chevron-down chevron-left chevron-right chevron-up home circle comment double-caret-left double-caret-right like like2 twitter epale-arrow-up text-bubble cloud stop caret-down caret-up caret-left caret-right file-text

EPALE - e-Platforma za obrazovanje odraslih u Europi

Blog

Tervetuloa Leville – Willkommen in Levi!

30/01/2020
po Sabrina Somersaari
Jezik: FI
Document available also in: DE EN SV

Matka Lappiin talvella voi kuulostaa monien mielestä hullulta – toisten korvissa erittäin kiehtovalta. Minusta se kuulosti seikkailulta ja ainutkertaiselta kokemukselta, kun kuulin Pohjois-Suomessa Levillä järjestettävästä TCA-tapahtumasta nimeltä ”Social justice in life-long guidance”. Olin jo kokenut todella antoisaa kansainvälistä yhteistyötä Erasmus+-hankkeen puitteissa ja oppinut arvostamaan sitä. Kun se toi mahdollisuuden osallistua tähän aiheeltaan äärimmäisen mielenkiintoiseen vaihtotapaamiseen, tartuin tilaisuuteen epäröimättä. Mahdollisuus mielenkiintoisiin keskusteluihin eri puolilta Eurooppaa tulevien kollegoiden kanssa, uudet teoreettiset panokset käytännön työhön ja ajatus innovatiivisista projekteista, jotka perustuisivat muista EU-maista saatuihin kokemuksiin, kuulostivat houkuttelevilta. Kun kaikki tämä oli tarjolla Lapin henkeäsalpaavan upeissa maisemissa, päätös oli helppo. Päätöksenteon jälkeen sain kansalliselta toimistolta apua rahoitushakemuksen tekemiseen, ja se osoittautuikin helpoksi ja suoraviivaiseksi.

Marraskuun 26. päivänä matkustin Wienistä Helsingin kautta Kittilään ja sieltä edelleen Levin talviurheilukeskukseen. Pian lentoni laskeutumisen jälkeen tutustuin ensimmäisiin seminaarin osallistujiin bussimatkalla kohti kokouspaikkana toiminutta hotellia. Keskustelin innokkaasti suomalaisten, ruotsalaisten, puolalaisten ja liettualaisten kollegoideni kanssa, ja kaikki tuntuivat olevan todella vaikuttuneita ohi vilisseistä lumisista maisemista ja odottavan innolla tulevia päiviä.

Hotelliin saavuttuani tutustuin vielä uusiin osallistujiin illallisella. Keskustelimme siitä, miten kaukaa eri puolilta Eurooppaa olimme saapuneet – Roomasta, Ateenasta, Riiasta, Reykjavikista, Dublinista, Antwerpenista ja Tukholmasta. Tunnelma oli alusta alkaen ystävällinen ja avoin, ja osallistujien keskinäinen kiinnostus oli heti aistittavissa.

Seuraavana aamuna söimme aamiaista pimeyden vallitessa (niin kaukana pohjoisessa talvella on todella pimeää), minkä jälkeen siirryimme hotellin kokoustilaan. Siellä Virpi Keinonen Opetushallituksesta toivotti meidät tervetulleiksi ja piti lyhyen johdannon, Jenni Westö esitteli EPALE-alustaa ja seminaarin juontaja Miika Kekki esitteli TCA-tapahtuman ohjelman.

Kuva: © EPALE NSS Suomi 2019

Seuraavaksi keskustelimme pienryhmissä omista näkökulmistamme sosiaalista oikeudenmukaisuutta koskeviin kysymyksiin ja muotoilimme seminaaria koskevat odotuksemme lyhyiksi ”runollisiksi” viesteiksi.

Lounaan jälkeen pääsimme nauttimaan Lapin upeista maisemista ja kilpailemaan arvotuissa neljän hengen ryhmissä toisiamme vastaan leikkimielisissä urheilulajeissa. Hyytävissä olosuhteissa (–15 astetta!) pyöräilimme lumella ja jäällä, pyydystimme puisia poroja, harjoittelimme tandemhiihtoa ja valtasimme tiluksia saamelaisille – se oli jäätävän hauskaa.

Kun olimme sulaneet kohmeesta, paneuduimme loppupäivän ajan muutosprosesseja ja ohjaajien roolia muutostilanteissa koskeviin kysymyksiin. Daniel Hailemariam Tukholman yliopistosta piti esitelmän SCARF-mallista muutosprosessien alussa ja puhui puolustus- ja torjuntakäyttäytymisestä eli aiheista, joita kohtaan työssäni jatkuvasti.

Sen jälkeen Iina Helldan kertoi työkokemuksistaan pakolaisten parissa sekä niistä moninaisista sosiaalisen poissulkemisen muodoista, joita he kohtaavat. Hänen kiihkeä puheenvuoronsa oli erittäin inspiroiva, ja se sai yhteiskuntakriittisiä näkemyksiä koskevan keskustelun jatkumaan illallisellakin.

Seuraava aamupäivä oli pyhitetty teoreettiselle keskustelulle neuvonta- ja ohjausprosesseista. Sanna Vehviläinen ja Anne-Mari Souto kertoivat esitelmässään näkemyksistään ohjauksen kriittisestä teoriasta ja käytännöstä. Näkemyksistä ja mahdollisuudesta tuoda niitä päivittäiseen työhömme keskusteltiin intensiivisesti, ja näitä keskusteluja jatkettiin vielä lounaallakin.

Sen jälkeen järjestäjät johdattivat meidät talven ihmemaahan. Menimme Levitunturille köysiradalla ja kävelimme näköalapaikalle, josta avautui sumuverhon raottuessa hetkeksi upea näkymä Lapin karun kauniisiin maisemiin. Kun olimme lämmitelleet kuuman kaakaon äärellä, uppouduimme iltapäivällä entistä syvemmälle sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen.

 

© Florian Hinterberger 2019

Miika Kekki keskittyi puheenvuorossaan ohjaajien rooliin ja asenteeseen ohjausprosesseissa. Päivittäisissä rutiineissa jää harvoin aikaa pohtia omaa rooliaan kovin perusteellisesti, joten tällaisten kysymysten syvällinen käsittely on erittäin tärkeää. Lyhyen tauon jälkeen kuulimme vielä kahden paikallisen toimijan esitelmät. Muonion kunnan sivistystoimenjohtaja Merikki Lappi puhui non-formaaleista oppilaitoksista Suomen syrjäisillä alueilla, ja saamelaisten edustaja Janne Näkkäläjärvi esitteli Saamelaisalueen koulutuskeskusta. Tässä erittäin kiinnostavassa puheenvuorossa saimme katsauksen Euroopan ainoan alkuperäiskansan eli saamelaisten perinteisiin ja elämäntapaan ja kuulimme keskuksen ainutlaatuisesta koulutuskonseptista. Nämä tiedot pyörivät vielä päässäni, kun siirryimme nauttimaan illallista avotakalliseen mökkiin. Tarjolla oli perinteisiä poronliharuokia. Lopuksi menimme belgialaisten, irlantilaisten, norjalaisten ja itävaltalaisten kollegoideni kanssa hotellin baariin lasilliselle. Se oli erinomainen päätös intensiiviselle, mielenkiintoiselle ja vivahteikkaalle päivälle!

Seuraavan perjantain aamiaisella kaikki keskustelut koskivat edelliseltä päivältä saatuja vaikutelmia. Aistittavissa oli myös seminaarin päättymisen tuomaa haikeutta. Aamupäivällä kävimme vielä menneiden päivien ohjelman läpi ja palautimme mieliimme ensimmäisen päivän odotuksiamme – omani ylittyivät reilusti. Haikein mielin hyvästelin ensimmäiset kollegani, jotka lähtivät pois Leviltä aiemmilla lennoilla, ja lounaan jälkeen matkustin suuremman ryhmän mukana Kittilän lentokentälle odottamaan lentoamme Helsinkiin. Siellä myös meidän tiemme erosivat. Vein mukaani Wienin paluulennolle erinomaisia vaikutelmia ja uusia hankeideoita sekä nipun käyntikortteja ja yhteystietoja. Olinkin aivan varma, että tapaisin eräitä kollegoita toistekin. Väsyneenä mutta erittäin inspiroituneena iloitsin jo nyt tulevista mahdollisuuksista verkostoitua kansainvälisten kollegoideni kanssa.

 


© EPALE NSS Suomi 2019

 

Lisätietoja Erasmus+-ohjelman aikuiskoulutusta koskevista strategisista kumppanuuksista löydät täältä, ja tietoa liikkuvuushankkeista täältä

 

Tutustu myös Miika Kekin esitykseen "What is Social Justice?"

 

Teksti: Florian Hinterberger

 

Teksti on käännetty alkuperäisestä saksankielisestä blogitekstistä

Share on Facebook Share on Twitter Epale SoundCloud Share on LinkedIn
  • Slika korisnika Virpi Keinonen
    Vielen Dank für den schönen Bericht und fürs positive Feedback. 
    Es freut uns zu hören, dass die Teilnehmer sowohl den Seminar als auch die dunkleste und kälteste Jahreszeit in dem finnischen Lappland-Winterwunderland genossen und interressant gefunden haben. Von der Seite der National Agency for Education in Finland wollen wir uns allen unseren Teilnehmern für die schönen Tage in Levi herzlich bedanken.  Frohe Weihnachten :)