Oppilaitokset ovat raportoineet, että suurella osalla NAO-opiskelijoita monialaisia ongelmia (päihde, mielenterveys, kiusaaminen, oppimisvaikeudet jne.), jotka heijastuvat itsetunnossa ja näkyvät useina aikaisempina opintojen keskeyttämisinä nuorisoasteen koulutuksissa. NAO-kurssia harkitseville painotetaankin useaan otteeseen, että kyse on aikuiskoulutuksesta, jota tehdään työvaltaisemmin (ei siis ”koulumaisesti”) menetelmin, ja että tukeen, ohjaukseen ja neuvontaan on resursseja. Opinnot ovat henkilökohtaistettuja, aiemmin hankittu osaaminen osataan tunnistaa ja tunnustaa, oman alan löytämiseen annetaan kokeilumahdollisuuksia ja aikuisopiskeluun orientoivaa kurssia tarjotaan. NAO-laisena opiskelu tuottaa täysin saman osaamisen ja näyttötutkinnolla osoitetun pätevyyden, kuin muukin tutkintoihin tai niiden osiin tähtäävä opiskelu. Opiskelijat itse ovat kyselyissä nostaneet tärkeimmäksi yhteiskunnallisen osallisuuden tunteen kasvun NAO-koulutusten tärkeimmäksi sivutuotteeksi. Keskeyttämisprosentti onkin pysynyt siedettävällä tasolla (tästä saataneen tarkempia tuloksia myöhemmin). On myös huomattava, että suinkaan kaikilla NAO-opiskelijoilla ei ole erityisiä ongelmia, vaan tutkinto on muutoin syystä tai toisesta jäänyt suorittamatta.

Nuorten aikuisten osaamisohjelma jatkuu vuoden 2016 loppuun (häntien osalta vuoden 2018 loppuun) ja toteuttajien työseminaareja järjestetään vuosina 2016-2017 kaksi kappaletta joka vuosi. Oppilaitoksilla on siis edelleen aikaa hioa käytäntöjään ja kehittää uutta. Aihepiiristä on valmistumassa useita NAO-kouluttajien ja –ohjaajien opinnäytetöitä, joita on esitelty ja esitellään verkoston yhteisissä työseminaareissa. Kaikki aineistot löytyvät osoitteesta www.oph.fi/nao.

Jo nyt voidaan sanoa, että kahden kyselyn tulosten perusteella oppilaitosten osaaminen uuden, osin hankalan kohderyhmän kanssa on kasvanut ja verkostot laajentuneet. Oppilaitokset myös näyttävät siirtäneen kokemuksiaan NAO- ja ENO-osaamisohjelmista osaksi oppilaitosten normaalia toimintaa. Aineistosta käy kuitenkin ilmi, että osalla oppilaitoksista on käytössään vain rajallinen hakevan ja tukevan toiminnan yhteistyöverkosto, ja että osin samoilla oppilaitoksilla on myös toisiin oppilaitoksiin verrattuna rajallinen keinovalikoima NAO-kohderyhmän tutkintoon tukemiseksi. Syksylle 2016 kaavaillulle viimeiselle kyselykierrokselle OKM odottaa yhä useamman NAO:ssa kehitetyn käytännön tulleen mallinnetuksi ja uusien mallien olevan käytössä laajasti joka puolella Suomea; siitäkin syystä, että ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmää ollaan uusintamassa vuoden 2017 alusta aikaisempaa tulosperusteisemmaksi.

Kasvaneiden turvapaikanhakijamäärien vuoksi NAO- ja ENO-ohjelmien käytännöille ja kokemuksille olisi nopealla aikataululla uutta käyttöä osin uudelle kohderyhmälle jo keväällä 2016.

Opiskelijoiden kokemuksia osaamisohjelman opinnoista:

• "Ilman tutkintoa tunsin olevani yhteiskunnan ulkopuolella"
• ”Lähdin opiskelemaan ensimmäistä ammattia YT-neuvottelun jälkeen”
• Erilaisia polkuja NAOssa - Keskuspuiston ammattiopiston opiskelijatarinoita
• ”Ryhmän tuki sai jaksamaan paremmin koulun käyntiä.”

Muut case-esimerkit on kuvattu yhdelle sivulle: Nuorten aikuisten osaamisohjelman (NAO) hyvät käytännöt ja case-esimerkit

Tutustu portaalin muihin sivuihin:

• Nuorten aikuisten osaamisohjelman (NAO) hyvät käytännöt -portaali (pääsivu)
• Nuorten aikuisten osaamisohjelman taustoja ja hallinnointia
• Ohjelman tavoitteiden toteutuminen – NAO
• Ohjelman tavoitteiden toteutuminen – ENO
• Hakevan toiminnan yhteistyöverkostoja ja caseja
• Oppilaitosten sisäisiä toimintatapojen uudistuksia ja caseja
• Opintojen alkuvaiheen rakentamisen tapoja ja caseja
• Opintojen aikaisen tuen tapoja ja caseja
• Osaamisohjelmien tärkeimmät opetukset ja jatko
• Nuorten aikuisten osaamisohjelman (NAO) hyvät käytännöt ja case-esimerkit