chevron-down chevron-left chevron-right chevron-up home circle comment double-caret-left double-caret-right like like2 twitter epale-arrow-up text-bubble cloud stop caret-down caret-up caret-left caret-right file-text

EPALE - Aikuiskoulutuksen eurooppalainen foorumi

Uutishuone

OECD-vertailu: Suomen ammatillinen koulutus houkuttelee kaiken ikäisiä

09/09/2020
, Jenni WESTÖ
Kieli: FI


Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD julkaisi tiistaina vuosittaisen koulutusjärjestelmiä vertailevan indikaattorijulkaisunsa Education at a Glancen. Julkaisussa tarkastellaan OECD-maiden sekä eräiden partnerimaiden osalta mm. koulutustasoa, koulutukseen osallistumista, koulutuksen kustannuksia, koulutuksen ja opetuksen järjestämistä ja korkeakoulutettujen määriä ja työllistymistä. Tänä vuonna erityisteemana oli ammatillinen koulutus. Tiedot ovat pääosin vuodelta 2018. 


Keskimääräistä useampi nuori valitsee Suomessa ammatillisen koulutuksen

Suomessa ammatillinen koulutus on suosittua ja houkuttelee monipuolisesti eri ikäisiä opintojen pariin. Ammatillinen koulutus on Suomessa myös nuorten keskuudessa kansainvälisesti verraten vetovoimainen vaihtoehto. Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelee sekä perusopetuksen päättäneitä ensimmäistä tutkintoaan suorittavia nuoria, että aikuisia, jotka haluavat päivittää osaamistaan ja kehittää taitojaan vastaamaan työelämän tarpeita.  

Suomessa 72 prosenttia kaikista toisen asteen (ISCED 3) opiskelijoista opiskelee ammatillisessa koulutuksessa, kun OECD-maissa vastaava luku on 42 prosenttia. Suomen korkeaa lukua selittää aikuisopiskelijoiden määrä. Monissa muissa maissa ammatillinen koulutus on käytännössä nuorten kouluttamista työmarkkinoille, jolloin opiskelijoiden keski-ikäkin on luonnollisesti alhainen. 
Yksi ammatillisen koulutuksen asemaa vahvistava tekijä Suomessa on sen tarjoama yleinen jatko-opintokelpoisuus. Monessa muussakin maassa ammatillinen koulutus avaa reitin työelämän lisäksi myös jatko-opintoihin. Kaikkialla näin ei kuitenkaan ole. 


Ammatillisen koulutuksen aloista tekniikka suosituin

Tekniikka on ylivoimaisesti suurin ammatillisen koulutuksen aloista. Keskimäärin 33 prosenttia OECD-maiden toisen asteen ammatillisen koulutuksen opiskelijoista valmistuu tekniikan alalta. 

Suomessakin tekniikka on suosituin koulutusala. Osuus on kuitenkin selvästi pienempi (24 prosenttia) kuin OECD:ssä keskimäärin, ja terveys- ja hyvinvointialan tutkinnon suorittavien osuus on lähes yhtä suuri (22 prosenttia).

Miehet ovat enemmistönä (55 prosenttia) toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa niin OECD- kuin EU-maissa. Suomessa ammatillisessa koulutuksessa on suunnilleen yhtä paljon miehiä ja naisia, kun vertailuun otetaan kaikki opiskelijat, ei vain peruskoulun päättäneiden ikäluokka.   

OECD-maissa tekniikan aloilla tutkinnon suorittaneista keskimäärin vain 13 prosenttia on naisia. Vastaavasti naiset ovat yliedustettuja terveys- ja hyvinvointialan tutkinnon suorittaneissa. Siellä naisten osuus on keskimäärin 81 prosenttia.


Suomen sijoitus korkea-asteen koulutettujen vertailussa hiipunut

Korkea-asteen koulutuksen osalta Education at a Glancen seuratuin indikaattori on korkea-asteen koulutuksen saaneiden osuus eri maissa. 

OECD:n keskiarvo jatkaa nousuaan ja oli vuonna 2019 yhteensä 45 prosenttia ikäluokassa 25–34 -vuotiaat. Myös Suomen osalta 25–34 -vuotiaiden korkea-asteella koulutettujen osuus on ollut nousussa verrattuna vuoteen 2009, mutta kasvu ei ole ollut yhtä nopeaa kuin OECD-maissa keskimäärin.

Vuonna 2019 Suomessa 42 prosenttia ikäluokasta 25–34 -vuotiaat oli saanut korkea-asteen koulutuksen.


Koulutuksen moninaiset hyödyt 

Koulutustasolla on merkitystä työllistymiseen kaikissa OECD-maissa. Nuorilla aikuisilla (25–34 -vuotiaat) OECD-maissa keskimäärin ilman toisen asteen koulutusta olevien työllisyysaste on 61 prosenttia, toisen asteen koulutuksen omaavien työllisyysaste 78 ja korkea-asteen koulutuksen omaavien työllisyysaste on 85 prosenttia. 

Suomen luvut ovat toisen asteen ja korkea-asteen koulutuksen omaavien osalta lähes samat kuin OECD-keskiarvo, mutta huomionarvoista, on että ilman toisen asteen koulutusta olevien työllisyysaste on Suomessa vain 49 prosenttia, eli huomattavasti OECD-maiden keskiarvon alapuolella.


Koronapandemia sulki keväällä 2020 oppilaitoksia kaikkialla 

Uusi ja ajankohtainen näkökulma tämän vuoden Education at a Glancessa oli koronapandemia ja sen tuomat poikkeusolot. Raportissa pohdittiin pandemian mahdollisia lyhyen ja pidemmän aikavälin vaikutuksia koulutukseen, oppimiseen ja osaamiseen. 

Raportin mukaan maaliskuun 2020 loppuun mennessä koronapandemia oli sulkenut oppilaitokset ainakin joiltain osin kaikissa OECD-vertailun maissa. Valtaosassa maita oppilaitokset olivat kiinni maanlaajuisesti, joissain maissa vain pahimmilla riskialueilla. 

OECD:n vertailun maissa oppilaitokset olivat ainakin osittain suljettuna 7–19 viikkoa maaliskuun alkupuolelta kesäkuun loppuun, keskimäärin 14 viikkoa. Suomessa peruskoulut olivat pääosin suljettuina keväällä yhteensä 8,5 viikkoa, lukiot ja ammattikoulut puolestaan kevätlukukauden loppuun asti, yhteensä 10,5 viikkoa. Suomen keskimääräistä lyhyempi kesto johtuu osin siitä, että meillä lukukausi päättyy useita maita aikaisemmin jo touko-kesäkuun taitteessa. 

Raportit taustatilastoihin johtavine linkkeineen ovat vapaasti saatavilla OECD:n verkkosivuilla.

 

Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriön uutinen 8.9.2020
Kuva: Canva
 

Share on Facebook Share on Twitter Epale SoundCloud Share on LinkedIn Share on email