chevron-down chevron-left chevron-right chevron-up home circle comment double-caret-left double-caret-right like like2 twitter epale-arrow-up text-bubble cloud stop caret-down caret-up caret-left caret-right file-text

EPALE

Aikuiskoulutuksen eurooppalainen foorumi

 
 

Uutishuone

Vapaan sivistystyön maahanmuuttajakoulutuksen kysely otettiin vastaan innolla

30/10/2015
Kieli: FI

Vapaa Sivistystyö ry toteutti syys-lokakuussa 2015 verkkokyselynä tiedonkeruun, joka kattaa ensimmäistä kertaa näin laajasti vapaan sivistystyön järjestämän maahanmuuttajakoulutuksen. Selvityksen tilasi Opetushallitus. Kansallisen kehittämissuunnitelman lisäksi tuloksilla on käyttöä myös vapaan sivistystyön valtakunnallisten järjestöjen kehittämis- ja edunvalvontatyössä.

Tiedonkeruun pohjalta selvitetään maahanmuuttajakoulutuksen, -opiskelijoiden ja -henkilöstön määriä vapaan sivistystyön oppilaitoksissa vuonna 2014. Kysely suunnattiin yhteensä 313 oppilaitokselle. Mukana olivat kansalaisopistot, kansanopistot, kesäyliopistot, opintokeskukset ja urheiluopistot. Tiedonkeruun loppuraportti valmistuu vuoden 2016 alussa.

Kysely kattaa koulutuksen järjestämisen maahanmuuttajille, jotka ovat syntyneet ulkomailla ja puhuvat äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia. Lisäksi kysely kattaa maahanmuuttajavanhempien Suomessa syntyneet lapset.

”Tiedonkeruulla pyritään saamaan selville maahanmuuttajille suunnattu koulutustarjonta. Tarkoituksena oli myös selvittää, missä määrin maahanmuuttajat osallistuvat oppilaitosten yleiseen koulutukseen. Sen selvittäminen jää kuitenkin vaillinaiseksi, koska oppilaitokset eivät yleisesti kerää opiskelijoita koskevia henkilötietoja esimerkiksi äidinkielestä tai kansallisuudesta. Arvioiden perusteella maahanmuuttajaopiskelijoita on vapaassa sivistystyössä joitakin kymmeniä tuhansia”, selvittää suunnittelija Leena Saloheimo VST ry:stä.

Maahanmuuttajakoulutus vapaan sivistystyön tehtävänä

Vapaan sivistystyön oppilaitoksilla on tärkeä yhteiskunnallinen tehtävä maahanmuuttajakoulutuksen järjestäjinä. Tähän asti käytettävissä oleva määrällinen tieto niiden maahanmuuttajakoulutuksesta on hajanaista ja osin hyvin epätarkkaa eikä se kata kaikkia oppilaitosmuotoja.

”Tiedonkeruun yhteydessä on tullut jo esille myös eri oppilaitosten erilaiset toimintatavat turvapaikanhakijoiden suhteen. Osa oppilaitoksista on lähtenyt viipymättä järjestämään toimintaa turvapaikanhakijoille, osa puolestaan odottaa tarkempia ohjeita rahoittajan suunnasta”, toteaa Leena Saloheimo.

”Joka tapauksessa on selvää, että uudet suuret maahanmuuttajaryhmät haastavat vapaan sivistystyön toimijat kehittelemään uusia toimintamalleja opetukseensa. Tärkeätä on löytää sellaisia aiheita ja toimintoja, jotka madaltavat kynnystä opiskeluun. Hyviksi havaittuja aiheita ovat tähän asti olleet liikunta ja urheilu sekä käden taidot, niissä kun ei yhteisen kielen puuttuminen haittaa yhdessä tekemistä ja opiskelua”, jatkaa Leena Saloheimo.

Hyvät tulokset suomalaisten koulujen maahanmuuttajataustaisista oppilaista tehdyssä arvioinnissa

Kansallisen koulutuksen arviointikeskus KARVI:n tekemä arviointi valmistui kesäkuussa 2015. Arvioinnin kohteena olivat koulutuksen saatavuus ja saavutettavuus sekä opiskelun aikainen tuki. Tavoitteena oli luoda kokonaiskuva siitä, millaisina maahanmuuttajataustaisten oppijoiden yhdenvertaiset koulutusmahdollisuudet näyttäytyvät koulutuksen järjestäjien näkökulmasta. Arviointi kohdistui esiopetuksessa, perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa annettavaan koulutukseen.

Keskeinen johtopäätös oli, että koulutuksen järjestäjät ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä arvioinnin kohteena olevien oppijoiden koulutustarjontaan, koulutusten haku- ja nivelvaiheiden sujuvuuteen sekä oppimisen tuen riittävyyteen. Poikkeuksen tästä muodostavat kaikilla koulutusasteilla ne koulutuksen järjestäjät, joilla on 51–100 maahanmuuttajataustaista oppijaa. Näillä on vaikeuksia vastata oppijoiden tarpeisiin.

Maahanmuuttajataustaisen oppijan perheeltään saama tuki opiskelulleen sen sijaan näytti arvioinnin perusteella varsin vähäiseltä verrattuna kantaväestöön kuuluvaan oppijaan. Esimerkiksi perusopetuksessa suurin osa (75 %) koulutuksen järjestäjistä ei järjestä maahanmuuttajaperheille omia vanhempainiltoja eikä erillisiä tiedotustilaisuuksia. Poikkeuksena tässä ovat suuret, yli sadan maahanmuuttajataustaisen oppilaan koulut, joista enemmistö (69 %) järjestää vanhempainiltoja.

Uusia tehtäviä vapaalle sivistystyölle maahanmuuttajien vanhempainkasvatuksessa

Vapaa sivistystyö voisi tarjota maahanmuuttajavanhemmille kursseja, joilla voitaisiin perehtyä suomalaiseen koulumaailmaan. Vanhempien valmiudet tukea lapsiaan koulunkäynnissä varmaan lisääntyisivät. Usein on todettu, että esimerkiksi maahanmuuttajaperheiden kotiäitien halu auttaa omia lapsiaan koulunkäynnissä motivoi heitä itseään suomen kielen opiskeluun.

Tutustu Vapaa sivistystyö ry:n verkkosivuihin.

Teksti: Eija Laine ja Marjo Rautvuori

Share on Facebook Share on Twitter Epale SoundCloud Share on LinkedIn