chevron-down chevron-left chevron-right chevron-up home circle comment double-caret-left double-caret-right like like2 twitter epale-arrow-up text-bubble cloud stop caret-down caret-up caret-left caret-right file-text

EPALE

e-Platforma za obrazovanje odraslih u Europi

 
 

Blog

Muutosorientoitunut aikuiskoulutus – miten siirtyä muutoksiin reagoimisesta tulevaisuuden muuttamiseen?

09/12/2019
po Jenni WESTÖ
Jezik: FI
Document available also in: EN

/hr/file/canva-maleentrepreneurlookingathisvisionboardjpg-0canva_-_male_entrepreneur_looking_at_his_vision_board.jpg

 

Aikuiskouluttajien ei pitäisi pelkästään mukautua nopeisiin yhteiskunnallisiin muutoksiin vaan myös tarvittaessa osallistua yhteiskunnan muuttamiseen. Tähän tarvitaan muutosorientoitunutta aikuiskoulutusta. FuturelabAE-hankkeen tavoitteena on kannustaa aikuiskouluttajia ottamaan aloitteellisempi rooli nykypäivän haasteiden ratkaisemisessa. Hanke on nyt julkaissut teoreettisen raportin, jossa on esimerkkejä muutosorientoituneesta oppimisesta.

Elämme nopeasti muuttuvassa maailmassa, jossa vastaamme tulee joka päivä uusia haasteita. FuturelabAE-hankkeen päämääränä on vastata näihin haasteisiin ja kehittää tietämystä ja resursseja, joilla koulutustarjonnasta voidaan tehdä entistä muutosorientoituneempaa ja innovatiivisempaa. Hankkeessa pyritään muuttamaan aikuiskoulutuksen roolia reaktiivisesta aktiiviseksi. Hankkeen keskeisenä ajatuksena on, että aikuiskoulutuksen pitäisi analysoida, tarkastella kriittisesti ja muokata tulevaisuuden trendejä sekä kehittää koulutuksellisia toimia, joilla autetaan yksilöitä ja yhteiskuntia ei vain kohtaamaan vaan myös hallitsemaan haasteita.

”Aikuiskoulutusta on perinteisesti pidetty koulutusjärjestelmien vikojen korjaamona. Esimerkiksi ne, joilta on jäänyt koulun päättötodistus saamatta, ohjautuvat uusia mahdollisuuksia tarjoaviin koulutusohjelmiin”, sanoo Thomas Fritz, VHS Wienin lernraum.wien-tutkimusyksikön johtaja.

Fritz edustaa yhtä hankekumppaneista ja oli mukana kehittämässä hankeideaa yhdessä European Association for the Education of Adults (EAEA)  aikuiskoulutusjärjestön kanssa. Hankkeen teemoina ovat kaksi yhteiskuntamme suurta haastetta: demokratian nykytila, jossa yhä useammat kallistuvat muukalaisvihamieliseen ja populistiseen ajatteluun, ja nopea digitalisaatio, jossa osa väestöstä ei pysy mukana muutosvauhdissa.

”Nämä teemat valittiin, koska voimaantuminen ja osallisuus eivät enää ole mahdollisia ilman digitietämystä. Samalla digitalisaatio on yksi monista demokratian uhista”, sanoo Fritz.

Itä-Suomen yliopiston aikuiskasvatustieteen professori Jyri Manninen toteaa, että suurin osa aikuiskoulutuksen kursseista ja koulutuksesta ylipäänsä ei haasta vallitsevaa tilannetta vaan pyrkii pitämään olemassa olevat rakenteet ja senhetkisen yhteiskunnan ennallaan:

”Suurimmassa osassa koulutuksesta tavoitteena on antaa taitoja, joita ihmiset tarvitsevat nyky-yhteiskunnassa,  yhteisössä tai  organisaatiossa pärjäämiseen ja siihen mukautumiseen. Tämä on ymmärrettävää, koska yhteiskunta tai organisaatioiden johtajat tuskin rahoittaisivat koulutusta, jonka päämääränä olisi muuttaa vallitsevaa tilannetta radikaalisti.”
 

Radikaali vai rauhallinen muutos?

Muutosorientoituminen ei ole uusi ilmiö. Historiassa on lukuisia esimerkkejä siitä, miten aikuiskoulutusta on käytetty välineenä yhteiskunnan radikaalissa muuttamisessa. Mannisen mukaan Yhdysvaltain kansalaisoikeusliike 1960-luvulla on hyvä esimerkki radikaalista lähestymistavasta:

”Martin Luther Kingin ja muiden tavoitteena oli muuttaa epäreiluja rotulakeja. Tämä on hyvä esimerkki siitä, miten radikaali muutosorientoitunut aikuiskoulutus voi olla vaarallista hallitsevan luokan ja valtion näkökulmasta.”

Aikuiskoulutusta voidaan kuitenkin käyttää myös yhteisöjen, organisaatioiden ja koko yhteiskunnan rauhanomaisessa muuttamisessa entistä paremmaksi, oikeudenmukaisemmaksi ja tasa-arvoisemmaksi. Yhteiskunnalliset liikkeet, kansalaisjärjestöt ja epävirallisen aikuiskoulutuksen järjestäjät ovat aktiivisia tällä saralla.

”Muutosorientoitunut aikuiskoulutus pyrkii yleensä ratkaisemaan havaittuja ongelmia, joita ovat esimerkiksi sosiaalinen epätasa-arvo, sukupuolten tai etnisten ryhmien välinen epätasa-arvo, köyhyys, ilmastonmuutos, vihapuhe ja valeuutiset”, kertoo Manninen.

Monet organisaatiot työskentelevät jo muutosorientoituneen oppimisen menetelmien, työkalujen ja hankkeiden parissa. Manninen on hankeyhteenliittymän tuella analysoinut yli 50 resurssia ja kehittänyt hanketta rikastuttavaa teoreettista taustaa. Nämä ensimmäiset hanketulokset ovat nyt tarjolla sekä kouluttajien että poliittisten päättäjien inspiraation lähteeksi.

Seuraavien kahden vuoden aikana osana hanketta järjestetään työpajat digitalisaatiosta (Suomessa joulukuussa 2019) ja demokratiasta (Irlannissa joulukuussa 2020) sekä kaksi verkkokurssia näitä aiheita koskevista muutosorientoituneen oppimisen menetelmistä. Hankkeessa myös laaditaan aikuiskouluttajille ohjeet siitä, miten muutosorientoitunutta lähestymistapaa voidaan soveltaa tuettaessa henkilöitä, joilla on heikot digi- ja yhteiskuntataidot.
 

Muutosorientoitumista ohjaavilla arvoilla on väliä

Herää kysymys: Eikö kaikki koulutus ole muutosorientoitunutta? Mannisen mukaan näin ei ole. Resurssien keräämisen aikana hän yllättyi siitä, miten vaikeaa oli hahmottaa muutosorientoituneen ja muunlaisen aikuiskoulutuksen ero.

”Usein väitetään, että kaikki aikuisoppiminen johtaa muutokseen, koska oppijan tietämys kasvaa ja hän oppii uusia taitoja. Tämä ei kuitenkaan vastaa muutosorientoituneen aikuiskoulutuksen määritelmää. Yksilön tasolla muutosorientoitunut oppiminen johtaa muutoksiin asenteissa, arvoissa, käyttäytymisessä tai Jack Mezirowin teorian käsittein ilmaistuna ’merkitysperspektiiveissä’.”

Mannisen mukaan aikuiskoulutusta, joka ei ole muutosorientoitunutta, on huomattavasti helpompi järjestää ja se onkin tavallaan oletusarvo useimmille aikuiskouluttajille ja etenkin poliittisille päättäjille. Muutosorientoitunutta aikuiskoulutusta on tietoisesti suunniteltava ja kehitettävä, koska se on vaativampaa ja edellyttää erilaisia opetus- ja oppimismenetelmiä.

Manninen korostaa, että on käytävä demokraattista keskustelua koulutuksen tavoitteista, tarpeista ja arvoista, tavoiteltavan muutoksen luonteesta ja siitä, kenen tavoite kyseinen muutos on.

”Vaikka Natsi-Saksa oli ehkä laajin ja onnistunein muutosorientoituneen kansalaiskasvatuksen hanke, se perustui yhden miehen kavaliin päämääriin ja vaarallisiin poliittisiin tavoitteisiin.”

 

***

Jyri Mannisen, Anna Jetsun ja Irena Sgierin laatima FuturelabAE-hankkeen resurssien keräämis- ja analysointiraporttiChange-oriented adult education in the fields of democracy and digitalisation” on julkaistu PDF-muodossa.

Hankkeen ensimmäinen työpaja aikuiskoulutuksesta ja digitalisaatiosta järjestetään Helsingissä 11.12.2019. Lue lisää työpajasta

FuturelabAE-hanke (2018–2021) saa rahoitusta Erasmus+  ohjelmasta.

 

Teksti: Sari Pohjola
Kuva: Canva

 

Share on Facebook Share on Twitter Epale SoundCloud Share on LinkedIn