän lomakkeen täyttämisessä. Koulutuksen aikana aikuiset saivat apua opiskeluun liittyvien ongelmien ratkaisemisessa. Tällaisia olivat esimerkiksi huonojen koulukokemusten ylittäminen, oppimisvaikeuksien tunnistaminen, toimeentuloon liittyvät haasteet, perheeseen tai asumiseen liittyvät hankaluudet tai työssäoppimispaikan saaminen.

Koulutuksen päättyessä asiakkaita autettiin työllistymään, esimerkiksi esittelemällä heille te-palveluja ja kertomalla avoimista työpaikoista ja heille sopivista työammateista. Heitä opastettiin tarvittaessa myös työhakemusten ja cv:n laatimisessa sekä annettiin tietoa ja neuvontaa jatko-opinnoista.

AURA-hankkeen tuloksena mukana oleviin oppilaitoksiin luotiin kaikille ja kaikenikäisille tarkoitetut neuvonta- ja ohjauspalvelut. Niiden avaimena olivat yksilöllisyys, asiakasystävällisyys ja helppokäyttöisyys. AURA-verkostoa rakennettiin siten, että se jäisi toimivaksi rakenteeksi hankkeen jälkeen.

Tärkeimpänä tuloksena AURA palveli yhteensä yli 550 aikuista. Heistä 22% aloitti ammatillisen koulutuksen, työttömänä on 17% vähemmän ja työllistyneitä on 21% enemmän kuin ennen hanketta. Asiakkaita koskevien tulosten lisäksi onnistuttiin tuomaan paremmin esiin oppilaitosten opettajien roolia aikuisten ohjauksessa. Savonlinnan aikuis- ja ammattiopistossa aikuisten opinto-ohjaus on ollut vakiintuneena käytänteenä useiden vuosien ajan, mutta työtä on tehty melko yksin. AURA:n myötä aikuisille suunnattu palvelu verkostoitui ja kiinnittyi osaksi oppilaitosten arkea.

Lähteet/lue lisää:

Etelä-Savon ammattiopisto:

http://www.esedu.fi/esedu/projektit/paattyneet_projektit/aura

Euroopan unionin Rakennerahastotietopalvelu

 

Kuvat: pxhere.com

 

PALAA KOKOELMABLOGIN

ETUSIVULLE TÄSTÄ

 

Share on Facebook Share on Twitter Epale SoundCloud Share on LinkedIn