chevron-down chevron-left chevron-right chevron-up home circle comment double-caret-left double-caret-right like like2 twitter epale-arrow-up text-bubble cloud stop caret-down caret-up caret-left caret-right file-text

EPALE - ríomhArdán d’Fhoghlaim Aosach san Eoraip

Blag

Eurooppalaisuus on osa minua, mutta ei kaikki

07/02/2018
ag Markus Palmén
Teanga: FI
Document available also in: EN FR HR

/ga/file/european-identityEuropean Identity

European Identity

 

Vuosi 2018 on Euroopan Kulttuuriperintövuosi. Yhtä eurooppalaista identiteettiä ei kuitenkaan ole, kirjoittaa europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen. Sen sijaan eurooppalaisia yhdistää moninaisuus – olemme erilaisten jäsenten muodostama perhe. EU:n kehittämä ja rahoittama yhteinen elinikäisen oppimisen opetussuunnitelma auttaisi luomaan ymmärrystä tämän perheen jäsenten välille, Pietikäinen kirjoittaa.

Elinikäinen oppiminen ja aikuiskoulutus ovat oleellisia Euroopan tulevaisuudelle ja kehitykselle. Ne auttavat vähentämään eriarvoisuutta, hyödyntämään meissä piilevää potentiaalia ja syventämään ymmärrystämme monimutkaisista maailmanlaajuisista ilmiöistä.

Globaalit haasteet vaativat kulttuurista ymmärrystä

Maailma ja sen nykyiset haasteet ovat monimutkaisia ja sidoksissa toisiinsa. Ei riitä, että tietää luvut ja faktat. Kohtaamamme ilmiöt, kuten ilmastonmuutos, väestönkasvu ja digitalisaatio ovat kaikki toisiinsa nivoutuneita ja vaikuttavat toisiinsa. Voidaksemme todella ymmärtää ja saada kuvan globalisaation, systeemisen ajattelun ja resurssitehokkuuden merkityksestä meidän täytyy nähdä koko suurempi kuva, jossa ilmiöt liittyvät toisiinsa. Kokonaisvaltaista ymmärrystä tarvitaan kovan faktatiedon viemiseksi käytäntöön.

Selättääksemme globaaleja haasteita meidän tulee olla tietoisia myös siitä, että maailma ei oikeastaan ole suuri. Maapallolla on rajansa –  on rajattu määrä tilaa ja luonnonvaroja. Voittaaksemme nämä rajoitukset meidän on elettävä rauhassa ja ymmärrettävä toinen toistamme. Kun huomaamme, että ihmisyys on meille yhteistä, halu ymmärtää toinen toistamme ja oppia toistemme kulttuureista auttaa meitä kunnioittamaan toisiamme.

Neuvottelu- ja konfliktinratkaisutaitojen kehittäminen jokapäiväistä elämää varten on elintärkeää. Mitä vähemmän tunnemme jonkun toisen ajattelutapaa, sen monimutkaisuutta ja vierautta, sitä epäluuloisemmaksi siitä tulemme ja sitä todennäköisemmin sitä paheksumme. Tämä inhimillistä puoltamme käytetään liian usein poliittisen manipuloinnin ja ekstremismin välineenä. 

Kulttuuriperintövuosi: moninaisuuden yhdistämät

Vuosi 2018 on Euroopan Kulttuuriperintövuosi. Sen aikana juhlitaan eurooppalaisen perinnön moninaisuutta ja rikkautta. Yksi vuoden tavoitteista on kulttuurisen monimuotoisuuden edistäminen, kulttuurienvälinen dialogi ja sosiaalinen yhtenäisyys. Yksi suurimmista haasteistamme on ymmärtää erilaisuutta ja tehdä moninaisuudesta voimavara.

Viime vuosina Euroopan sisäiset jaottelut ovat kasvaneet ja konfrontaatiot eri ryhmien välillä lisääntyneet. Populistiset ryhmät ovat saaneet lisää valtaa ja tukea jakamalla ihmisiä eri ryhmittymiin ja pyrkiessään turvaamaan oman ajatuksensa eurooppalaisesta kulttuurista. Kansalliset identiteetit, jotka ovat ylivahvoja, ovat usein myös pinnallisia ja voivat olla vahingollisia. Kulttuuri itsessään ei ole koskaan staattinen; se muotoutuu, kehittyy ja muuttuu. Se imee vaikutteita sisältään ja ulkopuoleltaan. Eurooppa jakaa yhteisen perinnön, mutta tämä perintö ei syntynyt tyhjiössä, vaan imi vaikutteita kaikkialta maailmasta. Samanlainen kehitys tulee jatkumaan tulevaisuudessa.

Kun puhumme yhteisestä eurooppalaisesta identiteetistä, se on vain yksi muiden joukossa. Yhtä yksittäistä identiteettiä ei ole; sen sijaan meillä kaikilla on useita identiteettejä, jotka täydentävät toisiaan. Kasvoin esimerkiksi itse taiteilijaperheessä ja olen suomalainen, mutta samalla maailmankansalainen ­– kaikkea tätä yhtä aikaa. Eri identiteetit, jotka tunnistan itsessäni, eivät rajoita toisiaan, vaan päinvastoin tekevät minusta sen kuka olen. Eurooppalaisuus on osa minua, mutta ei kaikki.

Eurooppalaisia yhdistää moninaisuus, kuten Euroopan unionin motto kuuluu. Meillä on yhteisiä eurooppalaisia arvoja: ihmisarvon ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vapaus, demokratia, tasa-arvo ja lain voima. Olemme kuin perhe; vaikka olemmekin usein eri mieltä asioista, seisomme toistemme rinnalla, kun sitä todella tarvitaan.

Yhteiselle elinikäisen oppimisen opetussuunnitemalle on tarvetta

Elinikäinen oppiminen ja aikuiskoulutus voivat edistää yhteiskunnallisen ymmärryksen ja suvaitsevaisuuden syntymistä. Sen lisäksi niillä on arvoa yksittäisille ihmisille – henkilökohtaisen kasvun ja kehittymisen sekä perustaitojen päivittämisen kautta.

EU:n tulisi luoda yhteinen elinikäisen oppimisen opetussuunnitelma edistääkseen niitä tietoja ja taitoja, jotka kaikki eurooppalaiset voivat jakaa. Tämänkaltaisesta yleiseurooppalaisesta opetussuunnitelmasta on jo neuvoteltu EU:ssa pidemmän aikaa. Konkreettista mallia ei ole kuitenkaan vielä ehdotettu. Mallissa tulisi kiinnittää erityistä huomiota aiemmin opitun tunnistamiseen ja tunnustamiseen, sillä suurin osa oppimisesta tapahtuu muodollisen koulutuksen ulkopuolella.

Lisäksi EU:n tulisi kehittää yhteiselle opetussuunnitelmalleen rahoitus- ja toteuttamistavat. Elinikäisen oppimisen ja aikuiskoulutuksen ansiosta voimme saada kaiken meissä eurooppalaisissa piilevän potentiaalin käyttöömme.


Sirpa Pietikäinen on europarlamentaarikko ja suomalainen kokoomuslainen poliitikko. Kokoomus on osa Euroopan kansanpuoluetta (EPP). Pietikäinen on toiminut Suomessa kansanedustajana ja ympäristöministerinä (1991–1995). Hän on toiminut europarlamentaarikkona vuodesta 2008 alkaen.

Share on Facebook Share on Twitter Epale SoundCloud Share on LinkedIn Share on email