chevron-down chevron-left chevron-right chevron-up home circle comment double-caret-left double-caret-right like like2 twitter epale-arrow-up text-bubble cloud stop caret-down caret-up caret-left caret-right file-text

EPALE

Aikuiskoulutuksen eurooppalainen foorumi

 
 

Blogi

Nuorten aikuisten osaamisohjelman taustoja ja hallinnointia

01/04/2016
, Erno HYVÖNEN
Kieli: FI
Document available also in: EN

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoima Nuorten aikuisten osaamisohjelma NAO käynnistettiin vuonna 2013 osana nuorisotakuuta. Määräaikainen, vuosina 2013–2016 toteutettavan ohjelman kohderyhmänä ovat 20–29-vuotiaat nuoret aikuiset, joilta puuttuu toisen asteen tutkinto. Heille tarjotaan lisämahdollisuus suorittaa ammatillinen perustutkinto (vuodesta 2014 oppilaitosmuotoisesti), ammattitutkinto tai ammatillinen erikoistutkinto, tai osia edellä mainituista[1]. Rahaa osaamisohjelmaa varten budjetoitiin 27 milj. euroa vuodelle 2013 ja 52 milj. euroa/vuosi vuosille 2014–2015. Vuoden 2016 rahoituksesta (alun perin 52 milj. euroa) siirrettiin ”häntiin”, keskeneräisten koulutusten loppuunsaattamiseksi 10 milj. euroa vuodelle 2017 ja 5 milj. euroa vuodelle 2018.

Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen -ohjelma, ENO (”Entisten nuorten osaamisohjelma”), keskittyy 30–50-vuotiaisiin aikuisiin, joilta puuttuu toisen asteen tutkinto. Rahaa on käytössä 10 + 10 milj. euroa vuosina 2015–2016, jonka jälkeen ohjelma päättyy. Oppisopimuskoulutuksena järjestettävän lisäkoulutuksen paikat olivat käytössä vain vuonna 2015.

Nuorten aikuisten osaamisohjelmaa on nyt toteutettu n. 60 oppilaitoksessa reilun kolmen vuoden ajan, ja ENO-ohjelmaa käytännössä samoissa oppilaitoksissa reilun vuoden verran. Tämä artikkeli avaa lyhyesti, miten ja mitä ohjelmissa on tehty, mitä ohjelmilla on saatu aikaan ja mitkä ovat ohjelmien tähänastiset opetukset.

Verkoston luominen ohjelmaa toteuttavista oppilaitoksista, taustatiedon kerääminen ja hyödyntäminen, sekä työn aloittaminen

Nuorten aikuisten osaamisohjelman toteutuksessa ideana oli, että ministeriössä voidaan tehdä osa esim. tilastoaineistojen keruusta ja analysoinnista alueellisten toteuttajien puolesta ja että yhteinen rakenne ja yhteiset tilaisuudet auttaisivat jokaista yksittäistä toteuttajaa – pyörää ei tarvitse keksiä joka paikassa uudestaan, vaan neuvoa ja ideoita, sekä vertaisoppimisen mahdollisuuksia olisi saatavilla helposti.[2]

Ministeriö on järjestänyt seitsemän alueellista työseminaaria (aikaisemman Opin ovi -ohjelmassa järjestettyjen ”Opin ovi -klinikoiden” tapaan), konferenssin, ostanut ja analysoinut taustamateriaalia tilastokeskukselta sekä jakanut materiaalia, tukea ja ohjeistusta sähköpostitse, työseminaareissa ja osaamisohjelmaa varten perustetussa nettiarkistossa www.oph.fi/nao.

Ohjelman toteutumisen seurannan kannalta merkittävä innovaatio oli pyytää toteuttajilta samat tiedot aloittaneista opiskelijoista kuin mitä tilastokeskukselta saatiin koko kohderyhmää koskien (sukupuoli, äidinkieli, työmarkkina-asema); näin ohjelman määrällisten tavoitteiden saavuttamista ja laadullista kohdentumista – aloittaneet verrattuna koko kohderyhmään - pystyttiin seuraamaan hyvin yksinkertaisesti (kuvio 2).

Opetus- ja kulttuuriministeriö on tuottanut työseminaareihin tuoretta kentältä kerättyä laadullista ja määrällistä aineistoa ohjelman edistymisestä, verkostojen rakentumisesta, käyttöön otetuista hakevan ja tukevan toiminnan keinoista sekä ohjauksellisista ja pedagogisista ratkaisuista. Lisäksi koulutuksen järjestäjiä on informoitu osaamisohjelman hauista ja seurannasta, sekä aikuiskoulutuskentän muista rakenteellisista ja rahoituksellisista uudistuksista. Osallistujilta on pyydetty case-esityksiä ja jokainen uusi työseminaari on suunniteltu edellisen seminaarin palautteen ja esitettyjen toiveiden pohjalta. Lisäksi on käytetty ulkopuolisia asiantuntijoita kertomaan esim. PIAAC:sta, vieraskielisten opiskelijoiden kouluttamisesta tai pitkäaikaistyöttömien aktivoimisesta.

 

/fi/file/nao1pngnao1.png

Kuvio 1: Tiedon kerääminen ja jakaminen sekä vertaisoppiminen NAO:n tukena

Kuvio 1: Tiedon kerääminen ja jakaminen sekä vertaisoppiminen NAO:n tukena

Osallistujat, ohjelmaa toteuttavien oppilaitosten NAO-vastaavat, ovat kiitelleet työseminaareja toimintamuotona: osalle toteuttajia keskimääräisen NAO-opiskelijan ongelmat ja tarvittavien tukitoimien laajuus tuli yllätyksenä ja alkuvaiheen mahdollisen ”business as usual” -lähestymistavan hylkäämisen jälkeen tuloksia on alkanut syntyä, kun toteuttajat ovat vaihtaneet kokemuksia hyvistä tavoista löytää opiskelijoita ja kertoneet erilaisista keinoistaan löytää heille oikea ala, saada heidät sitoutumaan opiskeluun sekä tuettua tutkintoon saakka.

Opetus- ja kulttuuriministeriö muutti myös toimintaansa kentältä saadun perustellun palautteen myötä – hakevan ja tukevan toiminnan rahoitus tuplattiin vuotuisesta kahdesta miljoonasta eurosta neljään ja ammatillisen perustutkinnon suorittaminen oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa NAO-rahoituksella tehtiin väliaikaisella lakimuutoksella mahdolliseksi vuoden 2014 alusta.

Lue seuraavaksi Ohjelman tavoitteiden toteutuminen - NAO.

Tutustu portaalin muihin sivuihin:

 


[1] Oppisopimuskoulutuksena voi suorittaa vain at:n, eat:n tai niiden osia

[2] Tähän osaamisohjelman seuraamiseen ja tukemiseen saatiin rahoitusta EU:n Grundtvig-ohjelmasta ”Implementation of the European agenda for Adult learning” vuosille 2013-2014 ja EU:n Erasmus+ -ohjelmasta vuosille 2015-17.

 

Share on Facebook Share on Twitter Epale SoundCloud Share on LinkedIn
Refresh comments Enable auto refresh

Näytetään 1 - 1 1:sta
  • Käyttäjän Paulina Wojnowska kuva

    For me and some others adults educators, create good skills programs is very difficult issue. Thank you for depict this case in the context of Finland adults.