chevron-down chevron-left chevron-right chevron-up home circle comment double-caret-left double-caret-right like like2 twitter epale-arrow-up text-bubble cloud stop caret-down caret-up caret-left caret-right file-text

EPALE

Aikuiskoulutuksen eurooppalainen foorumi

 
 

Blogi

Ohjelman tavoitteiden toteutuminen – ENO

01/04/2016
, Erno HYVÖNEN
Kieli: FI
Document available also in: EN

”Entisten nuorten osaamisohjelma” ENO:lle ei suunnitteluvaiheessa annettu määrällisiä tavoitteita. Ohjelmaa lähtivät toteuttamaan pääasiassa samat oppilaitokset, joilla oli jo 1,5 vuoden kokemus NAO-ohjelmasta, jo valmiiksi tiedossa NAO-ohjelmaan liian vanhoja potentiaalisia opiskelijoita ja mahdollisuus käyttää NAO-ohjelman hakevan ja tukevan toiminnan ympärille synnytettyä paikallista verkostoa. Tulokset ovatkin ensimmäisen toimintavuoden osalta erinomaisia; alle viidesosalla Nuorten aikuisten osaamisohjelman vuosibudjetista (10 milj. euroa vs. 52 milj. euroa vuonna 2015) saatiin 1518 aloittajaa oppilaitosmuotoiseen koulutukseen ja peräti 904 aloittajaa (tavoite oli 1000) oppisopimusmuotoiseen koulutukseen (tilanne 13.10.2015).

ENO-ohjelmassa aloittaneista tehtiin NAO-ohjelman tapaan analyysiä tilastointipäivien (20.9.2015 ja 20.1.2016) yhteydessä kysymällä ohjelmaa toteuttavilta oppilaitoksilta tietoja opiskelijoiden sukupuolesta, äidinkielestä, iästä ja työmarkkina-asemasta opintojen aloitushetkellä. Työmarkkina-aseman suhteen ENO-opiskelijat eivät poikenneet ensimmäisenä tilastointipäivänä käytännössä lainkaan NAO-opiskelijoista, mutta tammikuuhun 2016 mennessä työlliset selkeästi löysivät ENO-ohjelman (kuvio 4). Kohderyhmässä tilastokeskuksen mukaan vuoden 2013 lopussa työllisten osuus oli NAO-laisista 59 % ja ENO-laisista 67 %;

Kuviossa 5 paljastuu muutamia tärkeitä eroja NAO- ja ENO-ohjelmien osuvuuden suhteen. NAO-ohjelman kohderyhmässä miesten osuus on 58 % ja ENO-ohjelman kohderyhmässä 67 % (tilastokeskus 2013). Miesten osuus ohjelmissa aloittaneista on kasvanut ENO:ssa aloittamisen jälkeen lähemmäksi osuutta kohderyhmässä. Vieraskielisissä NAO:ssa aloittaneiden osuus nousi tammikuussa 2016 vastaamaan heidän osuudestaan kohderyhmässä (25 %), mutta ENO:ssa vieraskielisten aloittaneiden osuus (tammikuussa 2016 peräti 54 %) ylittää reilusti heidän osuutensa kohderyhmästä (29 %). Ikärakenteen perusteella NAO:ssa aloittaneiden jakauma vastaa kohderyhmän jakaumaa (enemmistö vailla tutkintoa olevista on alle 25-vuotiaita), mutta ENO:ssa tilanne on päinvastainen; kohderyhmässä enemmistö on yli 40-vuotiaita.

Samaan tapaan kuin Nuorten aikuisten osaamisohjelmassakin, oppilaitosmuotoinen koulutus vetää paljon aloittajia ”pelkkään” ammatilliseen peruskoulutukseen (taulukko 4). Oppisopimuskoulutus toisaalta vetää aloittajia kolme kertaa enemmän kuin nuorten aikuisten osaamisohjelmassa. Lisäksi ENO-ohjelmassa oppisopimusmuotoinen koulutus oli mahdollinen vain vuoden 2015 ajan; silti 20 % aloittaneista sai tutkinnon. Näyttäisikin siltä, että oppisopimusmuotoiselle koulutukselle ENO-kohderyhmässä voisi olla menekkiä myös jatkossa.

ENO: Oppilaitosmuotoinen koulutus

ammatillinen peruskoulutus

ammattitutkintoon valmistava koulutus

erikoisammattitutkintoon valmistava koulutus

yhteensä

aloittaneet

1047

450

21

1518

tutkinnot

15

34

4

53

tutkinnon osat

253

117

2

372

Taulukko 4: Oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa 20.9.2015 mennessä aloittaneet ENO-opiskelijat, suoritetut tutkinnot ja tutkinnon osat (tilanne 13.10.2015)

Lue seuraavaksi Hakevan toiminnan yhteistyöverkostoja ja case-esimerkkejä.

Tutustu portaalin muihin sivuihin:

Share on Facebook Share on Twitter Epale SoundCloud Share on LinkedIn