Blag
EU-parlamenttivaalien äänestysaktiivisuuden nostaminen: työvälineitä aikuiskouluttajille
/ga/file/eu-elections-adult-learningEU elections adult learning
EPALEn teemakoordinaattori Andrew McCoshan kertoo, miten Euroopan neuvoston työtä voi käyttää tehokkaan poliittisen osallistumisen edellyttämien taitojen kehittämisessä.
Eurooppaa odottavat poliittisesti haastavat ajat. Europarlamenttivaalit pidettiin tilanteessa, jossa äänestysaste on laskenut jo useana vuonna. Vuonna 1979 äänestysaste oli 62 %, vuonna 2014 puolestaan 43 %. Erityisen alhaiseksi äänestysaste on jäänyt työttömien keskuudessa (31 %), samoin kuin ruumiillista työtä tekevien (35 %), kotityötä tekevien (37 %) ja nuorison (18–24-vuotiaat: 28 %) keskuudessa. Suurin syy äänestämättömyyteen on ”poliitikkoihin kohdistuva yleinen luottamuspula”. Tällainen Euroopan demokraattisiin instituutioihin kohdistuva epäluulo on todella huolestuttavaa, ja se haastaa meidät pohtimaan laaja-alaisesti ja syvällisesti eri tapoja palauttaa kansalaisten uskoa politiikkaan.
Aikuisten tarvitsemien taitojen opettaminen
Eri maissa kehitetään koululaisille suunnattua kansalaiskasvatusta, mutta myös aikuiset tarvitsevat taitoja, jotka varmistavat heidän mahdollisuutensa osallistua täysipainoisesti poliittisiin prosesseihin. Mitä taitoja nämä ovat? Euroopan neuvosto on tehnyt suuria ponnisteluja demokraattisen toimintakulttuurin edellyttämän osaamisen parissa, ja tästä työstä on syntynyt hyödyllisiä työvälineitä ja materiaaleja aikuiskouluttajille.
Aiheeseen liittyen on tunnistettu oheisessa kuviossa esitetyt neljä osaamisryhmää ja niihin kuuluvat taidot. Neuvosto kuitenkin korostaa, että todellisissa tilanteissa taitoja harvoin käytetään yksittäin. Sujuvaan toimintaan kuuluu sen sijaan lähes poikkeuksetta kokonaisen osaamisalueen aktivointi ja soveltaminen.
/ga/file/osaaminensuomeksipng-2osaaminen_suomeksi.png
Mitkä tiedot, taidot ja asenteet sitten ovat avainasemassa, kun puhutaan tehokkaasta osallistumisesta vaalien kaltaisiin poliittisiin prosesseihin? Euroopan neuvoston julkaisujen pohjalta voimme tunnistaa erilaisia, toisiinsa liittyvien taitojen ryhmiä, kuten:
- tieto ja ymmärrys poliittisista käsitteistä, kuten demokratiasta, ja rauhanomaisista tavoista ratkaista poliittiset ristiriidat;
- tieto ja ymmärrys demokraattisten instituutioiden toimintatavoista, instituutioihin kohdistuvista uhkakuvista ja yksilöiden mahdollisuuksista osallistua niiden toimintaan, myös kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisjärjestöjen kautta;
- viestintään liittyvä osaaminen, tieto sananvapaudesta ja sen rajoista sekä siitä, miten poliittiset viestit, propaganda ja vihapuhe välittyvät joukkoviestimissä ja digitaalisessa mediassa;
- viestintätaidot, jotka mahdollistavat poliittisten näkemysten ilmaisemisen eri viestimissä puheen ja kirjoituksen välityksellä;
- kulttuuriseen sopivuuteen liittyvät taidot, joilla varmistetaan kulttuurinen herkkyys keskusteluissa, joihin liittyy kulttuurisilta kytköksiltään erilaisia osapuolia;
- analyyttisen ja kriittisen ajattelun taidot ja kyky sovittaa omat argumentit poliittisten aiheiden mukaisesti;
- hyvä tietämys ja ymmärrys väittelyjen kohteena olevista poliittisista aiheista ja kyky reagoida kriittisesti muiden mielipiteisiin ja arvioida heidän käyttämiään argumentteja.
Tämä luettelo ei ole täydellinen, mutta se tarjoaa aikuiskouluttajille hyvän lähtökohdan arvioida, mitä taitoja oppijoiden voisi olla hyvä kehittää edelleen.
Asianmukaisten pedagogisten menetelmien soveltaminen
Toisessa julkaisussa, Euroopan neuvosto antaa esimerkkejä siitä, miten näitä taitoja voidaan kehittää asianmukaisten opetus- ja oppimismenetelmien avulla. Julkaisussa kerrotaan, miten oppimisprosessin fasilitaattoreina toimivat opettajat voivat huomioida oppimisprosessiin tyypillisesti liittyvät osa-alueet suunnitellessaan demokratiakulttuurissa tarvittavien taitojen opettamista. Näitä voidaan soveltaa myös poliittisiin prosesseihin osallistumiseen.
Aikuisoppimisprosessin käyttö poliittisen osallistumisen tukemiseen Kokemus Oppimisessa voidaan käyttää hyväksi aitoja tai kuviteltuja kokemuksia kunnioittavan ja avoimen asenteen kehittämiseksi poliittisissa prosesseissa. Menetelmiksi soveltuvat esimerkiksi pelit, aktiviteetit, perinteiset viestimet ja sosiaalinen media sekä vuorovaikutus kasvotusten tai viestimien välityksellä. Vertailu Oppijoille voi olla hyödyllistä altistua erilaisille poliittisille mielipiteille. Usein oppijat vertaavat tuntematonta tuttuun ja pitävät tuntematonta ”omituisena”, ”huonompana” tai jopa ”sivistymättömänä”. Opettajien on oltava tietoisia tällaisesta arvovertailusta ja pyrittävä korostamaan ymmärtämiseen tähtäävää vertailua, mikä tarkoittaa yhtäläisyyksien ja eroavuuksien toteamista tuomitsematta ja arvostelematta muita ja ottamalla huomioon muiden näkökulma. Analyysi Yhtäläisyyksien ja eroavuuksien taustalta löytyy selityksiä poliittisten mielipiteiden eroille. Fasilitaattorit voivat tukea oppijoita tekemään analyysia muiden sanomisten ja tekemisten taustalla vaikuttavista tekijöistä. Tähän voidaan päästä esimerkiksi yksityiskohtaisilla keskusteluilla ja analyyseilla sekä tutkimuksellisilla menetelmillä, joiden kohteena ovat kirjalliset lähteet tai audio-/videolähteet. Reflektointi Vertailun, analyysin ja kokemuksen ohella tarvitaan aikaa ja tilaa reflektoinnille sekä kriittisen tietoisuuden ja ymmärryksen kehittymiselle. Varsinkin epävirallisessa ja virallisessa koulutuksessa fasilitaattoreiden on varmistettava, että tällaista aikaa ja tilaa on tarjolla suunnitellusti ja tarkoituksellisesti. Toiminta Reflektointi on hyvä pohja toiminnalle, dialogille muiden kanssa ja yhteistoiminnalliselle tekemiselle. Fasilitaattorit voivat edistää poliittista keskustelua ja kannustaa vaaleihin osallistumista. Lähde: Euroopan neuvoston demokratiakulttuurin viitekehys, osa 3 toimeenpanosuositukset, luku 2 (Reference Framework of Competences for Democratic Culture: Volume 3 Guidance for implementation) (soveltuvin osin) |
Aikuiskoulutus ei voi yksin ratkaista poliittisen osallistumisen heikentymistä, eikä ongelmaan ole nopeita ratkaisuja. Euroopan neuvoston tulosten soveltaminen ja kehittäminen on kuitenkin toivoa herättävä askel parempaan suuntaan.
Andrew McCoshan on toiminut sekä yliopistotutkijana että konsulttina Euroopan opetus- ja koulutusalalla yli 30 vuoden ajan. Hän on nykyään johtavana tutkimuskoordinaattorina Dublin City Universityn koulutuksen esteitä tarkastelevassa Educational Disadvantage Centre -keskuksessa Irlannissa.
- Ar mhaith leat tuairim a thabhairt? Logáil isteach nó cláraigh
- Logáil isteach or cláraigh to post comments or vote