Ohjausalan ammattilaisten kansainvälinen osaaminen

Mitä ohjaus kansainvälisyyteen tarkoittaa ja miten Euroguidance-keskukset voivat tukea ohjaajien kansainvälisen osaamisen kehittymistä?

Mitä ohjaus kansainvälisyyteen tarkoittaa ja miten Euroguidance-keskukset voivat tukea ohjaajien kansainvälisen osaamisen kehittymistä? Näitä kysymyksiä pohditaan Suomen, Ruotsin, Norjan ja Islannin Euroguidance-keskusten kirjoittamassa artikkelissa.
Ohjausalan ammattilaiset tuntevat hyvin ohjauksen teoriat, menetelmät ja työvälineet. Niitä he käyttävät ohjattaviensa erilaisista elämäntilanteista nousevien kysymysten ratkaisemiseen. Yhä useammin ohjaukseen tulee nuoria ja aikuisia, joita kiinnostavat mahdollisuudet lähteä ulkomaille opiskelemaan, harjoittelemaan, vapaaehtoistyöhön tai palkkatyöhön. Ohjaajien onkin nykyisin hallittava myös kansainväliset koulutus- ja työmarkkina-asiat.
Ohjausalan ammattilaisten kansainvälisestä osaamisesta on keskusteltu paljon viime vuosina. Mitä sen pitäisi olla tai miten laajaa ja syvää sen tulisi olla laadukkaan ohjaustyön kannalta? Tämä kysymys on Euroguidance-toiminnan ydintä. Mitä ohjaus kansainvälisyyteen tarkoittaa ja miten kansalliset Euroguidance-keskukset voivat tukea ohjaajien kansainvälisen osaamisen kehittymistä? Näitä kysymyksiä pohditaan artikkelissa, jonka Suomen, Ruotsin, Norjan ja Islannin Euroguidance-keskukset kirjoittivat äskettäin ilmestyneessä julkaisussa "Career and Career Guidance in the Nordic Countries" (2020). Lisätietoa julkaisusta täällä.
Ennen, aikana ja jälkeen
Yhteisartikkelissa tarkastellaan ohjaustyön ammattilaisten kansainvälisen osaamisen osa-alueita suhteessa kansainväliseen liikkuvuuteen. Lähtökohtana on se, että opiskelu-, harjoittelu- tai vapaaehtoistyöjakso ulkomailla on nähtävä kolmivaiheisena prosessina: ennen vaihtoon lähtöä, vaihdon aikana, ja sen jälkeen. Ohjaustyön kannalta kukin näistä vaiheista edellyttää tietynlaisia ohjauksellisia toimenpiteitä.
Ohjauksella voidaan ratkaisevasti vaikuttaa siihen, että vaihtoon lähtijä on hyvin perillä asioista jo ennen ulkomaan jaksoaan. Asioiden huolellista valmistelua, ennakointia ja orientaatiota siihen, mitä toisessa maassa mahdollisesti on edessä, ei voida liikaa korostaa. Vaihtojakson aikana korostuvat henkilön oma toimintakyky ja resilienssi uusissa olosuhteissa. Tällöin ohjauksellista tukea on mahdollista saada kotimaahan jääneeltä ohjaajalta. Ulkomailta paluun vaiheeseen liittyy erityisesti vaihdon aikana hankitun osaamisen arviointi. Ohjaajalla on merkittävä rooli tässä jälkihoitovaiheessa, muun muassa auttaa vaihdosta palaajaa ymmärtämään ja näkemään uudet tiedot ja taidot sekä se, miten niitä on perusteltua tuoda esiin, esim. työpaikkahakemuksessa.
Kansainvälisen osaamisen osa-alueet
Artikkelissa sovelletaan urapääoman käsitettä ja teoriaa (career capital) ohjaajien kansainvälisen osaamisen ymmärtämiseksi. Urapääoma jaetaan kuuteen osaamisalueeseen, joiden pääpiirteet on lyhyesti kuvattu alla:
- Tietää miksi (knowing why) – ymmärrys omasta identiteetistä, ammatillisen kehittymisen ja henkilökohtaisen kasvun tavoitteista, motivaatiosta, itsetuntemuksesta;
- Tietää kuinka (knowing how) – ammatillinen osaaminen, jota tarvitaan omassa työssä ja jota tarvittaessa voidaan siirtää toisiin tehtäviin, toiseen ammattiin tai kokonaan toiselle toimialalle;
- Tietää kuka/ketkä (knowing whom) – sosiaaliset ja ammatilliset kontaktit, jotka mahdollistavat tiedonvaihdon, osaamisen ja kokemuksen jakamisen sekä muilta oppimisen oman työn tueksi;
- Tietää mitä (knowing what) – oman ammattikunnan ja toimialan lainalaisuuksien ymmärtäminen sekä valmius tunnistaa uhkia ja mahdollisuuksia ja reagoida niihin rakentavasti omassa työssä;
- Tietää missä (knowing where) – käsitys siitä, miten ja missä voi vahvistaa omaa ammattitaitoa ja hankkia lisäpätevyyksiä sekä edetä ammatillisesti valitsemallaan työuralla;
- Tietää koska (knowing when) – kyky arvioida sitä, milloin kannattaa tai pitää toimia sekä taito valita tilanteeseen sopiva toimintatapa.
Nämä osaamisalueet on yhteisartikkelissa sijoitettu kansainvälisen liikkuvuuden kontekstiin ja niitä on siinä tarkasteltu ohjaustyön näkökulmasta. Lisäksi ohjaustyön ammattilaisten kansainvälistä osaamispääomaa on kuvattu esimerkein. Samoin on havainnollistettu menetelmiä, tapoja ja välineitä, joilla ohjaajat voivat edistää kansainvälisen osaamisensa kehittymistä.
Keskustelunavaus
Pohjoismaisten Euroguidance-keskusten kirjoittama englanninkielinen artikkeli on keskustelunavaus siitä, miten ohjaajien kansainvälinen osaamispääoma voidaan ymmärtää ja tehdä paremmin näkyväksi. Tässä vaiheessa aihetta on artikkelissa tarkasteltu lähinnä teoreettisesti, eikä niinkään käytännön tasolla. Seuraava askel on selvittää ja tutkia sitä, miten ohjaajat itse näkevät kansainvälisen ulottuvuuden omassa työssään ja miten he suhtautuvat teoreettisessa mallinnuksessa esitettyihin osaamisalueisiin.
Teksti: Mika Launikari
Kuva: Anni Koponen
Teksti on ilmestynyt alun perin 4.5.2020 Opetushallituksen verkkosivuilla.
Tämä resurssi on osa Suomen Euroguidance-keskuksen
ja EPALEn julkaisemaa teemaviikkoa, joka tekee tunnetuksi ohjauksen nykytilaa Suomessa.